Länsimaat vaikenevat ihmisarvoa sortavista vankilaoloista Turkissa
12. tammikuuta Turkissa on meneillään poliittisten vankien
nälkälakon 85. päivä. Ainakin 31 vangeista (epävirallisten
lähteiden mukaan ainakin 40) on kuollut, sadat ovat kriittisessä
tilassa ja välittömässä kuolemanvaarassa. Nälkälakolla
vangit protestoivat joulukuun loppupuolella tapahtunutta noin 1000 hengen
siirtoa uusiin F-tyypin vankiloihin, jotka mahdollistavat vankien täydellisen
eristämisen ja altistavat heidät kidutukselle.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan ja vaativat muutosta vankien
tilanteeseen, kuten myös radikaalivasemmistolaiset järjestöt.
Ympäri Eurooppaa on järjestetty tukinälkälakkoja ja
mielenosoituksia vankien puolesta. Turkissa mielenosoitukset on hajotettu
ja oikeuslaitos on kieltänyt uutisoinnin käytännössä
kaikesta asiaan liittyvästä.
Protestien syyt
Vuonna 1996, jolloin uusia vankiloita yritettiin ottaa käyttöön
ensimmäisen kerran, vangit aloittivat myös nälkälakon.
Silloin hallitus suostui lopulta perumaan hankkeen, joskin vasta 12 nälkälakkolaisen
kuoltua.
Vuoden 2000 lokakuussa alkanut viimeisin lakko jatkuu edelleen, vaikka
19. 12. armeija hyökkäsi vankiloihin ja mursi vankien vastarinnan
operaatiossa, jonka nimi oli "paluu elämään". Hallitus
kertoi operaation tähtäävän nälkälakon lopettamiseen.
Operaatiossa kuoli ainakin 29 vankia ja 2 sotilasta, mahdollisesti enemmänkin.
Vastarintaa tehneet nälkälakkolaiset siirrettiin uusiin vankiloihin
ja sairaalaan, missä heitä yritetään hoitaa vastoin
heidän tahtoaan. Osa pidätetyistä on "kadonnut".
Ainakin kaksi hallituksen ja vankien välistä neuvottelijaa
on sanonut operaation jälkeen, että hallitus "petti"
heitä.
Sotilaiden mukaan vangit vastasivat antautumiskehotukseen tulittamalla
hallussaan olleilla Kalashnikov-kivääreillä ja polttamalla
tovereitaan liekinheittimillä. Operaatiossa kuolleet kaksi sotilasta
olivat kuitenkin saaneet osumia armeijan käyttämästä
G-3-kivääristä. Monet vangit ovat kertoneet toistuvasti,
että poliisi poltti heitä liekinheittimillä, ampui heitä
kohti, käytti kaasupommeja ja hakkasi heitä raa'asti.
Kidutus on ollut pitkään systemaattista ja laajalle levinnyttä
Turkin vankiloissa, mutta vanhojen vankiloiden 20-80 hengen yhteissalit
mahdollistivat vankien solidaarisuuteen perustuvan puolustuksen vartijoiden
väkivaltaa vastaan.
Yhdysvaltalaiseen malliin tehdyt F-tyypin vankilat perustuvat eristykseen
ja kontrolliin, vaikka Turkin hallitus on väittänyt niitä
mukaviksi vangeille. Ihmisoikeusryhmät ja radikaalivasemmistolaiset
järjestöt osasivat jo ennen operaatiota ennakoida uusiin vankiloihin
siirretyn noin 1000 vangin tämänhetkisen tilanteen.
Monet siirretyistä vangeista ovat kertoneet joutuneensa hakatuksi,
seksuaalisesti ahdistelluksi ja eristetyksi kaikista ulkopuolisista. Vasemmistoryhmiä
ja kurdeja on kerrottu kohdellun erityisen törkeästi. Armeijan
hyökkäyksessä haavoittuneet eivät ole saaneet hoitoa
vammoihinsa. Joidenkin vankien asianajajat valittavat, että heitä
ei ole päästetty tapaamaan asiakkaitaan.
Turkin vankiloissa on yli 10 000 poliittista vankia, enimmäkseen
vasemmistolaisia ja ihmisoikeusaktivisteja. Maan oikeusministerin mukaan
nälkälakossa on tällä hetkellä yli 2000 vankia,
joista n. tuhat on tosin liittynyt lakkoon vasta armeijan brutaalin operaation
jälkeen. Muutama sata vankia on "kuoleman-paastolla" ja juo
vain suolavettä. Muut juovat myös sokerivettä. Nälkäkuolemia
on odotettavissa milloin tahansa.
