Tänä keväänä tulee kuluneeksi 150 vuotta Pariisin Kommuunin lyhytaikaisesta mutta kauaskantoisesta vallankumouksesta. Kommuuni julisti huhtikuussa 1871 alkaneeksi uuden politiikan aikakauden, jota piti leimaaman ”kokeellisuus, myönteisyys ja tieteellisyys.”
Keskustelua tiedustelulaista
Suomessa ajauduttiin viikonloppuna poliittisesti todella poikkeukselliseen tilanteeseen. Lähtökohtana oli Helsingin Sanomien lauantaina 16. joulukuuta julkaisema artikkeli sotilastiedustelun laitoksesta Tikkakoskella.
Uudet siviili- ja sotilastiedustelulait antaisivat Viestikoekeskukselle eli entiselle Viestikoelaitokselle laajat oikeudet suodattaa ja avata maan rajat ylittävää tietoliikennettä. Oikeus antaisi tähän luvan kansallisen turvallisuuden nimissä, vaikka edes varsinaista rikosepäilyä ei olisi olemassa. Yhteistyötä tehtäisiin Suojelupoliisin kanssa siten, että Supo avaisi saamansa siviilipuolen viestinnän, Puolustusvoimat taas sotilastiedustelun viestit.
Helsingin Sanomien artikkeli käsitteli Tikkakoskella sijaitsevaa sotilastiedustelulaitosta, joka kuuntelee ilmassa liikkuvia viestejä ja harjoittaa muuta elektronista tiedustelua. Laitoksen sijainti ei ole salaisuus. Julkista tietoa on sekin Helsingin Sanomissa kerrottu, että signaalitiedustelua varten on hankittu kaksi tiedustelulentokonetta. Uutinen ei ole sekään, että Venäjä on tämän tiedustelun pääkohde.
Sitten alkoi tapahtua.
Pääesikunta teki tutkintapyynnön tietovuodosta keskusrikospoliisille, joka ulotettiin koskemaan myös asiakirjoista muutamia pieniä otteita julkaisutta Helsingin Sanomia, ja poliisin erityinen kotietsintä artikkelin toisen kirjoittajan, toimittaja Laura Halmisen asuntoon, josta takavarikoitiin tietokone, iPad, puhelimia ja muistitikkuja.
Seurasi polemiikki, johon kantaa otti jopa itse tasavallan presidentti. HS:n päätoimittaja Kaius Niemi on joutunut vakuuttamaan isänmaallisuuttaan samalla, kun tosiasia on, että lehden sisältöä koskevaa päätösvalta kuuluu yhä toimitukselle.
On kuitenkin selvää, että HS:n toimitus on joutunut erittäin kovan painostuksen kohteeksi. Myös Sanomien hallitus on vaatinut selvityksen sotilastiedustelua koskevan jutun julkaisemisesta ja siihen liittyneestä toimitusprosessista.
HS:n jutussa ei ollut mitään kansallista turvallisuutta vaarantavaa. Päinvastoin, journalismin tehtävä on tutkia ja paljastaa kansalaisia syvästi koskettavia päätöksiä.
Laki turvaa yhteiskunnallisesti olennaisen tiedon julkitulon.
Kansalaisilla on oikeus tietää myös tiedusteluasioista, sanoo Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Asiaan liittyvä rikostutkinta artikkelin kirjoittaneisiin toimittajiin ulotettuna on Journalistiliiton mukaan arveluttava sananvapauden ja yhteiskunnan avoimuuden näkökulmasta.
Laki turvaa yhteiskunnallisesti olennaisen tiedon julkitulon. Toimittajalla on lain mukaan oikeus suojata lähteitään ja olla paljastamatta vuotajia. Yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkistaminen on toimittajan ammatillinen velvollisuus.
Helsingin Sanomien artikkeli liittyy eduskuntaan tulossa olevaan esitykseen uudesta tiedustelulaista, jolla lisätään viranomaisten mahdollisuuksia tehdä siviili- ja sotilastiedustelua. Lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi. Lakien sisältö on arvioitava tarkkaan, koska ne puuttuvat kansalaisten perusoikeuksiin ja muun muassa journalistien mahdollisuuksiin tehdä työtään.
Kaiken kaikkiaan niin Hesarin jutussa kerrottu aikomus lisätä sotilastiedustelun ja suojelupoliisin valtuuksia ja resursseja kuin jutun perusteella toimitusta vastaan käynnistetty poliisi- ja painostusoperaatio ovat hälyttävä osoitus siitä, miten vaaralliselle tielle armeijan ja poliisin valtuuksien ja roolin vahvistaminen on viemässä. Jos lehdistön vapauden kaventaminen ja toimittajien lähdesuojan murtaminen on näin matalan kynnyksen takana jo nyt, miten media voi valvoa vielä laajempia valtuuksia saavia viranomaisia?
Hallituksen tiedustelulakeihin valmistelemien muutosten kiirehtimisen sijasta olisi syytä viheltää peli poikki ja selvittää perin pohjin demokratian, sananvapauden ja muiden perusoikeuksien turvaaminen myös silloin kun on kyse sotilas- ja poliisiviranomaisten toiminnasta.
Kirjoittajan artikkelit
Yhdysvalloissa vallitsee entistä enemmän rahan valta eli plutokratia, jossa myös poliittinen valta on rikkaiden käsissä, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman.
Agit-Propin kaari, tarina läpi vuosikymmenten, on ainutlaatuinen ja kiehtova. Se alkaa 1960-luvun radikaaleista vuosista, aikakaudesta, jolloin papitkin yhtäkkiä alkoivat laulaa vallankumouksellisia lauluja, ja jatkuu läpi hektisen ja intensiivisen 1970-luvun. Syksyllä ilmestyi uusi kirja Agit-Prop – Lauluja utopiasta.
- ‹ edellinen
- 7 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Maailma on syvän ympäristökriisin edessä. Perimmäiset syyt tälle ovat sidoksissa taloudellisen vallan ja riiston rakenteisiin.
Suomen työttömyystilanne on koko EU:n heikoimpia. Lisäksi työelämän laatu on heikentynyt.
Työsuojeluviranomainen tarkasti kesällä alle 30-vuotiaiden nuorten työpaikkoja ja havaitsi selkeitä puutteita nuorten palkkauksessa. Nuorten työpaikoilla valvottiin myös työturvallisuutta ja tarkastuksilla havaittiin monenlaisia puutteita perehdytyksen suhteen.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.