Mauri Perän sydän sykkii ammattiyhdistysliikkeelle

12.02.2016 - 10:15
(updated: 12.02.2016 - 10:45)
"Kansalais- ja ammattiyhdistysliikkeen välinen yhteistyö on minulle pyhä asia", toteaa pitkänlinjan ay-aktiivi Mauri Perä. (kuva: Veikko Koivusalo)

Mauri Perä (s. 1935) on kirvesmies ja pitkänlinjan ay-aktiivi. Perä teki päivätyön Rakennusliiton toimitsijana ja Kansainvälisen Rakennus- ja rakennusaineteollisuuden liiton pääsihteerinä. SKP:hen mies liittyi vuonna 1963 ja on toiminut puolueessa eri luottamustehtävissä kuten keskuskomiteassa ja poliittisessa toimikunnassa. Hän on myös toiminut Rauhanpuolustajien varapuheenjohtajana.

Ensimmäinen työtaistelu vuonna 1959

Perä saapui Helsinkiin kevättalvella 1959 ja rakennusliiton jäsenyys alkoi vappuna 1959. Toukokuussa hän oli jo mukana ensimmäisessä työtaistelussaan.

– Asuin Helsingissä alivuokralaisena erään kirvesmiehen perheen keittiön nurkassa. Olin tuolloin 23-vuotias ja perheeni asui Jämsänkoskella. Lakkokorvauksia ei tuolloin ollut ja kun työt loppuivat, oli palattava takaisin Jämsänkoskelle vaimon ruokapadan ääreen.

Lakolla oli suuri vaikutus siihen, että kiinnostus työväen järjestäytyneeseen toimintaan heräsi.

– Lakkoon valmistautuminen oli vahvasti läsnä kirvesmiesperheessä, jossa asuin alivuokralaisena. Kyseisessä perheessä vaimo ja mies olivat kumpikin rakennustyöläisiä. Osallistuin heidän kanssaan ammattiosaston ja laajemmankin yhteisön järjestämiin joukkotilaisuuksiin. Samaan aikaan oli käynnissä muitakin työtaisteluita.

Vuosi 1963

Vuosi 1963 oli Perälle hyvin tärkeä vuosi.

– Se on elämäni kannalta tärkein vuosi. Silloin minut valittiin kirvesmiesten ammattiosaston johtokuntaan ja osallistuin ensimmäisen kerran Rakennusliiton liittokokoukseen. Liittokokouksessa minut valittiin Rakennusliiton nuorisojaoston puheenjohtajaksi.

Vuoteen 1963 osui myös lakko.

– Kyseinen lakko on elämäni tärkein lakko ja se kesti muistaakseni seitsemän viikkoa. Toimin silloin Rakennusliiton keskuslakkotoimikunnassa, valistusjaostossa ja Otaniemen teknillisen korkeakoulun lakkotoimikunnan puheenjohtajana. Työskentelin Otaniemen teknillisen korkeakoulun rakennustyömaan mittakirvesmiehenä ja kirvesmiesten luottamusmiehenä. Otaniemi oli tuolloin poliittinen korkeakouluni. Lakon aikainen tunnelma tovereiden keskuudessa oli todella korkealla.

Historiallinen voitto

Lakon kautta saavutettiin konkreettinen voitto työntekijöille.

– Voitto oli historiallinen. Lakon jälkeen rakennustyöläiset saivat ensimmäisen kerran vuosiloman. Silloin muodostettiin vuosilomakassa, joka mahdollisti rakennustyöläisille ja pätkätyöläisille vuosiloman. Työnantajat tilittivät vuosilomarahat Postisäästöpankkiin, josta ne maksettiin loman alkaessa. Ammattiosastojen yhteistyöllä ja työläisten peräänantamattomuudella syntyy aina tulosta.

Yhteistyöllä ja peräänantamattomuudella on ollut myöhemmissäkin yhteyksissä suurta hyötyä eduista kamppailtaessa.

