Protuleirien suosio on ollut kasvussa ja leirit on ilmoittauduttu täyteen vuosi vuodelta yhä lyhyemmässä ajassa. Tänä kesänä niille osallistuu lähes 1000 leiriläistä. Protuleirillä keskustellaan ja väitellään yhteiskunnallisista, filosofisista ja omaan elämään liittyvistä teemoista.
Argentiina vetäytyy oikeistolaisesta Lima-ryhmästä ja tuomitsee Venezuelan saarron
26.03.2021 - 16:00
(updated: 07.04.2021 - 11:45)
Presidentti Alberto Fernándezin hallitus vetäytyi Lima-ryhmästä 24. maaliskuuta. Kuva: Alberto Fernández / Twitter
Argentiinan hallitus on eronnut virallisesti Latinalaisen Amerikan oikeistohallitusten Lima-ryhmästä 24. maaliskuuta, kertoo peoplesdispatch.org. Samalla maa tuomitsi Venezuelan kauppasaarron.
Presidentti Alberto Fernándezin hallitus kritisoi lausunnossaan rankasti Lima-ryhmän Venezuelaa vastaan kohdistamaa eristämispolitiikkaa. Eristämisen sijaan Argentiinan hallitus ehdotti osallistavan vuoropuhelun lisäämistä maan auttamiseksi.
Oikeistolaista Lima-ryhmää tukee Yhdysvallat, Amerikan valtioiden järjestö (OAS) ja Euroopan unioni (EU). Se perustettiin elokuussa 2017 Perun pääkaupungissa Limassa. Argentiina liittoutui ryhmän kanssa entisen konservatiivisen presidentin Mauricio Macrin hallinnon aikana.
Ryhmä on ilmaissut tukensa Yhdysvaltojen yksipuolisille pakkokeinoille Venezuelaa vastaan, maahan kohdistettuihin väkivaltaisiin epävakautustoimiin sekä oppositiopoliitikko Juan Guaidón laittomalle itsensä julistukselle väliaikaiseksi presidentiksi.
Argentiinan hallitus kritisoi Yhdysvaltojen Venezuelaa kohtaan asetettuja yksipuolisia pakkokeinoja. Lausunnossa korostettiin, että "tilanteessa, jossa pandemia on aiheuttanut tuhoja alueella, Venezuelalle ja sen viranomaisille määrätyt pakotteet ja saarto sekä vuonna 2020 tapahtuneet epävakauttamisyritykset ovat vain pahentaneet väestön tilannetta."
Argentiinan hallitus myös korosti, että se etsii rauhanomaisia, demokraattisia ratkaisuja, joissa kunnioitetaan kunkin valtion suvereniteettia ja sisäpolitiikkaa.
Kirjoittajan artikkelit
Tampereella järjestetään Natoa vastaan, rauhan puolesta! -mielenosoitus lauantaina 4. kesäkuuta. Marssi järjestäytyy klo 14:00 Sorin aukiolla, josta kuljetaan Jugendtorille. Järjestäjien mukaan Suomen liittyminen supervalta USA:n johtamaan sotilasliittoon merkitsee aseveljeyttä maailman kansoja vastaan, eikä se voi olla myöskään Suomen kansan etu.
Olemmeko me ihmisiä, jotka sotivat? Vai olemmeko me ihmisiä, jotka keskustelevat ja ovat järkeviä, kysyy Kommunistinuorten uusi puheenjohtaja Bex Tapanainen. Nuorisojärjestö otti vuosikokouksessaan selvän kannan: Suomen ei pidä liittyä Natoon.
- ‹ edellinen
- 24 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?