Kansa juhli edustajiensa välityksellä
Viime viikolla vietettiin komeasti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja valtiopäiväuudistuksen 100-vuotisjuhlaa. Juhlimisen arvoinen tuo sadan vuoden takainen saavutus onkin. Omituista vain, että kansa, jonka liikehdinnän ansiosta uudistus toteutui, oli suljettu juhlinnan ulkopuolelle. Kansa juhli edustajiensa välityksellä.
Eduskunnan juhlaistunnon puheissa puhuttiin paljon kansanvallasta. Ehkä on vanhanaikaista muistuttaa, mutta marxilaisesta näkökulmasta parlamentaarinen demokratia ja kansanvalta eivät ole sama asia. Parlamentaarinen demokratia on porvariston diktatuurin liberaalimpi hallitsemistapa – toki paljon parempi kuin terroristinen diktatuuri.
Työväenliike on Suomessakin parlamentaarisen demokratian puolesta taistellut ja sitä puolustanut hallitsevan luokan diktatuuri- ja terroripyrkimyksiä vastaan. Mutta kansanvaltaa kansan valtana ei pääomapiirien hallitsemassa kapitalistisessa valtiossa sanan täydessä merkityksessä voi olla. Kansanvalta edellyttää siirtymistä rahan vallasta kansan valtaan.
Tila, jossa Suomi ja sen eduskunta nyt on, osoittaa monessa suhteessa kansanvallan heikkenemistä, ei sen kukoistamista ja vahvistumista. Juhlaistunnon puhujilta olisi toivonut paljon kriittisempää ja itsekriittisempää otetta. Pohjanoteeraus oli Heidi Hautalan puhe, jossa sokealla omahyväisyydellä keskityttiin naapurimaan olojen arvosteluun.
Porvarillinen puoluejärjestelmä kahlitsee kansanedustajien mahdollisuuksia noudattaa toimessaan äänestäjien tahtoa. Porvarillinen virkakoneisto pompottaa sekin eduskuntaa. Pääomapiirit ja rikkaat saavat etujensa mukaisia päätöksiä paljon helpommin läpi kuin tavalliset ihmiset. Suomen hallitus ja sitä myöten eduskunta on sopeutettu noudattamaan EU:n politiikkaa ja määräyksiä. EU:n lainsäädäntö on maamme kaiken lainsäädännön yläpuolella.
Kun kansa haluaa saada äänensä kuuluville, se joutuu puhumaan yhä selvemmin kuuroille korville.
Kansan enemmistö suhtautuu yhä kriittisemmin EU:hun, vastustaa EU:n perustuslakia ja vaatii siitä kansanäänestystä. Mutta hallitus ja eduskunta eivät ole tästä tietääkseenkään. Sama pätee Suomen Nato-jäsenyysasiaan. Sama pätee tuloerojen jatkuvaan kasvuun, julkisten palvelujen heikentämiseen ja yksityistämiseen sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kaventamiseen. Esimerkiksi julkisia palveluja romuttavaa ja demokratiaa kaventavaa kunta- ja palvelurakennehanketta pusketaan läpi kansaa kuuntelematta. Kuntatasolla hankkeesta sivuutetaan asukkaat, kuntien työntekijät ja jopa valtuutetut.
Esimerkkejä voisi luetella paljon lisää. "Puutelista" on pitkä.
Siihen nähden oli tavallaan "luonnollista", että kansa pidettiin juhlinnasta sivussa.
(ES)