Kemin keskussairaala Mehiläiselle
Kemin, Keminmaan, Simon ja Tornion valtuustot päättivät maanantaina 13.11. äänestysten jälkeen lähteä mukaan yhteistyritykseen, jossa ulkomaisten pääomasijoitusrahastojen omistamalla Mehiläinen-konsernilla on 81 prosenttia osakkeista ja kunnilla yhteensä 19 %. Mehiläisen täysin hallitsemalle yhtiölle luovutetaan Kemissä sijaitseva Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin keskussairaala ja sen toiminnot.
Mehiläis-yhtiön kanssa tehty sopimus on peräti 15 vuoden mittainen.
Tällainen kokonaisen keskussairaalan luovuttaminen yksityiselle yhtiölle on toistaiseksi suurin Suomessa tehty julkisten terveyspalveluiden yksityistäminen. Harvinaista on myös, että Mehiläis-yhtiön kanssa tehty sopimus on peräti 15 vuoden mittainen.
Tiukka äänestys
Tiukin äänestys käytiin Kemin valtuustossa, jossa äänestystuloa oli 22-21. Kokoomus, keskusta, perussuomalaiset ja osa sosialidemokraateista muodostivat enemmistön, joka päätti siirtää alueen julkiset sairaalapalvelut Mehiläiselle.
Kemin valtuustossa äänestettiin ensin siitä, ryhdytäänkö asiaa ollenkaan käsittelemään tässä kokouksessa. Tämä johtui siitä, että kaupunginhallitus ei ollut tehnyt valtuustolle asiasta minkäänlaista päätösesitystä. Yhteisyritykseen mukaan meneminen oli ollut esillä kaupunginhallituksessa viikkoa aikaisemmin ja vielä uudelleen aamupäivällä valtuuston kokouspäivänä. Kummallakin kerralla hallitus jätti asian pöydälle. Valtuustossa päätös asian käsittelemisestä syntyi yhden äänen enemmistöllä.
Pohjustettu pitkään
Yksityistämistä oli pohjustettu jo pitkään tiedotusvälineissä ja valtuutetuille pidetyissä seminaareissa. Tiedotuksen anti koostui suurelta osin runsaista valheista, puolitotuuksista, asioiden pimittämisestä ja pelottelusta. Sairaalan toiminnot kuulemma ajetaan alas, jos se säilyy kuntien omistuksessa. Toisaalta väitettiin, että Mehiläinen pystyy pitämään sairaalan toiminnassa ja vielä parantamaankin sen toimintoja, vaikka rahoituksesta yksityistämisen jälkeenkin vastaavat kunnat ja myöhemmin maakunta eivät yhtiölle lisää rahaa antaisikaan. Jotkut sanoivat uskovansa siihenkin, että Mehiläisen hallinnoima sairaala pystyy toimimaan haluamallaan tavalla valtion päivystysasetuksesta, sote-lainsäädännöstä ja tulevien maakuntien päätöksistä välittämättä.
Yksityistämistä oli pohjustettu jo pitkään tiedotusvälineissä ja valtuutetuille pidetyissä seminaareissa.
Kiireellisen päätöksen tekee erikoiseksi sekin, että sote- ja maakuntalakeja ei vielä ole ja että sosiaali- ja terveysministeriö on juuri asettanut kahden entisen lappilaisen ministerin (Maija Rask ja Hannes Manninen) muodostaman ryhmän selvittämään Lapin kahden sairaalan (Kemissä ja Rovaniemellä) tulevaa toimintaa ja työnjakoa. Hyvin ja hartaasti on Mehiläinen asiansa lobannut.
Toisenlaista kantaa tuotiin esille maanantaina 13.11. päivällä Kemin kaupungintalon edustalla ennen valtuustoryhmien kokouksia pidetyssä mielenosoituksessa. Muutama kokoukseen menossa ollut valtuutettu jäikin joksikin aikaa keskustelemaan mielenosoittajien kanssa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Esko-Juhani Tennilä kiersi ahkerasti puhumassa ympäri Lappia. Kansanedustajaa tultiin kuuntelemaan työväentaloille, baareihin ja tupailtoihin. Tapio Siirilä muistelee toimintaa Tennilän kanssa Tiedonantajan levikkityössä ja Lapin kansanliikkeissä.
Kemin satamassa suunnitelllaan jätti-investointeja, jotka eivät vastaa sataman nykyistä taloustilannetta. Kymmenien miljoonien käyttäminen veronmaksajien kukkarosta yksityisen yhtiön hyväksi tuntuu perusteettomalta.
Lapin Rauhanpuolustajien Kemissä YK:n päivänä 24.10. järjestämän tilaisuuden tunnuksena oli Ne, jotka eivät tunne menneisyyttä, ovat tuomitut toistamaan virheet. Päivän tapahtuma alkoi perinteisellä rauhanmarssilla ja jatkui sisätiloissa Kemin Kulttuurikeskuksessa.
- 1 / 5
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.