Ilmastotekoja vai "viherpesua"?

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 4/2008

Ilmasto-asioissa ei enää keskustella siitä, pitäisikö tehdä jotain. Nyt on kyse siitä, mitä tehdään, ja kuka maksaa. Tämä kävi selväksi, kun Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli keskiviikkona energialinjauksia.

– Kaupunginhallituksen esittämä linjaus jää useissa tärkeissä kysymyksissä vain selvittelyksi ja "viherpesuksi". Niissä puuttuvat konkreettiset sitoumukset ja teot, totesi Yrjö Hakanen SKP:n ja asukaslistan puheenvuorossa.

Päätökset linjauksista siirtyivät viisituntisen kokouksen jälkeen ensi keskiviikolle.

"Selvitetään keinoja"

Balin ilmastokokouksessa sovittiin teollisuusmaiden tavoitteeksi kasvihuonepäästöjen vähentäminen 25–40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää päästöjen vähentämistä 50–80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tukholma aikoo olla silloin "fossiilivapaa".

Helsingin linjaukseksi esitettiin kuitenkin vain, että "selvitetään keinot" vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

– Puheet Helsingin profiloitumisesta ympäristöystävälliseksi jäävät suurelta osin tyhjän päälle tällä esityksellä, jossa ei sitouduta konkreettisesti vähentämään päästöjä ja jossa viittauksetkin siihen jäävät alle Balin kokouksessa sovittujen vähimmäistavoitteiden, kritisoi Yrjö Hakanen.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti, että Helsinki sitoutuu vähentämään kasvihuonepäästöjä 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Miljardien laskut pelottelua

Helsingissä päästöjen suurin aiheuttaja on energialaitos. Uusiutuvan energian osuus sen tuotannosta on vain pari prosenttia.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) mukaan tavoitteeksi esitetty uusiutuvan energian osuuden nostaminen 20 prosenttiin maksaisi 1,5–2 miljardia. Kokoomus vaati tällä perusteella, että energialaitoksen voitoista ei enää siirretä osaa muiden palvelujen rahoittamiseen.

Hakanen osoitti Pajusen ja kokoomuksen väitteet harhaanjohtaviksi.

– Kaupungin oman selonteon mukaan Hanasaaren voimalan kattilan ja polttoainelogistiikan muuttaminen biomassaa, kuten pellettejä, käyttäväksi maksaa 300 miljoonaa euroa. Se on vain vähän enemmän kuin energialaitoksen viime vuoden liikevoitto. Pitkäaikaisena investointina se voidaan rahoittaa lisätuloilla, joita sähkön hinnan nousun ennustetaan tuovan.

– Pelkästään tällä investoinnilla uusiutuvan energian osuus nousisi 20 prosenttiin, Hakanen totesi.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti Hanasaaren voimalaitoksen pölypolttokattilan muuttamista ns. leijukerroskattilaksi, jolloin kivihiili korvataan biopolttoaineella. Puheet pellettikuljetusten mahdottomuudesta Hakanen kuittasi toteamalla, että Suomen pellettituotannosta 70 prosenttia menee juna- ja laivakuljetuksina ulkomaille, muun muassa Tukholmaan, joten kuljetus ei voi olla mahdotonta sataman äärellä sijaitsevaan Hanasaareen.

Tuulipuisto ja biokaasu

Kaupunginhallituksen linjauksista puuttuvat myös uusiutuvan energian osalta konkreettiset toimet Linjauksiin sisältyy kivihiilen käytön jatkamisen ohella myös mahdollisuus lisäydinvoimaan.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti, että Helsinki ei lisää ydinvoiman osuuksia eikä ostoja. Sen sijaan Helsingin Energian tulee perustaa ulkomerelle tuulipuisto. Lisäksi on selvitettävä biokaasulaitoksen perustaminen ja huippulämpölaitosten muuttaminen lämmön ja sähkön yhteistuotantoon, jossa käytettäisiin öljyn sijasta kierrätys- ja biopolttoaineita sekä maakaasua.

– Näin voidaan kehittää monipuolinen energiamixi, jossa kivihiiltä ja öljyä korvaavat yhä laajemmin tuulivoima, biopolttoaineet, kierrätyspolttoaineet, lämpöpumput ja aurinkoenergia, ja jossa myös maakaasun käyttö jatkuu, Hakanen esitti.

Joukkoliikenne

Liikenne on Helsingissä toinen iso päästöjen aiheuttaja. Vaikka linjausten mukaan "joukkoliikennettä tuetaan voimakkaasti", menee liikenteen investoinneista vuosina 2007–2012 kaksi kolmasosaa henkilöautoliikenteeseen. SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittikin, että jatkossa yli puolet investoinneista suunnataan joukkoliikenteeseen, kävelykeskustaan ja kevyen liikenteen hankkeisiin.

Lisäksi ryhmä haluaa säilyttää energia- ja ympäristökysymysten kannalta keskeiset liikelaitokset – energia-, liikenne- ja vesilaitokset – kaupungin omina ja valtuuston päätösvallassa.(TA)