Laiton oikeudenkäynti, laiton tuomio
Irakin presidentin Saddam Husseinin vastainen oikeudenkäynti ja hänelle USA:n miehityshallinnon perustamassa, rahoittamassa ja ohjailemassa tuomioistuimessa langetettu kuolemantuomio ovat kumpikin laittomia, epäoikeudenmukaisia ja pätemättömiä.
Monikaan ei aseta kyseenalaiseksi sitä, etteikö Saddam olisi parikymmentä vuotta sitten syyllistynyt vastustajiensa joukkomittaiseen teloituttamiseen ja tapattamiseen ja etteikö häntä olisi aiheellista panna vastuuseen noista teoista. Pahimmat näistä teoista Saddam muuten teki USA:n suojeluksessa ja sen toimittamilla aseilla. Kuolemantuomion perusteena käytetyt rikokset tapahtuivat lähes 25 vuotta sitten. Iran-mielisen Dawa-puolueen 148 jäsentä teloitettiin Iranin ja Irakin välisen sodan aikana kapinasta Iranin tukemiseksi ja yrityksestä salamurhata Saddam.
Mutta laittomalla nukketuomioistuimella ja sen näytösoikeudenkäynnillä ei ollut eikä ole mitään oikeutta käsitellä Saddamin tekoja eikä langettaa hänelle enempää kuolemantuomiota kuin mitään muutakaan tuomiota. Oikeusprosessi oli alusta alkaen niin räikeää kansainvälisen lain rikkomista, että Kofi Annan pyysi maailman juristeja olemaan osallistumatta siihen.
Tämä "tuomioistuin" on USA:n aggression tuote ja työkalu. Kuten vuoden 1945 Nürnbergin peruskirjassa todetaan: "Hyökkäyssodan aloittaminen ei ole vain kansainvälinen rikos, se on suurin kansainvälinen rikos."
USA hyökkäsi Irakiin valheiden pohjalla ja YK:n peruskirjaa rikkoen. Vastoin Bushin hallinnon väitteitä Irakin hallituksella ei ollut joukkotuhoaseita, sillä ei ollut mitään yhteyttä al-Qaidaan eikä se muodostanut mitään uhkaa USA:lle.
Kaiken lisäksi USA ja Irak sopivat ensimmäisen Persianlahden sodan päättyessä 1991 tulitauosta YK:n päätöslauselma 687:n mukaisesti. Tulitauko oli yhä voimassa, kun USA hyökkäsi Irakiin Tästäkin syystä hyökkäys oli laiton.
Nürnbergin ja YK:n peruskirjojen mukaan kaikki, mikä on seurannut USA:n hyökkäystä, on laitonta, miehityshallinnon antamista laeista nukkehallinnon ns. perustuslakiin ja kaikkiin sen jälkeisiin päätöksiin.
Saddamin pitäisi olla Geneven sopimusten mukaisesti USA:n sotavanki ja tosiasiassa USA:n armeijan vankeudessa. Tässä ominaisuudessa häntä ei voida syyttää eikä tuomita USA:n miehityksen alaisuudessa mistään väitetystä rikoksesta, johon hän on syyllistynyt ennen vuoden 2003 hyökkäyssotaa.
Saddamin oikeudenkäynnin puolueellisuutta ovat alleviivanneet muun muassa hänen ja hänen kanssasyytettyjensä lakimiesten murhat ja tuomarien poliittisesti motivoitu asettaminen tehtäväänsä. Jopa kuolemantuomion julistaminen ajoitettiin vaikuttamaan kaksi päivää myöhemmin pidettyihin USA:n kongressivaaleihin George W. Bushin republikaanisen puolueen hyväksi.
Syyte Saddamia ja hänen kanssasyytettyjään vastaan kalpenee, kun sitä verrataan USA:n kolossaalisiin rikoksiin irakilaisia vastaan. USA on vuodesta 2003 tappanut jo yli 650 000 irakilaista, puhumattakaan yli 1,5 miljoonan irakilaisen, mukaan lukien yli 500 000 lapsen, kuolemasta vuodesta 1991 alkaneella 12 vuoden pommitusten ja talouspakotteiden kaudella.
Koko näytösoikeudenkäynnin ja tuomion tarkoituksena onkin oikeuttaa täysin laiton USA:n ja sen liittolaisten hyökkäys Irakiin, Irakin öljyn, kaasun ja muiden rikkauksien ryöstäminen, irakilaisten elinympäristön tuhoaminen ja heidän massamittainen tappamisensa. Kenenkään ei pitäisi harhautua uskomaan, että sillä on jotain tekemistä Saddamin ja muiden Baath-johtajien syytteiden kanssa. Kun USA on vastuussa yhteensä yli kahden miljoonan irakilaisen kuolemasta, kaikille pitäisi olla selvää, että tuomiolla ei ole mitään tekemistä USA:n irakilaisia koskevan huolenpidon kanssa.
USA:n imperialismi on ryöstävä ja murhaava hirviö irakilaisten ja maailman muiden ihmisten silmissä. Imperialistisena päämiehenä Bush samoin kuin hänen tärkeimmät sotakumppaninsa pitäisi tuoda oikeuteen syyllistymisestä suurimpaan mahdolliseen rikokseen ihmiskuntaa vastaan.
(ES)