Helsingillä varaa parantaa
Helsingin kaupungin henkilöstöjärjestöt sekä asukkaiden kansalaisjärjestöt vaativat tällä viikolla mielenosoitusten voimalla kaupunkia panostamaan lisää henkilöstön palkkoihin ja peruspalveluihin.
Helsingin budjetti jää kuluvana vuonna noin 290 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Samaan aikaan kaupunki alibudjetoi järjestelmällisesti suuren osan pakollisista menoistaan, kuten sosiaali- ja terveysmäärärahansa.
Varaa parempiin palkkoihin
Maanantaina 9.10. Senaatintorille mielenosoitukseen kokoontuneet viisi kaupungin henkilöstöjärjestöä – JHL, Jyty, JUKO, TNJ ja KTN – vauhdittivat alunperin jo keväällä esitettyjä palkankorotusvaatimuksiaan yhteistuumin.
Järjestöt halusivat muistuttaa, että pääkaupunkiseudun elinkustannukset ovat muuta maata korkeammat. Palkkojen riittämättömyys näkyy jatkuvina rekrytointiongelmina: henkilöstöpula haittaa jo nyt useita peruspalveluja. Tilanne heijastuu muun muassa kasvavina sairauspoissaoloina ja jaksamisongelmina.
SKP:n ja asukaslistan valtuutettu Yrjö Hakanen totesi puheessaan, miten Helsingin kaupungin liki 300 miljoonan euron ylijäämä on työntekijöiden työn tulosta, ja työntekijöille kuuluu siten suurempi osa työnsä tuloksista.
– Kaupungin työntekijöiden palkkojen polkeminen on myös asukkaiden etujen vastaista. Osaavan henkilöstön saaminen edellyttää kaupungin maksamien palkkojen jälkeenjääneisyyden poistamista, sanoi Hakanen.
Hänen mukaansa on hieno asia, että henkilöstöryhmät ovat nyt yhdessä ja yksituumaisesti liikkeellä.
– SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä kannattaa esittämänne Helsinki-lisän toteuttamista. Tulemme tekemään siitä budjettiesityksen, jos kaupungihallitus ei korjaa tältä osin kaupunginjohtajan budjettiesitystä, lupasi Hakanen.
Alibudjetointi perusturvarikos
Asukasliitto, Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit, Helsingin työttömät, Pro-kuntapalvelut verkosto, Helsingin invalidien yhdistys, Polioinvalidit ry, Uudenmaan Lihastautiyhdistysja Terveysrintama ry halusivat 11.10. mielenosoituksella ja kaupungivaltuustolle välitetyllä kirjeellä muistuttaa valtuutettuja siitä, että kaupungin ensisijainen tehtävä on huolehtia kaupunkilaistensa hyvinvoinnista. Eduskunnan oikeusasiamies on useasti todennut, että kun virkamiehet tai poliittiset päättäjät tahallaan varaavat liian vähän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, he syyllistyvät perustuslain vastaiseen menettelyyn.
– Budjettiylijäämän ei pitäisi sinällään olla syy tyytyväisyyteen, vaan pikemminkin tulisi miettiä, ketkä ovat joutuneet näiden säästöjen maksumiehiksi. Kaupungintalouden vahvistuminen ei sinällään lämmitä asunnotonta, ruoki nälkäistä tai hoida sairasta. Raha tuottaa kaupunkilaisille parempaa elintasoa vasta kun se sijoitetaan palveluihin, järjestöt toteavat.
Alibudjetointi on Helsingissä karsinutt muun muassa vammaisten, vanhusten ja lasten peruspalveluja. Nyt kaupungilla on varaa korjata tilannetta. Puheenvuoroissa muistutettiin, että vastuu tästä on luottamustehtäviään hoitavilla päättäjillä.
Kaupungin päättäjiltä vaadittiin myös panostusta joukkoliikenteeseen keskustatunnelihankkeen sijasta.
Tukea eläkeläisiltä
Myös Helsingin eläkeläisjärjestöt ry. on esittänyt valtuustolle omat korjausesityksensä, jotka tukevat kaupungin henkilöstön ja asukkaiden vaatimuksia. Yhdistys vaatii muun muassa henkilöstön palkkaukseen Helsinki-lisää sekä hoitohenkilökunnalle kohtuuhintaisia asuntoja.
Tämän lisäksi kaupungin tulisi luoda ainakin 50 uutta pitkäaikaishoitopaikkaa vanhainkoteihin. Järjestö katsoo, että budjettiesitykseen tulee lisätä 4-5 miljoonaa euroa, jotta tulevan vuoden toiminta voitaisiin toteuttaa. (TA)