Jäsenet ääneen edustajakokousasioista
SKP:n piirijärjestöt ovat valinneet omat edustajat työryhmiin, jotka valmistelevat 8.-9. kesäkuuta Vantaalla Tikkurilassa pidettävää puolueen edustajakokousta. Työryhmien jäsenet edustavat työryhmissä piirinsä alueelta jäsenistöä ja siksi heidän tärkeä tehtävänsä on myös järjestää yhdessä puoluejärjestöjen kanssa keskustelua edustajakokousasioista. Joulukuun alussa työnsä aloittaneiden työryhmien seuraavat kokoukset ovat lauantaina 19.1. Nokialla heti paikallispolitiikan seminaarin jälkeen ja ennen 20.1. keskuskomitean kokousta.
Pääsihteeri JP Väisänen konkretisoi keskustelun haastetta listaamalla muutamia isoja kysymyksiä, joihin jäsenten näkökulmaa tarvitaan.
– Mitkä ovat ne paikalliset ja globaalit poliittiset kipupisteet, joista terävöitetään tulevat poliittisen työn kärkikysymykset? Miten tullaan paremmin näkyväksi ja päästään ääneen? Miten synnyttää joukkoliikkeitä ja tehdä yhteistyötä muiden muutosta haluavien kanssa? Keitä valitaan valtakunnalliseen johtotyöhön? Millaisia tarpeita on puolueorganisaation uudistamiseen?
Aikatauluja ja valintoja
Edustajakokoukseen liittyy eräitä aikatauluja ja sääntöjen määräyksiä, jotka on otettava huomioon, jotta kaikki jäsenet voivat osallistua ja vaikuttaa.
Puolueosastojen tulee ilmoittaa 18.tammikuuta mennessä jäsenmääränsä keskuskomitealle, joka vahvistaa sen mukaan edustusperusteet. Jokaisella osastolla on oikeus valita vähintään yksi edustaja alkavaa 20 jäsentä kohti.
Esitykset asiakirjoihin ja aloitteet edustajakokoukselle toimitetaan keskuskomitealle 14.5. mennessä. Kokousedustajat valitaan 1.2.–30.4. aikana osastoissa, aluejärjestöissä ja piireissä. Edustajien valtakirjat toimitetaan tarkastettavaksi keskuskomitealle 24.5. mennessä.
Jokaisessa piirissä on tarkoitus järjestää tammi-helmikuussa yhteiset kokoukset, joissa avataan keskustelu edustajakokousvalmisteluista. Keskuskomitea valmistelee tämän keskustelun pohjaksi keskustelupaperin. Varsinaiset edustajakokouksen päätösesitykset käsitellään järjestöissä maalis-toukokuussa. Toukokuussa pidetään kukin piirin alueelta valittujen edustajien ja piirikomitean yhteinen kokous, jossa kootaan evästykset edustajakokoukseen.
Jäsenet osattava kutsua mukaan
Edustajakokoukseen valmistauduttaessa on tärkeää, että osastot ja piirit sopivat, miten jokaiseen jäseneen otetaan yhteyttä ja kutsutaan mukaan keskusteluun puolueen tehtävistä ja toiminnasta. Tavoitteena on myös saada uusia jäseniä mukaan toimintaan. Kokouksen valmisteluissa tehdään myös johtopäätöksiä toiminnallisen ja järjestöllisen tilanteen kehittämishankkeesta ja selvitetään osasto- ja piiriverkoston muutostarpeet.
Jäsenmaksuja ja vapaaehtoinen edustajakokousmaksu 10 € (tai enemmän) on hyvä muistaa kerätä.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Teoria
Miksi työväenluokan historiaa käsitellään akateemisesti, mutta harvoin työväen keskuudessa? Tampereen Työväenmuseo Werstaalla järjestetty seminaari paljasti, kuinka Yleisradion ja yliopistojen kulttuurinen perintö kietoutuu tiiviisti poliittiseen vallankäyttöön – mutta samalla etääntyy niistä, joiden elämästä se kertoo. Kun tutkijat puhuvat luokasta, kuka todella kuuntelee? Keskustelu toi esiin ristiriidan: työväenliikkeen analyysi tapahtuu yhä useammin korkeakoulutettujen kesken, samalla kun työläisten ääni jää kuulumattomiin. Aikana, jolloin media ja koulutus ovat jälleen poliittisen paineen alla, on syytä kysyä, kenelle historia kuuluu – ja kuka saa määritellä sen merkityksen.
Näyttivätkö kaikki naistenlehdet samalta 1960–1970-luvuilla – vaikka niiden sanoma palveli eri luokkia? Tamperelaisessa Työväki ja media -seminaarissa dosentti Arja Turunen nosti esiin yllättävän havainnon: vaikka suomalaiset naistenlehdet olivat ideologisesti kaukana toisistaan, niiden ulkoasu muistutti toisiaan hämmentävän paljon. Vasemmistolainen Uusi Nainen vaati rakenteellisia uudistuksia työväenluokan naisten aseman parantamiseksi, kun taas porvarillinen Suomen Nainen puolusti perinteisiä rooleja ja yksilön vastuuta. Kaupallinen Me Naiset liukui näiden välillä, myyden tasa-arvoa muodin ja kulutuksen kautta. Turusen puheenvuoro osoitti, että lehdet eivät olleet vain viihdettä – ne olivat luokkien välinen taistelutanner, jossa työväen ääni kamppaili näkyvyydestä pääoman hallitsemassa julkisuudessa. Kun nykykeskustelu tasa-arvosta ja oikeudesta itse määritellä oma sukupuoli käy yhä kiivaampana, on aika kysyä: kenen ääni kuuluu, ja kenen kokemukset eivät pääse lehtien sivuille?
Karl Marx -seura kokosi huhtikuisella Kirjan talolla Helsingissä seminaarissaan nimekkään joukon tutkijoita ja vasemmistolaisia ajattelijoita pohtimaan kysymystä, joka ei ole vain historiallinen: miten Seppo Toiviaisen perintö haastaa nykyvasemmiston ja ajattelun kenttää? Keskustelu sai lisävauhtia Lauri Hokkasen kirjasta Kommunismin teloitettu unelma – Seppo Toiviaisen elämä ja tragedia (Docendo, 2024), joka pyrkii kuvaamaan Toiviaista murheellisen kohtalon miehenä.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.