Kansalaisliikkeissä naisten osuus ja merkitys poliittisessa mielessä on yleisesti ottaen hyvin suuri ja merkityksellinen. Se on myös välttämätöntä nähdä ja ymmärtää tänään

– Kansalais- ja ammattiyhdistysliikkeen välinen yhteistyö on minulle pyhä asia. 1950- ja 60 lukujen taitteesta lähtien tehtiin suuri joukko lakeja, joilla luotiin perusta hyvinvointiyhteiskunnalle ja hyvinvointilakien sarjalle. Näillä luotiin pohja elämisen perusturvalle.

Perä korostaa naisten roolia ja merkitystä.

– SKDL:n armoton taistelu lapsilisäkysymyksessä oli todella hieno ja merkittävä myös siitä syystä, että se sai naiset liikkeelle kylissä, kaupungeissa, kortteleissa ja työpaikoilla. Kansalaisliikkeissä naisten osuus ja merkitys poliittisessa mielessä on yleisesti ottaen hyvin suuri ja merkityksellinen. Se on myös välttämätöntä nähdä ja ymmärtää tänään.

Suomen Kommunistiseen Puolueeseen

Vuonna 1963 Perä hyväksyttiin SKP:n jäseneksi.

– Kuuluin jo ennen SKP:tä Demokraattiseen Nuorisoliittoon. Oma elinympäristöni ja toveripiirini oli sellainen, että puolueista juuri SKP oli valintana itsestään selvä. Vuoden 1963 lakkotoiminnassa olin mukana valistus- eli agitaatioryhmässä. Se oli eräänlainen pikakurssi työväenliikkeeseen ja lakon aikana kahden uskotun toverin takauksella tulin valittua myös kommunistiseen puolueeseen.

SKP:hen ei tuolloin niin vain liitytty.

– Puolueeseen pääsy edellytti erityisesti toveripiirin hyväksyntää, koska henkilön tuli olla luotettava ja sellainen, jonka tiedettiin tekevän työtä puolueen ja aatteen eteen. Olin jo ennen puolueeseen pääsyäni ollut SKP:n Helsingin piirijärjestön järjestämässä yhteiskunnallisessa opistossa, joten minut tunnettiin tovereiden keskuudessa jo ennen puolueeseen liittymistäni.

Kotimaan politiikasta

Sipilän hallitus aloitti toimintansa kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen.

– Asiantuntemattomuus ja kyvyttömyys yhteiskunnallisen tilan ymmärtämiseen ovat hallituksen perusongelmat. Huolestuttavinta on se, että kolmen S:n hallitus kuvittelee saavuttavansa tavoitteensa kolmen kuukauden pikamarssilla tuhoamalla kaiken mikä eteen sattuu tulemaan. Epäilen että hallitus tulee epäonnistumaan pahanpäiväisesti.

Mitkä ovat hallituksen toiminnan suurimmat epäkohdat?

– Välinpitämättömyys ja röyhkeys ovat hallituksen toimintatapojen perusperiaatteita. Seuraamuksista hallitus ei välitä.

Keskusta-puolue tänään

Hallituspuolueista Perussuomalaiset ovat pettäneet äänestäjänsä totaalisesti, siitä esimerkiksi gallupit kertovat karua kieltään. Kokoomus puolestaan on suurpääomapuolue, eikä sen toimintatavoissa ja pyrkimyksissä sinänsä ole mitään outoa ja kummallista. Keskusta on kuitenkin Juha Sipilä keulakuvanaan onnistunut luovimaan ja ehkä jopa välttynyt suuremmalta kritiikiltä.

– Keskustaa ei enää voida kutsua alkiolaiseksi puolueeksi, eikä se myöskään ole puolue, jonka kanssa vasemmisto aikanaan teki liittoja, kun hyvinvoinnin perustaa luotiin. Keskusta on tietyllä tapaa pataporvarillinen puolue.

Pörssikeinottelija Sipilä

Pääministeri Sipilällä on ollut suuri rooli Keskustan oikeistolaistumisprosessissa.