Solidaarisuus
Kaikki ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan tilanteesta. Amnesty
International ja Human Rights Watch ovat julkaisseet yhteisvetoomuksen,
jossa ne vaativat mm. vankien eristyksen ja hakkaamisen lopettamista. Samanlaisia
vetoomuksia ovat julkaisseet radikaalivasemmistolaiset järjestöt,
mukaanlukien vankien omat, jotka ilmoittavat nälkälakkojen ja
protestien jatkuvan. Turkkilaisten lääkärien liitto pitää
poliittisten vankien pakkohoitoa epäeettisenä.
Ympäri Eurooppaa on järjestetty mielenosoituksia ja ainakin
Suomessa, Kreikassa, Espanjassa, Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa tukinälkälakkoja.
Turkissa suljettiin maan suurimman ihmisoikeusjärjestön osastoja,
koska niiden jotkut jäsenet osallistuivat vankeja tukevaan nälkälakkoon.
Turkissa järjestetyt mielenosoitukset on enimmäkseen hajotettu
ja paikalliset uutistoimistot kertovat, että tuhansia mielenosoittajia
on pidätetty.
Kreikan kommunistiset nuoret ilmaisivat joulukuussa solidaarisuutensa
Turkin poliittisia vankeja kohtaan ja tuomitsivat amerikkalaisten ja eurooppalaisten
imperialistien siihen asti jatkuneen yksipuolisen tuen Turkin johdolle.
He järjestivät mielenosoitusmarssin.
Euroopan ja Amerikan johtajat eivät olekaan erityisesti reagoineet
viimeisimpiin Turkin ihmisoikeusrikoksiin. Kreikalta on kuulunut ainoa
tuomio. Siitä huolimatta ainakin Yhdysvallat tiesi vankilaoperaatiosta
etukäteen ja sulki lähetystönsä 10 päivää
aikaisemmin "terroristien" pelossa.
Turkin hallitus on kieltänyt kaiken kriittisen uutisoinnin nälkälakkoon
liittyvistä asioista, esimerkiksi mielenosoituksista. Kansainvälinen
Reporters Without Borders -järjestö on ilmaissut vastalauseensa
tähän, samoin muutkin ryhmät.
Markkinat ja valtalehdistö
Samaan aikaan vankien nälkälakon kanssa Turkki joutui taloudelliseen
kriisiin, joka seurasi konkurssien sarjaa, pitkäaikaista työttömyyttä
ja ajoittain yli 100 % inflaatiota. Kansainvälinen valuuttarahasto
myönsi Turkille talouden hoitoon 7,5 miljardin dollarin hätälainan.
Armeija on kuitenkin ehdottanut käytettävän 11,5 miljardin
dollarin edestä rahaa uusiin asehankintoihin.
Kuinka ollakaan, armeijan hyökättyä vankiloihin joulukuussa
Turkin talous on lähtenyt taas nousuun. Eräs maan päivälehti
kirjoitti, että "koko maassa operaatiota pidettiin positiivisena
kehityksenä, ja voimakas nousu pörssissä oli mielenkiintoisin
yleisön tuen indikaattori."
Hallitusmyönteiset lehdet kirjoittivat operaatiosta enimmäkseen
positiivisesti. Jotkut valittelivat, ettei vankiloita oltu "palautettu
järjestykseen" aikaisemmin. Nälkälakko leimattiin yritykseksi
"johtaa Turkkia vankilasta käsin".
Maailman johtavat uutistoimistot ovat alkaneet varsinaisesti kirjoittaa
vankien tilanteesta vasta ihmisoikeusjärjestöjen julkaistua yhteisvetoomuksen
heidän puolestaan. Suurilla uutistoimistoilla on valitettavasti ollut
joissakin artikkeleissa taipumus esittää rivien välissä
ihmisoikeusaktivistit poliittisina vankeina ja vasemmistolaiset vain väkivaltaisina
terroristeina.
Protestisivuja ja tarkempaa kuvausta Turkin poliittisesta tilanteesta
ja vankiloista:
www.geocities.com/humanrightstoday/prison.html