Vaihtoehtoja valtamedialle

05.09.2008 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 32 / 5.9.2008

Keskustelu mediasta, vallasta ja vaihtoehdoista oli yksi Vastavirta-festivaalin kiinnostavimpia tilaisuuksia. Keskustelijoiksi oli saatu kuusi sanankäytön ammattilaista. Aihe oli laaja ja keskustelu aaltoili laidasta laitaan. Joistakin asioista oltiin yhtä mieltä, useimmista ei. Samaa mieltä oltiin siitä, että suomalainen media on nyt aivan erilainen kuin esimerkiksi 25 vuotta sitten.




Matkalla kohti harvojen valtaa



Kirjailija Leif Salmenin puheenvuoro lähti liikkeelle lehdistön syntyhistoriasta: teollisen vallankumous ja massayleisön muodostuminen loivat edellytykset lehdistön kehittymiselle. Syntyi yleinen mielipide, jota aiemmin ei ollut olemassa. Taustalla toimivat markkinat; myytiin lukijoita ilmoittajille. Siinä ohessa voitiin harjoittaa propagandaa yhteisen edun nimissä, esittää rakentavaa kritiikkiä, jolla ei vaarannettu vanhan vallan säilyttämistä. Lehdistö kapeni kun omistajuus alkoi keskittyä. Yleisradioyhtiöt ovat hänen mukaansa tärkeitä: ne ovat tae siitä että monipuolisuus on olemassa jatkossakin.


Demokratian rappeutuminen ja median keskittyminen ovat tapahtuneet samanaikaisesti. Olemme matkalla kohti harvojen valtaa, tämä näkyy erityisesti USA:ssa ja Britanniassa. Media toimii tyhmentäjänä, kaikenlainen viihde lisääntyy, ja ihmiset ovat siitä entistä riippuvaisempia. Jos ja kun yhteiskunnan ilmapiiri muuttuu, voimatekijät löytyvät Salmenin mukaan muualta kuin mediasta.




Muutos edellyttää poliittista tahtoa



Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen professori Hannu Nieminen näki ongelmaksi politiikan alueen kaventumisen, suuri osa keskeisistä asioista oli viety pois julkisen keskustelun alueelta. Ihmiset tekevät nyt politiikan valintojen sijaan kuluttajavalintoja, lehdistöä uhkaa levikkikato ja mainostulojen väheneminen. Taloudelliset ongelmat vaivaavat myös tv-puolta, ja journalismi on suurissa ongelmissa.


Kanervan, Vanhasen ja Jokelan tapaukset ovat Niemisen mukaan osoittaneet, että journalismin eettiset rajat ovat venyneet. Hän pelkää passiivisuuden lisääntymistä ja äänestäjien vieraantumista politiikasta. Vaihtoehtoja valtamedialle on, mutta ne edellyttävät poliittista tahtoa. Niitä ovat muun muassa tukipolitiikka, toimilupapolitiikka ja paikallistelevisioiden kehittäminen sekä vähemmistöjen oikeuksista kiinnipitäminen.




Kansalaisliikkeet ja media



Voima-lehden tulevan verkkojulkaisun päätoimittajaa Hanna Nikkasta askarrutti kansalaisliikkeiden mediasuhteet; liikkeiden identiteetti kehittyy median peilaamana ja niissä toimivat ihmiset joutuvat median riepottelemiksi. Media tuottaa kategorioita, joiden kautta ihmisten oletetaan hahmottavan maailmaa. Mediasta ei kuitenkaan pidä tehdä syntipukkia ihmisten passiivisuudelle: vältellään olennaisia kysymyksiä jos ajatellaan näin.


Nikkanen piti outona sitä, että toimittajat kuvittelevat, etteivät he omassa työssään käytä valtaa. Vallan keskittyminen on kuitenkin vaarallista: vain median moniäänisyys takaa sanavapauden toteutumisen.


Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Reetta Räty korosti riittävien resurssienmerkitystä, vaihtoehdot löytyvät siitä, että lehdellä on riittävät resurssit esittää erilaisia näkökulmia. Hesari ärsyttää ja se on hänen mukaansa hyvä asia. Räty myöntää että Hesarin toimittajilla on valtaa, mutta holtittomasti sitä ei hänen mukaansa ole. Journalismiin kuuluu riippumattomuus ja Räty perää toimittajilta riippumattomuutta myös suhteessa omiin kiinnostuksen kohteisiinsa.




Kapitalismi eristää ihmiset toisistaan



Toimittaja-kolumnisti Hannu Taanila mukaan media on ihmisen ja muun maailman välillä, se asettaa meille kategoriat havaita maailmaa. Lehdet ovat liikeyrityksiä, mutta omistajat eivät Taanilan mukaan päätä mitä niissä kirjoitetaan, vaan valinnat tapahtuvat muuta kautta, automaattisesti. Media ja valta ovat historiallisia, eivät abstrakteja vaan konkreettisia. Media on meidän ja maailman välissä, jotta en sinua näkisi, Taanila lohkaisi.


Hän korosti Yleisradion merkitystä ja erityisesti Repo-radion tärkeyttä. Yleisradio yhdisti suomalaiset Hangosta Petsamoon, nyt kapitalismi segregoi ja eristää heidät toisistaan. Vaihtoehtoja ei Taanilan mukaan kuitenkaan ole, me emme tule näkemään aikaa jolloin kaikki muuttuu.




Vaihtoehtoisen median puolesta



Tiedonantajan päätoimittaja Erkki Susi näki viime vuosien suurten mullistusten koskeneen erityiseesti vasemmiston lehtiä Keskittyminen, ketjuuntuminen ja kaupallisuus ovat tehneet lehdistä samanlaisia. Yleisöjä myydään mainostajille. Yhteinen julkisuustajunta on kadonnut viestinnän pirstoutuessa ja siirryttäessä ns. putkijulkisuuteen. Media on muuttunut vallan vahtikoirasta sylikoiraksi. Valtamedia ei edusta maailman eikä kansan enemmistön etuja. Ihmisten enemmistön kanta on useimmiten erilainen kuin valtamedian. Olisikin osuvampaa puhua yhtiömediasta.


Susi peräsi median keskittymisen rajoittamista lainsäädännöllä, Ylen aseman turvaamista ja lehdistötuen ehtojen muuttamista. Vaihtoehtoisen median on vätystelyn sijasta pureuduttava sisältöön, syiden ja seurauksien penkomiseen, ihmisten arkeen, vallitsevan politiikkakäsityksen ja edustuksellisuuden haastamiseen sekä lehden julkaisijoiden ja tekijöiden ja toisaalta yleisön välisen rajan murtamiseen. Käsiä ei pidä nostaa pystyyn, vaihtoehtoisesta mediasta huolenpito on meidän käsissämme.


Marko Korvelan johdolla käydyssä keskustelussa esitettiin runsaasti yleisöpuheenvuoroja.

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Arkiston arkiston artikkeli