Esko Aho ja Matti Vanhanen edustavat Sipilän kanssa samaa koulukuntaa. Sipilän ja Keskustan vaalimenestyksen salaisuus perustui varmasti osaltaan myös siihen, että Sipilä tajusi pitää vaalitenteissä suunsa kiinni. Mikäli Sipilä olisi puhunut kansalle rehellisesti ja avoimesti siitä, mitä tuleman pitää, niin tuskin olisi Keskusta yltänyt samankaltaiseen vaalimenestykseen.

Keskustan politiikassa näkyy selvästi Sipilä bisnesmiestausta.

– Se näkyy erityisesti siinä, että hyvin suuret päätökset pyritään saattamaan loppuun äärimmäisen ripeästi ja lyhytnäköisesti. Se kuvaa hyvin Sipilän kaltaisen pörssikeinottelijan ajattelutapaa. Tällaisen ihmisen on mahdotonta ymmärtää nyt tehtävien kansaa kurittavien päätösten syys-seuraus-suhteita pidemmällä aikavälillä.

Yhteiskuntasopimuksesta

Mitä ajattelet parhaillaan käynnissä olevista yhteiskuntasopimusneuvotteluista?

– Mielestäni ay-liikkeen ei tulisi jatkaa neuvotteluja, jossa porvarihallitus ja EK sanelevat ehdot: irti tällaisesta pöydästä! Mielestäni SAK:n ei ole järkevää jatkaa neuvotteluja työnantajaosapuolen kanssa. Viime syksynä Mikki-auki Mielivaltaa vastaan kampanjassa kävimme SAK:n puheilla vaatimassa ay-liikettä tyrmäämään yhteiskuntasopimuksen. Yhteiskuntasopimus on katala teko, eikä ay-liike voi olla sellaisessa mukana.

SAK:n rooli ei ole yksinvaltiaan rooli.

– Vuonna 1968 SAK:lta otettiin lakoista päättämisoikeus pois. Ammattiliitot voivat siis päättää työtaisteluistaan itsenäisesti, eikä SAK:lta tarvitse kysyä lupaa, kuten oli ennen vuotta 68. Ilman ammattiliittojen yhteistä tahtoa SAK:n ei myöskään tule tehdä työntekijöitä koskevia päätöksiä.

Uutta keskusjärjestöä luotaessa tulee ehdottomasti säilyttää liittojen suvereniteetti lakko-oikeuteen.

– Tämä oikeuden turvaaminen on ehdoton lähtökohta. Uskon että esimerkiksi Metalli- ja Rakennusliitto tulevat olemaan tiukkoina asian suhteen.

Sama levy soittaa tuttua laulua

Sipilä hallitus laulaa jatkuvalla syötöllä samaa laulua: pitää leikata.

– Se on kamalaa kuultavaa. Hallitusohjelma on samanlainen kuin troikalla Etelä-Euroopassa. Jo arkijärki kertoo siitä, että nykymenolla yhteiskunta rapautuu. Kun rikkaita ja pääomaa ei veroteta riittävästi, niin kuka sitten verot maksaa, kun maassamme on jo nyt yli 400 000 työtöntä, eli yhtä paljon kuin 90-luvun laman aikaan. Nykyinen hallitus on kuitenkin unohtanut sen, että 90-luvulla noustiin, kun panostettiin myös elvyttämiseen pelkän leikkaamiseen sijaan. En itse hyväksy mitään leikkauksia, joita Sipilä esittää.

Perän mukaan nykyinen tilanne ei ole rahasta kiinni.

– Se on rahastamisesta kiinni. Nyt kaivattaisiin politiikkaan radikaalia suunnanmuutosta, koska Sipilän hallitus johtaa Suomen turmion teille.

Näpit irti ay-liikkeestä!

Hallitus pyrkii kaikin mahdollisin keinoin heikentämään ay-liikkeen asemaa.

