Joka tietoa lisää…

“Joka tietoa lisää, se murhetta lisää, tosin parempaa murhetta”. Aikanaan joku viisas on todennut näin.

Ylen MOT-ohjelma pyrki lisäämään tietoa tekonurmikenttiin käytettävän kumirouheen aiheuttamista ongelmista. Rouhetta on kahta tyyppiä: luonnonkumirouhetta ja vanhoista autonrenkaista tehtyä kierrätysrouhetta. Autonrenkaista tehdystä rouheesta on löytynyt monenlaisia terveyttä vaarantavia yhdisteitä. Nyt kiistellään kansainvälisesti yhdisteiden sallittavista enimmäismääristä. Kun luonnonkumirouhe on kolme kertaa kalliimpaa kuin autonrenkaista tehty, niin kumirouhe on merkittävä kohde lobbareille. Hollantilaisen asiantuntijan mielestä sallittavat haittayhdisteiden rajat ovat liian korkeat, erityisesti lasten kannalta. Lisäksi ei ole tutkittu riittävästi eri haittayhdisteiden yhteisvaikutuksia mm. syövälle altistumisen kannalta.

On välttämätöntä, että kumirouheen tutkimuksia kiirehditään ja toimitaan pelaajien terveyttä suojellen.

Kun aiemmin on kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten ja miksei myös aikuisten jalkapallon pääpelin vaikutuksiin aivojen toimintahäiriöihin, niin viisaan toteamus siitä, että se joka tietoa lisää, se murhetta lisää. Onko se parempaa murhetta jalkapallon kanssa riippuu siitä, miten uuteen tietoon suhtaudutaan. Pelikenttien hinta nousee ehkä noin 100 000 euroa kenttää kohden. Joka tapauksessa on välttämätöntä, että kumirouheen tutkimuksia kiirehditään ja toimitaan pelaajien terveyttä suojellen.

Vuoden ensimmäisessä Parnassossa on sen sijaan hieman harmittomampaa tietoa urheilusta ja kulttuurista. Niin kuin hyvin tiedetään…? -kysymyspalstan pitäjä Reijo Salminen on tykästynyt kysymyksiin, joissa urheilu ja kulttuuri kohtaavat. Tästä esimerkki: Kahdella suomalaisella Finlandia-palkinnon voittajalla on sama sukunimi kuin suomalaisella olympiavoittajalla. Kenellä?

Oikeat vastaukset ovat Helvi Hämäläinen (1987) ja Hannu Mäkelä (1995).

Entä keitä olympiavoittajat olivat? Hämäläinen on helpompi: Pentti Hämäläinen (1952) nyrkkeilyssä, Kalevi Hämäläinen (1960) hiihdossa ja Marja-Liisa Hämäläinen (1984) hiihdossa.

Mäkelä on sen sijaan vaikeampi kysymys. Vuonna 1952 Oslon talviolympialaisissa Tapio Mäkelä voitti kultaa viestihiihdossa.

Helsingin Sanomat nosti uudelleen esille 8.2. Olympiastadionin remontin nousseista kustannuksista. Alkuperäinen kustannusarvio oli 209 miljoonaa euroa. Korjattu kustannusarvio on nyt 261 miljoonaa euroa. Tarvittavasta lisärahoituksesta ovat päättäneet valtio sekä Helsingin kaupunki. Nyt epäillään, että lopulliset kustannukset tulevat olemaan noin 300 miljoonaa euroa.

Stadionsäätiön toimitusjohtaja sanoi, että kustannusnousu johtuu lähinnä kahdesta asiasta: rakennusindeksien noususta sekä siitä, että katsomossa haluttiin lisätä näköesteettömien paikkojen määrää. Tehtyjen urakkasopimusten hinta ei näytä sitovan rakennusfirmoja. Ja toisaalta eikö suunnitteluvaiheessa otettu huomioon katsomoiden kattamisesta johtuvia rakenteita. Tältä osin ainakin on kysymys suunnitteluvirheestä tai jonkin sortin vedätyksestä.

Toistaiseksi näyttää siltä, että lisäkustannukset katetaan valtion osalta ns. budjettivaroista, jolloin se ei vähennä veikkaus- ja raha-arpajaispelien tuoton käyttöä liikunnan ja urheilun tukemiseen.

Mutta rahat ovat pois jostain muusta.