Joukkovoima: aktiivimalli kaadetaan yhdessä
Jo yli puolet kansasta on kääntynyt hallituksen hyväksymää työttömien kyykytyslakia vastaan. Kun mukaan on liittynyt myös SAK, alkaa paine muutokseen olemaan niin suuri, että muutoksia todella saadaan ajettua läpi. Parhaassa tapauksessa koko aktiivimalli päätyy hallituksen peruttujen hankkeiden koriin.
Joukkovoima aloitti mielipidevaikuttamisen ja sähköpostikampanjat aktiivimallia vastaan jo syksyllä.
Joukkovoima aloitti mielipidevaikuttamisen ja sähköpostikampanjat aktiivimallia vastaan jo syksyllä. Kun laki sitten hyväksyttiin, se lähti täysillä mukaan tukemaan Martin-Éric Racinen kansalaisaloitetta muun muassa ”200 000 työttömien tueksi” -tapahtumalla.
SAK on nyt ottanut suurimman vetovastuun. Joukkovoiman yleiskokous päätyi siihen, että 2. helmikuuta Helsingissä järjestettävän SAK:n aktiivimallia vastustavan mielenilmauksen vahvistaminen on nyt etusijalla. Siihen tullaan pyrkimään aktivoimalla kaikki mukaan mielenosoitukseen ja mielellään itse taiteiltujen banderollien kera. Lisäksi kaavailtiin lisää sosiaalisessa mediassa masinoitavaa mielipidevaikuttamista.
Joukkovoima katsoo uudelleen tilannetta 2. helmikuuta jälkeen ja palaa keskustelemaan mahdollisesta omasta mielenosoituksesta hiukan myöhemmin. Maaliskuussa saattaa olla tarpeen muistuttaa mieliin, mistä aktiivimallissa olikaan kyse.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Lue myös
Toimet työttömiä kyykyttävää aktiivimallia vastaan jatkuvat. SAK järjestää poliittisen mielenilmauksen työttömyysturvan aktiivimallia vastaan Helsingissä helmikuun 2. päivänä ja kutsuu koolle myös liittojen yhteiskokouksen tiistaina 23. tammikuuta. Esityksenä on, että hallitus peruu voimaan tulleen lain.
Työttömien Keskusjärjestön Jukka Haapakoskelta ei heru kiitosta saati kehuja työttömyysturvalain uudistukseen liittyen. Niin sanottua aktiivimallia vastaan on tehty kansalaisaloite, joka luovutetaan eteenpäin tammikuun lopulla.
Helsingin Messukeskukseen kokoontuneen SAK:n puheenvuoroissa vaaditaan poliittista lakkoa 2. helmikuuta. Syyskuussa 2015 keskusliitot kokosivat Helsinkiin tuhansia mielenosoittajia.
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.