– Hallituksen taistelutunnuksena toimii uhkailu. Kun hallitus on patistanut työmarkkinajärjestöt neuvottelemaan, niin ainoastaan hallituksella on ohjelma. Ay-liikkeen roolina on ollut noudattaa nöyrästi hallituksen ja EK:n esityksiä. Tällä pyritään tuhoamaan ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen väliset normaalit työehtosopimussuhteet ja työehtosopimusten yleissitovuus.

”Kuin sydäntä revittäisiin”

Porvarihallitus on hyökännyt myös lomarahojen kimppuun.

– Kun SSS-hallitus käy lomarahojen kimppuun, niin se repii ay-liikkeen taistelulipun tärkeimmän symbolin. Lomarahat saavutettiin aikanaan lakkotaistelulla ja se mahdollisti ihmisten loman vieton. Oikeus lomarahoihin levisi myöhemmin muiden palkkatyöläisten ja toimihenkilöiden keskuuteen. Nyt tätä ollaan myymässä turhanpäiväisenä asiana. Kun lomarahojen kimppuun käydään, se tuntuu siltä kuin sydäntä revittäisiin.

Sama pätee arkipyhäkorvauksiin.

– Useimmat niistä ovat lakkotaisteluilla saavutettuja etuja. Arkipyhäkorvaukset ovat yksi ja erottamaton osa palkkaa.

Onko Suomi nykyisin kahtiajakautunut maa?

– Kyllä on. Tilanne on Suomessa nyt paljon pahempi kuin vuosikymmeniä sitten.

Myös pakolaiskysymys on jatkuvasti tapetilla.

– Pakolaiskeskustelussa unohdetaan valitettavan usein se, miksi joku on pakolainen sekä se, minkälaista sota on.

Väyrynen ja uusi Kansalaispuolue

Paavo Väyrynen on perustamassa uutta puoluetta.

– Väyrynen on vanha kettu. Hänen kanasalaisaloitteensa eurosta eroamisesta tuotti riittävän määrän kannattajia, jotta se käsitellään eduskunnassa. Pidän aloitetta tärkeänä ja allekirjoitin sen myös itse, koska tämänkaltaista keskustelua euro-alueesta tarvitaan. Oli kuitenkin yllättävää, että Keskustan kunniapuheenjohtaja perustaa Kansalaispuolueen. Tämä johtuu varmasti osittain myös siitä, ettei Väyrynen luota siihen, että Keskusta asettaisi hänet eduskuntavaaliehdokkaaksi. Tällä hän varmistaa oman ehdokkuutensa tulevissa vaaleissa, Perä toteaa.

– Mielestäni Väyrysen liikkeestä ei ole haittaa muille kuin Keskustalle. Kyseessä on Väyrysen liike, eli en usko Kansalaispuolueen ja Joukkovoiman väliseen yhteistyöhön. Väyrysen Kansalaispuolue on Väyrysen liike, eikä hänellä myöskään esimerkiksi ole koskaan ollut läheisiä välejä ay-liikkeeseen.

Joukkovoima

Viime vuonna Joukkovoima ja monet muut suuret mielenosoitukset saivat
väen liikkeelle.

– Joukkovoima kokoaa parasta aikaa suurmielenosoitusta Helsinkiin. Mielenosoitus on 12.3. Kokoontuminen tapahtuu Senaatintorilla, mistä marssimme keskustan kautta Hakaniemeen ja siellä SAK:n ikkunoiden alla Joukkovoima kertoo tahtonsa siitä, miten keskusjärjestön pitää suhtautua Sipilän hallituksen leikkauksiin.

Joukkovoiman kautta on mahdollista koota erilaisia kriittisiä liikkeitä yhteen.

– Joukkovoima työskentelee blokki-idealla siten, että kukin ryhmittymä ikään kuin järjestää oman mielenosoituksensa omilla tunnuksillaan, jotka sitten yhdistetään Joukkovoimassa. Joukkovoiman tarkoituksena on koota vastarinnan moninaisuus yhteen, joka on mielestäni loistava ja hieno idea.

Lopuksi Mauri Perä lähettää terveiset lukijoille.

– Torilla tavataan!

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kotimaa

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.