Uraaninlouhinta on Pohjois-Karjalan turvallisuusuhka

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 8/2007.

(TA Joensuu) Suomen sotilaallinen ja poliittinen eliitti haikailee ja vaatii Nato-jäsenyyttä sekä tietenkin entistä suurempia panostuksia uusiin asejärjestelmiin. Tämä kaipuu syvempään Nato-yhteistyöhön ja osallistuminen kriisinhallintaan sekä sotatoimiin maailmalla jättää varjoonsa tapahtumat kotimaassa.

Martti VaskonenJoensuusta huomauttaa, miten todelliset turvallisuusuhkat ovat paljon lähempänä.

– Meillä Pohjois-Karjalassa ne ovat Enossa ja Kontiolahdella, jonne ranskalaiselle uraanikaivos- ja ydinvoimajätti Arevalle on myönnetty uraaninetsintälupa.

Uraanikaivos suuri terveysriski

Vaskosen mukaan uraanikaivoksen avaaminen tietää varmaa ympäristötuhoa ja suurta terveysriskiä alueen asukkaille pitkälle tulevaisuuteen.

– Muun muassa syöpätapausten ja synnynnäisten epämuodostumien on todettu lisääntyneen kilometrien säteellä kaivoksista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Joensuun Penttilän alueella on lähinnä puunkyllästyksen vuoksi pilattu maaperää noin puolen miljoonan kuutiometrin verran. Tämän alueen puhdistusta ei ole aloitettu, ja kustannukset ovat suuret, Vaskonen toteaa.

Hän kertoo, miten uraanikaivoksiin liittyy huomattavasti suurempia riskejä ympäristölle. Nämä johtuvat kaivoksilta leviävästä radioaktiivisesta pölystä, radonista ja myrkyllisen lietteen valumisesta vesistöihin.

Välinpitämätöntä toimintaa

Uraanikaivosyhtiöiden toiminta on äärimmäisen välinpitämätöntä.

– Esimerkiksi Gabonissa Areva johti 50 000 rekkalastillista louhintajätteitä sekä myrkkyliejua suoraan jokeen. Tämä käy ilmi Greenpeacen joulukuussa julkaisemasta raportista Uraaninlouhinnan riskit - tapaus Areva.

Sen sijaan että Suomen armeija jakaisi lähtöpasseja ranskalaisille uraanikaivosvaltaajille Enossa ja Kontiolahdella armeijamme keskittyy paraatien järjestämiseen sekä ikuiseen valitukseen rahapulasta. Tämä armeijan toiminnan hyöty on Vaskosen mielestä nykyisten turvallisuusuhkien suhteen täysin olematon.

– Siitä ei ole hyötyä sen enempää kuin Kaukoidästä tuotujen kissanpierujen myymisestä Suomen kansantaloudelle, vaikka eräs alekauppias toisin luulee. Vastuu turvallisuudesta on taas siirtynyt tavalliselle kadunmiehelle ja naiselle, sanoo Martti Vaskonen.