Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?

Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.

Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.

Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.

Maailmanpolitiikan jännitteet eivät enää rajoitu pelkästään sotilaallisiin konflikteihin tai diplomaattisiin kiistoihin. Talous on noussut keskeiseksi osaksi suurvaltakamppailua, ja vapaakaupan ideologia on monin paikoin haastettu. Tutkijat Jyrki Käkönen ja Pertti Honkanen tarkastelevat kehitystä, jossa globalisaation pitkä kausi näyttäisi olevan päättymässä. Sen tilalle rakentuu uudenlainen kansainvälinen järjestys, jossa valtakeskukset hakevat asemaansa uudelleen talouden, turvallisuuspolitiikan ja teknologian rajapinnoilla.