Keywords:
”Kädet veressä!”
”Kädet veressä!”
Joukkovoima-aktiivi Aura Kaskisydän toteaa, että hän voi kuulostaa joltain iltapäivälehden epätoivoiselta toimittajalta.
– Se on totta! Mutta hei, jos ihmiset ostavat niitä lehtiä jatkuvalla syötöllä, niin jotain niiden kirjoittajat tekevät oikein, eikö niin?
”Harva meistä valitsee köyhyyden elämäntavakseen.”
Kaskisydämen todellinen syy on kuitenkin vakavampi kuin epätoivoinen huomionsaantiyritys.
– Olemme jo tilanteessa, jossa ihmiset päätyvät epätoivoisiin ratkaisuihin, koska ovat niin ahtaalla. Jatkuva epätoivo raastaa joka päivä. Sitä painetta eivät monetkaan meistä kestä pitkään. Miten olisi tietoisuus, ettei se lopu koko aikuisikänä? Samalla tietoisena siitä, että saatat periyttää köyhyyden osallisuuden myös lapsillesi?
Kaskisydän vaatii, että jatkuva syyllistäminen lopetetaan.
– Harva meistä valitsee köyhyyden elämäntavakseen. Harva meistä haluaa tuntea sitä kalvavaa ja jäytävää tulevaisuuden pelkoa. Mitä tapahtuu kun vanhenen? Mitä tapahtuu jos sairastun? Mitä tapahtuu jos lapseni vammautuu loppuiäkseen? Mitä tapahtuu kun minutkin irtisanotaan, koska olen duunissani vain kuluerä?
Duunareita kohdellaan kuin rikollisia
Tällä hetkellä duunareita kohdellaan kuin rikollisia – mitäs kehtaavat vaatia palkkaa, jolla pystyy elämään ja turvaamaan perheensä tulevaisuuden!
– Jos halutaan sitä, että ihmiset saadaan kuluttamaan palveluita ja innovoimaan uusia juttuja, joilla parantaa kanssaihmisten elämää taikka parantamaan maailmaa ja sen tilaa yleisesti, niin tämä on varsin väärä tapa tehdä asioita, huomauttaa Kaskisydän.
Mutta jos tarkoituksena onkin harjoittaa väestönkasvun hallintaa, niin silloin ollaan hänen mukaansa oikeilla jäljillä.
– Hallitus pääsee eroon epäkelvoista yksilöistä, kuten eläkeläisistä, vammaisista, työttömistä ja opiskelijoista hyvinkin nopealla aikavälillä.
Yksi ihminenkin voi tehdä paljon
Jos haluat uskoa siihen propagandaan, ettei sillä ole väliä mitä kansa tekee, hallitus kuitenkin voittaa. Yksi ihminen ei voi tehdä mitään!
”Teoilla ja sanoilla muokkaamme todellisuutta.”
Kaskisydän muistuttaa, että meillä on upeita esimerkkejä siitä, ettei näin ole. Hän mainitsee esimerkiksi Malalan, nuoren pakistanilaistytön, joka juuri sai Nobelin Rauhan palkinnon.
– On totta, ettei meidän työtä palkita aivan samalla tavalla. Kohtaamme aivan varmasti vastustusta, mutta työtä on silti tehtävä vaikka se olisi näkymätöntä. Teoilla ja sanoilla muokkaamme todellisuutta, yhteistä sellaista – kuten ne aikaisemmat sukupolvet ennen meitä.
– Ainoa asia mitä he äänettömästi pyytävät meiltä nyt, on se että säilytämme sen minkä eteen he ovat vuodattaneet sen kaikkein pyhimpänsä. Tule mukaan Joukkovoimaan ja huomaat, ettet ole enää yksin ajatustesi kanssa ja saat huomata, että oikealla toiminnalla saamme yhdessä aikaiseksi vaikka mitä! muistuttaa Aura Kaskisydän.
Katso Joukkovoima-aktiivi Ida Kettusen haastattelu täältä >>>
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Lue myös
Maaliskuun 7. alkavalla viikolla järjestetään useita SSS-hallituspolitiikan vastaisia mielenosoituksia. Kaataako kansalaisaktivismi viimein hallituksen?
Ammattiosastojen yhteistyöverkosto suosittaa kaikkia Suomen ammattiosastoja ottamaan osaa Joukkovoiman suurmielenosoituksen järjestelyihin. Joukkovoiman mielenosoitus järjestetään 12. maaliskuuta Helsingissä.
SKP ei hyväksy palkkojen alennusta eikä SSS-hallituksen leikkauspolitiikkaa. Neuvoteltu "yhteiskuntasopimus" merkitsee peräti 2,5 miljardin euron tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille.
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.