"Ylijäämistä rahaa palveluihin"

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 40/2006.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että Helsingin kaupungin talouden ylijäämistä ohjataan rahaa palveluihin, työntekijöiden palkkoihin ja työllistämiseen. Ryhmä syyttää kaupungin johtoa jopa lainvastaisesta budjettiesityksestä, koska budjettiin ei ole kirjattu kaikkia tiedossa olevia menoja ja tuloja täysimääräisenä, kuten laki edellyttää.

Budjetin menojen mitoituksen lähtökohtana on kustannusten alentaminen kohti viiden seuraavaksi suurimman kunnan tasoa.

– Pääkaupungissa on kuitenkin muuta maata korkeampi kustannustaso ja monelta osin suuremmat palvelujen tarpeet. Väestön ikääntyminen, maahanmuutto, uusien alueiden rakentaminen ja monet muut tekijät tulevat vielä lisäämään palvelutarpeita, totesi Yrjö Hakanen ryhmän puheenvuorossa budjetin lähetekeskustelussa.

Palvelujen alibudjetointi

Hakanen totesi budjetin olevan erityisen kova lapsiperheille, työttömille, vanhuksille ja muille sosiaalipalvelujen tarvitsijoille. Sosiaalimenoihin ehdotetaan vain yhden prosentin lisäystä verrattuna tänä vuonna toteutuviin. Se ei riitä edes nykyisiin palveluihin ja lisää resursseja tarvittaisiin uusiin velvoitteisiin.

Esitys jatkaa alibudjetoimista myös terveyspalveluissa, jonka määrärahat kasvavat vain 1,6 prosenttia tästä vuodesta.

– Esimerkiksi hammashoitoon esitetty lisäys ei riitä alkuunkaan korjaamaan tilannetta, jossa lähes 7 000 potilasta on jonottanut hoitoon pääsyä yli lain mukaisen kuuden kuukauden enimmäisajan.

Hakanen piti hyvänä, että sairaalaosastojen siirto MedOnelle torjuttiin ja että HUS:n sakkopäivistä pyritään eroon, mutta vaati toimia jatkohoito- ja toipilaspaikkojen varmistamiseksi. Esitykseen on kuitenkin kirjattu esimerkiksi vanhuspalvelujen painopisteeksi pitkäaikaissairaanhoidon paikkojen vähentäminen.

Lähipalveluja karsitaan

Kaupungin johto puhuu palvelurakenteita koskevien ratkaisujen strategisesta merkityksestä ja valtuustosta strategisten linjausten tekijänä.

– Miksi valtuuston ei kuitenkaan anneta päättää terveysasemaverkosta, kun sitä aiotaan karsia lopettamalla lähivuosina jopa toista kymmentä terveysasemaa, Hakanen peräsi.

Opetusviraston puolella on karsittu varsinaisesta toiminnasta jatkuvasti kohoavien sisäisten vuokrien maksamiseksi.

– Konsultilla teetetään oppilaita, opettajia ja lasten vanhempia kuulematta suunnitelmia jopa parinkymmenen koulun lopettamisesta.

Kova työnantajalinja

Budjetin epäsosiaalisuutta kuvaa se, että työllistämiseen ei esitetä lisää resursseja, vaikka työttömiä on tilastojen mukaan Helsingissä 25 000 ja kaupunki tekee ennätysvoittoa. SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää vakanssien lisäämiseen, henkilöstön palkkojen korottamiseen ja työllistämiseen 30 miljoonan euron lisämäärärahaa.

– Se, että oikeisto ajaa myös kuntasektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton palkkalinjaa, ei ole yllättävää. Mutta miksi SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät olivat kaupunginhallituksessa mukana torjumassa henkilöstön oikeutetut esitykset palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta, kysyi Hakanen.

Hän muistutti, että on kyse myös palkka-tasa-arvosta näillä pääosin naisvaltaisilla aloilla.

Sisäiset vuokrat

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti kaupungin omilta peruspalveluilta perittyjen ns. sisäisten vuokrien alentamista.

– Sisäisiä vuokria aiotaan periä ensi vuonna 242 miljoonaa. Tässä ei ole mitään järkeä – ellei tarkoituksena ole saada kunnan palvelut näyttämään kilpailuttamisessa kalliimmalta tai kasvattaa kiinteistöomaisuuden arvoja ennen niiden myymistä sijoittajille, totesi Hakanen.

Ryhmän mielestä joukkoliikenteen edistämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden kanssa on ristiriidassa se, että HKL:n lippujen hintoja aiotaan taas nostaa ja että yksityisautoilua lisäävään keskustatunneliin aiotaan käyttää lähivuosina noin 300 miljoonaa euroa.