Eduskunnan käsittelemissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa on todettu toistuvasti, myös Ukrainan sodan aikana, että Suomeen ei kohdistu sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa.
Argentiina vetäytyy oikeistolaisesta Lima-ryhmästä ja tuomitsee Venezuelan saarron
Argentiinan hallitus on eronnut virallisesti Latinalaisen Amerikan oikeistohallitusten Lima-ryhmästä 24. maaliskuuta, kertoo peoplesdispatch.org. Samalla maa tuomitsi Venezuelan kauppasaarron.
Presidentti Alberto Fernándezin hallitus kritisoi lausunnossaan rankasti Lima-ryhmän Venezuelaa vastaan kohdistamaa eristämispolitiikkaa. Eristämisen sijaan Argentiinan hallitus ehdotti osallistavan vuoropuhelun lisäämistä maan auttamiseksi.
Oikeistolaista Lima-ryhmää tukee Yhdysvallat, Amerikan valtioiden järjestö (OAS) ja Euroopan unioni (EU). Se perustettiin elokuussa 2017 Perun pääkaupungissa Limassa. Argentiina liittoutui ryhmän kanssa entisen konservatiivisen presidentin Mauricio Macrin hallinnon aikana.
Ryhmä on ilmaissut tukensa Yhdysvaltojen yksipuolisille pakkokeinoille Venezuelaa vastaan, maahan kohdistettuihin väkivaltaisiin epävakautustoimiin sekä oppositiopoliitikko Juan Guaidón laittomalle itsensä julistukselle väliaikaiseksi presidentiksi.
Argentiinan hallitus kritisoi Yhdysvaltojen Venezuelaa kohtaan asetettuja yksipuolisia pakkokeinoja. Lausunnossa korostettiin, että "tilanteessa, jossa pandemia on aiheuttanut tuhoja alueella, Venezuelalle ja sen viranomaisille määrätyt pakotteet ja saarto sekä vuonna 2020 tapahtuneet epävakauttamisyritykset ovat vain pahentaneet väestön tilannetta."
Argentiinan hallitus myös korosti, että se etsii rauhanomaisia, demokraattisia ratkaisuja, joissa kunnioitetaan kunkin valtion suvereniteettia ja sisäpolitiikkaa.
Kirjoittajan artikkelit
Jukka Heiskaselta on ilmestynyt uusi artikkelivihkonen Marxin uudet ulottuvuudet – niitä vanhoja unohtamatta. Kirjoittaja kertoo, että tietyssä mielessä Karl Marxin filosofisen ajattelun tiivistämisen tehtävä on mahdoton, koska Marx loi jatkuvasti uutta käsitteistöä, ylitti tieteenalojen rajoja ja monien ihailijoidensakin ymmärryksen. Vihkonen esittelee Marxin filosofista ajattelua eri kausilta.
DSL:n viikonlopun seminaarifestivaalilla 18.-19.6. nousee teemoiksi ympäristön, rauhan ja maailman taloudellisen sekä poliittisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset. Alustuksia kuullaan yli kymmeneltä vieraaksi saapuvalta kotimaiselta ja kansainväliseltä vieraalta. Lauantai-iltaan kuuluu myös kulttuuria, kun Matinkylän pirtillä nähdään West African dance show!
- ‹ edellinen
- 22 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?