Keywords:
Kuuba haluaa vahvistaa luomuviljelyä
Omin käsin rakennettu kuubalainen luomutila haluaa olla esimerkkinä. Luomutuotannon toivotaan lieventävän riippuvuutta tuontiruuasta.
Kuubalaisen Finca Marta -maatilan pyörittäjät voivat ylpeinä sanoa tehneensä lähes kaiken omin käsin, kirjaimellisesti.
– Se oli vihamielinen paikka, kaikki oli täysin romuna, agroekologi Fernando Funes muistelee joulukuuta 2011, jolloin hän perheineen muutti Finca Martaan, parinkymmenen kilometrin päähän Havannasta. Funesit halusivat tehdä kahdeksan hehtaarin maa-alasta luomumaatilan, vastuksista välittämättä.
– Paikallisesta kaivonkaivajasta Juan Machadosta tuli meidän shamaanimme. Hänen kanssaan me kaivoimme maata pelkillä lapioilla seitsemän kuukauden ajan. Vasta sitten löysimme vettä, neljäntoista metrin syvyydestä. Siitä tuli meille vertauskuva sille, miten pitkälle olimme valmiita menemään, Funes kertoo.
Aurinkovoimalla toimiva pumppu nostaa veden kaivosta.
Kestävä energiajärjestelmä
Kaivo oli ratkaisu uusien tilallisten pääongelmaan. Alueen maaperä on melko köyhää ja kuivaa, vesi tulee lähinnä sateena ja maanviljelys kuluttaa siitä 60 prosenttia.
Nyt tilan vedensaanti on taattu. Kaivoveden lisäksi kerätään sadevettä lampiin ja säiliöihin. Vettä riittää niin karjalle kuin villieläimillekin sekä viljelykasveille. Aurinkovoimalla toimiva pumppu nostaa veden kaivosta.
Kaivon jälkeen tilalle rakennettiin kasvihuoneita pistokkaiden tuottamiseen, navetta ja varastotiloja ynnä muuta infrastruktuuria. Lisäksi suunniteltiin ja käynnistettiin kestävä energiajärjestelmä, jossa yhdistettiin useita uusiutuvan energian lähteitä: aurinkopaneeleja, aurinkovoimaisia vedenlämmittimiä ja biokompostoreita metaanin talteenottoon.
– Tämän kaiken olemme tehneet itse ja omin käsin, niillä resursseilla ja tietotaidolla, joita meillä täällä on. Aiomme vielä asentaa tuulimyllyn sähköntuottoa ja vedenpumppausta varten, Funes selittää.
Kasviksia, vihanneksia, hunajaa
Finca Martan maasto on kumpuilevaa. Asuintalo on rakennettu tilan ainoalle tasaiselle alueelle. Rinteille on eroosiota torjumaan muovattu terasseja. Jokaisen terassin pohjalla on kivimuuri estämässä pinta-aineksen valumista pois sateiden aikana.
Tilalla on 20 työntekijää. Heidän työnsä tuloksena kasvaa laaja valikoima ilman keinolannoitteita ja hyönteismyrkkyjä tuotettuja huippulaatuisia kasviksia ja vihanneksia.
Finca Marta myy tuotteitaan suoraan yksityisille ravintoloille ja hotelleille sekä valtion omistamille yrityksille, mutta tila myös toimittaa tiettyjä tuotteita ilmaiseksi paikalliselle riskiraskauksien hoitoon erikoistuneelle terveyskeskukselle.
Mehiläisten hoito Finca Martassa alkoi yhdestä vanhasta pesästä. Nykyään tilalla on yli sata pesää. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana ne ovat tuottaneet noin 40 tonnia hunajaa, enimmäkseen vientiin.
Koko ketju haltuun
– Toimintamme johtoajatuksena on ottaa haltuun koko ruuantuotantoketju kasvatuksesta markkinointiin ja kulutukseen. Haluamme todistaa, että on mahdollista pyörittää ekologisesti kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista perhetilaa, joka on taloudellisestikin kestävä, Fernando Funes sanoo.
Tilalla on myös luomuravintola. Se avaa ovensa kerran, pari viikossa asiakkaille, joita kiinnostavat kuubalainen maaseutu ja luonnonmukaisesti kasvatetuista aineksista valmistettu ruoka. Maatilaturismi lisää vierailijoiden tietoa ja samalla antaa varoja investoida Finca Martan tuotantojärjestelmään.
Sitoumus parantaa ihmisten elämää
Viiden vuoden ankaran raatamisen jälkeen tila alkoi tuottaa niin hyvin, että työläisille voitiin maksaa kunnon palkkaa ja tarjota sosiaalietuja. Tuottavuuden kasvu ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan lähtökohtana on Funesin eettinen ja sosiaalinen sitoutuminen ihmisten elämän parantamiseen tieteen keinoin.
– Alun alkaen halusin, että tilalla on vaikutusta ihmisten elämään. Ihmisten täytyy nähdä, että heidän tulonsa ja elinolosuhteensa kohenevat. Silloin he voivat sitoutua muutokseen, Funes selittää.
Tulevaisuudessa tähtäimessä ei ole vain Finca Martan ja sen työläisten entistä parempi menestys, vaan koko seudun kehittäminen. Tila onkin mallina 50 tilan verkostolle, jossa omaksutaan agroekologisia tuotannon, jalostuksen, markkinoinnin ja kulutuksen käytäntöjä.
Ekologisesta tuotannosta tohtoriksi väitellyt Funes on kahdenkymmenen vuoden ajan tutkinut ja opettanut agroekologiaa ja kestävää maaseutukehitystä, ja sen ohella kymmenen vuoden ajan kerännyt käytännön tietoa tilallaan. Tämän kokemuksen vuoksi hänet kutsuttiin syksyllä logistiikan ja toimitusketjujen kehittämistä miettivään asiantuntijaryhmään.
Kuuba haluaa vahvistaa luomuviljelyä ja myös siten lieventää maan riippuvuutta tuonnista, joka tyydyttää peräti 70 prosenttia maan ruokatarpeesta.
Tällä hetkellä Kuubassa viljellään luonnonmukaisesti 8 000 hehtaarilla, ja vuosittainen luomuvihannestuotanto on keskimäärin 1,2 miljoonaa tonnia.
INTER PRESS SERVICE
Patricia Grogg, Havana
Tilaa Tiedonantaja ja saat radikaalin vasemmistolaisen äänen kotiisi kerran kuukaudessa ja/tai koko lehden diginä myös verkossa! |
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.