Kannattajakorttien keräys on käynyt kuumana SKP:ssä läpi kesän sekä alkavan syksyn, ja toverit ympäri maan ovat suunnanneet ahkerin askelein turuille sekä toreille allekirjoituksia haalimaan.
Annelin aika – Legendan elämä puhuttelee yhä yli sukupolvien
Ikonisen näyttelijän Anneli Saulin uskomattomasta elämästä kertova dokumenttielokuva Annelin aika sai ensimmäiset silmäparinsa alkuvuodesta järjestetyillä DocPoint–festivaaleilla saaden yleisöltään lämpimän vastaanoton.
Syksyllä laajempaan levitykseen tulevan dokumentin ohjannut Saara Cantell on erityisen ilahtunut nuorilta tulleesta palautteesta.
– Vaikka voittoa ei tullutkaan, oli yleisöpalaute tosi ihanaa ja innostavaa, Cantell kuvailee.
– Olin ajatellut, että kohderyhmänä olisi vähän vanhemmat ihmiset, jotka muistavat Anneli Saulin ja hänen elokuvansa, mutta kiittävää palautetta tulikin paljon myös nuoremmilta. Moni oli kokenut dokumentin feministiseksi, hauskaksi ja voimaannuttavaksi, hän kiittelee.
Cantell ja vuonna 2022 menehtynyt Sauli tutustuivat toisiinsa Saulin näytellessä Cantellin ohjaamassa Kohtaamisia –nimisessä elokuvassa vuonna 2009 ja heistä tuli ystäviä.
– Siitä lähtien tavattiin säännöllisesti ja aina kun Anneli kertoi elämästään, ne kaikki käänteet – sekä hän myös henkilönä olivat aivan uskomattomia ja me vitsailtiin aina, että hänestä pitäisi tehdä elokuva, Cantell kertoo.
– Me todettiin kuitenkin, että juuri siksi fiktioelokuva olisi liian epäuskottava, koska eihän kukaan uskoisi näkemäänsä todeksi. Annelilla oli myös vahva argumentti, ettei löydy ketään, joka häntä pystyisi näyttelemään, niin päädyttiin sitten dokumenttielokuvaan, hän jatkaa.
Tinkimätön uranuurtaja
Dokkari pohjautuu pitkälti Cantellin Saulin kanssa käymiin keskusteluihin ja tätä myötä näyttelijälegendan omaan kertomaan, mutta mukana on myös paljon arkistomateriaalia kuten pätkiä vanhoista elokuvista sekä mainoksista.
– Vuosien 2018 ja 2019 aikana aloitin tekemällä muutaman pitkän haastattelun Annelin kanssa ja jälkikäteen sitten osoittautui, että sehän oli aika viime metreillä hänen elämässään, Cantell muistelee.
– Halusin myös tavallaan peilata sitä ajankuvaa – sekä naisen aseman muuttumista valkokankaalla ja maailmalla Annelin kautta, hän jatkaa.
Cantellin värikkääksi sekä valloittavaksi persoonaksi kuvaileman Saulin elämällä onkin eittämättä myös vahva yhteiskunnallinen perintö.
– Annelin kautta esille nousee aika monta teemaa kuten rasismi ja syrjittynä oleminen, sillä hän oli puoliksi romani – sekä tietysti myös se hänen aktivisminsa ja miten hän oli tinkimättä koko ikänsä kommunisti ja köyhien puolella, Cantell pohtii.
Anneli Sauli ei koskaan suostunut niihin rooleihin, joita hänelle yritettiin ulkoapäin tuohon maailmanaikaan antaa.
Ohjaaja pitää uranuurtavana myös sitä, miten Sauli ei koskaan suostunut niihin rooleihin, joita hänelle yritettiin ulkoapäin tuohon maailmanaikaan antaa.
– Hän joutui tahtomattaan Hilja – maitotyttö–elokuvasta heti seksisymbolin rooliin, mutta ei koskaan suostunut siihen jäämään. Annelihan oli tosi valveutunut, ajatteleva ja lukeva ihminen, joka teki myös rohkeita ratkaisuja, kuten sen, että hän lähti Saksaan tekemään uraa neljäksi vuodeksi ja lähti myös toimimattomasta avioliitostaan.
Dokumentissa tulee esiin myös Me Too–kampanjaa sivuavia teemoja ja sitä, millaisen kohtelun kohteeksi nuorena naisena alalla helposti joutui.
– Anneli selvisi räväkästi näistä tilanteista, eikä koskaan suostunut olemaan uhri, vaikka 60–luvulla jo yksinhuoltajana oleminen riitti leimaamaan ihmisiä. Hänestä kirjoitettiin perättömiä huhuja sekä solvauksia, mutta hän ei koskaan katkeroitunut niistä, vaan pysyi aina vahvana loppuun asti, Cantell hehkuttaa.
Maailma ei ole valmis
Juurikin Me Too sekä muut feministiset ponnistukset ovat potkineet yhteiskuntaa ja myös elokuva–alaa viime vuosina edistyksellisempään sekä terveempään suuntaan, mutta Cantellin mukaan näitä asioita ei tulisi kuitenkaan ottaa liian itsestäänselvyyksinä.
– Onhan tässä myös takaiskuja tullut, esimerkiksi nykyhallitus ja äärioikeiston nousu on ollut pelottavaa nähtävää. Siihen liittyy valitettavasti aina kaiken tasa–arvon taantuma ja vastenmielinen kaipuu sellaisiin perinteisiin arvoihin, jotka ovat hyvin stereotyyppisiä sekä kahlitsevia kaikille sukupuolille.
– Tasa–arvo on hyvä esimerkki siitä, että on helppoa pitää monia vaikeiden taisteluiden kautta saavutettuja etuja itsestäänselvinä, mutta ne on myös tosi helppo romuttaa ja viedä pois, Cantell lisää.
Voisikin varmaan todeta, että Suomi sekä myös maailma kaipaa edelleen uusia Anneli Sauleja. Ohjaaja muistaa myös yhden tarinan dokumentin työstämisen ajoilta, joka ei ole mukana elokuvassa – ja jossa Saulin persoona pääsi hänen mukaansa kukoistamaan.
– Se oli ehkä viimeisiä kertoja, kun oltiin Annelin kanssa muualla kuin hänen kotonaan. Oltiin iltapäivällä ravintolassa js siinä oli viereisessä pöydässä pari miestä, niin Anneli tapansa mukaisesti kääntyi sanomaan, että älä kailota siinä vieressä ja sitten lisäsi siihen, että vaikka oletkin niin hyvännäköinen, Cantell naurahtaa.
– Se päätyi siihen, että toinen näistä noin nelikymppisistä miehistä tarttui siihen, kun Anneli puhui jotain kommunismista, sillä mies oli itse kokoomuslainen. Hän siirtyi sitten pöytäämme ja alkoi kiivas keskustelu politiikasta, jossa Anneli pääsi kyllä loistamaan.
Kirjoittajan artikkelit
Mercedes Bentso on artisti, joka on sanoituksissaan sekä julkisuudessakin rohjennut nostaa kaunistelematta päivänvaloon yhteiskuntamme varjoisiakin puolia ja antanut sitä kautta kaivatun äänen monille, jotka eivät sitä välttämättä muuten saa kuuluviin.
- ‹ edellinen
- 4 / 4
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.