Alle 10 000 asukkaan kunnissa asuu 13 % kirkosta eroajista, kun näiden kuntien asukkaat muodostavat 16 % suomalaisista. Vielä kymmenen vuotta sitten eroajia oli vähemmän pienemmillä paikkakunnilla.
Huippunimiä alustajiksi kesän Marx-opistoon
Demokraattisen sivistysliiton järjestämään Marx-opiston kesätapaamiseen on saapumassa huippualustajia elokuussa. Viikonloppukurssilla opiskellaan marxilaista teoriaa ja käytännön toimintaa.
Tällä kertaa tapaamisessa pureudutaan ajankohtaisiin aiheisiin kuten pandemioiden vaikutuksiin yhteiskunnallisessa muutoksessa, kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän kriisialttiuksiin, Covid-19 pandemian aiheuttamaan maailmanlaajuiseen lamaan ja sosialistisen vaihtoehdon mahdollisuuksiin.
Kansanterveyden historian dosentti Heikki S. Vuorinen esitelmöi aiheesta ’kulkutautien yhteiskunnalliset vaikutukset’. Helsingin yliopistossa politiikan tutkimuksen yliopistonlehtorina toimiva Emilia Palonen alustaa liittyen koronakriisiin ja populismiin. Kelan eläkkeellä oleva tutkija Pertti Honkanen avaa keskustelua aiheesta ’kapitalismin kriisialttiudet’.
– Maailmanhistoriassa on ollut kaksi vaihetta, joissa ihmiskunta on kokenut siirtymisen vanhasta tavasta hankkia toimeentulo täysin uuteen tapaan.
Mullistuksia yhteiskuntajärjestelmissä
Vuorinen pohdiskeli Tiedonantajan numerossa 04/2020 sitä, mitkä tekijät ovat historian kuluessa edistäneet uusien tautien ilmestymistä ihmiskuntaan.
– SARS-CoV-2:ksi nimetyn uudentyyppisen koronaviruksen aiheuttama COVID-19-pandemia on esimerkki tästä. Keskeistä uusien tautien ilmestymisessä on ihmisten elämisen ehtojen syvälliset muutokset. Maailmanhistoriassa on ollut kaksi vaihetta, joissa ihmiskunta on kokenut siirtymisen vanhasta tavasta hankkia toimeentulo täysin uuteen tapaan ja suhde toisiin ihmisiin ja ympäristöön on mullistunut täysin, kirjoitti Vuorinen.
Hän myös kommentoi koronaviruspandemiaa YLE:n artikkelissa maaliskuussa.
– Uuden taudin ilmestyminen historiassa on yhteydessä siihen, että yhteiskunnassa ja ympäristössä on tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edesauttavat sen taudin ilmestymistä, sanoi Vuorinen tuolloin.
Viikonlopun aikana aihepiiriä käsitellään ennakkomateriaalin, asiantuntija-alustusten ja ryhmätöiden avulla. Kurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa, talvella ja kesällä. Kurssille ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat opiskella taitoja toimia luokkatietoisessa työväenliikkeessä.
Marx-opisto on tarkoitettu sinulle, joka tarvitset eväitä radikaaliin vasemmistolaiseen vaikuttamiseen ja haluat oppia lisää järjestötyöstä. Teoriaa ja käytäntöä yhdistävän opiston tarjonta on tarkoitettu erityisesti nuorille ja vasta mukaan toimintaan tulleille.
Lisätietoja Marx-opiston kesätapaamisesta saat DSL:n toimistolta: puh (09) 7743 8130 tai sähköpostitse dsl@desili.fi (heinäkuussa toimisto on suljettu)
Kirjoittajan artikkelit
Asuminen on perusoikeus, mutta silti se vie monilta nettotuloista valtavan osuuden. Kiireellinen toimi on toteuttaa valtakunnallisesti vuokrasäännöstelyä ja kohtuuttoman korkeat vuokrat estävä vuokrakatto,
Suomen kommunistinen puolue julkaisi uuden puolueohjelmansa. Ohjelmassa tehdään uusia arvioita yhteiskunnan ja maailman kehityksestä, jonka pohjalta kommunistisen puolueen poliittiset linjaukset määrittyvät.
- ‹ edellinen
- 21 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Teoria
Affektiivinen polarisaatio repii Suomea tunnepohjaisesti kahtia. Helsingin yliopiston tutkimus paljastaa, kuinka puolueet muuttuvat identiteeteiksi ja politiikka tunteiden taisteluksi. Tämä ei ole vain demokratian ilmiö – se on kapitalismin seuraus. Tunteet kertovat, kuka saa tilaa ja kuka jää ulkopuolelle.
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Algoritminen johtaminen yleistyy työpaikoilla – ja samalla työntekijöiden stressi. Työterveyslaitoksen uusin raportti paljastaa, kuinka koneet ohjaavat arkea ilman läpinäkyvyyttä. Tutkijat vaativat osallistamista ja avoimuutta. Tiedonantaja kysyy: kenen ehdoilla työelämä digitalisoituu?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.