TA-ANALYYSI: Ympäristöterveyden haasteet globaaleja ja paikallisia
Viimeisen kahdensadan vuoden aikana tiede ja tekniikka ovat kehittyneet valtavasti. Satojen miljoonien ihmisten hyvinvointi on kohentunut huimasti ja ihmisten syntyessään odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt käytännöllisesti katsoen kaikkialla maapallolla, minkä seurauksena ihmisten lukumäärä on nopeasti kasvanut. Tällaisia mittareita tarkastellessa voi päätyä jopa johtopäätökseen, että ihminen on erittäin menestyksekäs laji ja että ihmisen ja ympäristön välinen suhde on parantunut. Aikaperspektiivi on kuitenkin liian lyhyt tilanteen pysyvyyden arvioimiseksi ja globaalista ihmisen ja ympäristön välisestä kriisistä on runsaasti viitteitä.
Ilmasto näyttää muuttuvan hallitsemattomasti kiihtyvällä vauhdilla: lämpötila ja sateisuus muuttuvat, ilmaston ääri-ilmiöt yleistyvät. Ympäristöömme on viimeisen sadan vuoden aikana kertynyt kiihtyvää vauhtia erilaisia kemiallisia yhdisteitä. Kelvollinen juomavesi ja kunnollinen jätehuolto puuttuvat edelleen sadoilta miljoonilta ihmisiltä ja heidän lukumääränsä kasvaa. Peruselintarvikkeet ovat nopeasti kallistumassa ja maailmassa on jo nyt satoja miljoonia ihmisiä, joiden päivittäinen ravinto on puutteellista.
Ympäristön ja ihmisen välisen suhteen ongelmat näkyvät terveydessämme. Ilmaantuu uusia tauteja, jotka leviävät ympäri maailmaa. Kolera aloitti maailmanvalloituksensa jo 1800-luvulla. HIV (immuunikatovirus), SARS (äkillinen vakava hengitystieoireyhtymä) ja tappava influenssa ovat riehuneet 1900- ja 2000-luvuilla. "Vanhat taudit", kuten tuberkuloosi, ovat nousseet uudella tavalla ongelmiksi. Kaikki viittaa siihen, että meidän on lähitulevaisuudessa varauduttava kohtaamaan hyvin vakavia ihmiskunnan hyvinvointia ja mahdollisesti jopa olemassaoloa uhkaavia haasteita.
* * *
Tärkein globaalinen tavoite on maailmantalouden irrottaminen kapitalismin lainalaisuudesta – jatkuvasta taloudellisesta kasvusta ja ihmiskunnan syvenevästä luokkajaosta. Porvarillisen hegemonian oloissa ihminen on pelkistetty kuluttajaksi. Kulutamme maapalloa ja omia elinmahdollisuuksiamme. Suurpääoman ohjaama maailma muistuttaa Titanicia neitsytmatkallaan vuonna 1912: vauhti kiihtyy, ei piitata varoituksista, uskotaan "uppoamattomuuteen", optimoidaan rakenteet nopeutta ja mukavuutta silmällä pitäen tinkien varokeinoista ja rakenteiden vahvuudesta sekä pitäytyen osittain vanhentuneisiin ratkaisuihin ja pelastusveneet varataan vain sosiaalisen hierarkian huipulle.
Tarvitsemme aikaa tapahtumassa olevan hahmottamiseksi, mitkä muutokset ovat tärkeimpiä ja mitä toimenpiteitä tarvitaan ihmiskunnan kestävän olemassaolon turvaamiseksi. Tarvitsemme myös aikaa toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tällöin tärkein yksittäinen tehtävä on rauhan turvaaminen maailmassa.
. . . . . . .
HEIKKI S. VUORINEN
LKT, lääketieteen historian dosentti