Tehy ja SuPer hyväksyivät 28.5. kunta-alan neuvottelutuloksen. SuPerin ammattiosasto 404:n jäsen Jukka Ahokas ajattelee sopimuksen avaavan jatkoon mahdollisuuksia, mutta toisaalta neuvottelutuloksessa oli myös paljon huonoa.
Keywords:
Mehiläisen ja Pihlajalinnan välinen yrityskauppa vastatuulessa
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on 29.9.2020 esittänyt markkinaoikeudelle Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yrityskaupan kieltämistä. KKV:n selvitysten mukaan yrityskauppa vähentäisi merkittävästi kilpailua terveyspalveluiden markkinoilla. Kaupan jälkeen markkinoille jäisi vain kaksi valtakunnallista terveyspalveluyritystä.
– Yrityskauppa johtaisi todennäköisesti hintojen huomattavaan nousuun.
Suomen terveyspalvelumarkkinoita hallitsevat kolme suurta valtakunnallista toimijaa: yrityskaupan osapuolet Mehiläinen-konserniin kuuluva Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna-konserniin kuuluva Pihlajalinna Oyj sekä Terveystalo Oyj.
– Mehiläinen ja Pihlajalinna kilpailevat keskenään lähes kaikilla yksityisen terveydenhuollon eri osa-alueilla ja myyvät palveluita laajasti niin yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille kuin julkisen sektorin asiakkaille. Yrityskauppa johtaisi todennäköisesti hintojen huomattavaan nousuun kaikilla näillä osa-alueilla asiakkaiden ja veronmaksajien vahingoksi, sanoo KKV.
Yrityskauppa vahvistaisi entisestään terveysmarkkinoiden keskittymistä
Terveyspalveluiden markkinat ovat keskittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana poikkeuksellisen voimakkaasti. Kolme suurinta toimijaa, Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo, ovat moninkertaistaneet yhteenlasketun markkinaosuutensa vuodesta 2014 lähtien. Keskittyminen on osaltaan seurausta siitä, että suuret toimijat ovat ostaneet markkinoilta pois suuren määrän pienempiä kilpailijoita.
– Toteutuessaan yrityskauppa sinetöisi kansallisen keskittymiskehityksen ja muuttaisi Suomen terveyspalveluiden markkinaa peruuttamattomasti. Yrityskaupan jälkeen kaksi yritystä – Mehiläinen ja Terveystalo – hallitsisivat merkittävää osaa terveyspalveluiden markkinoista ylivoimaisen markkina-asemansa turvin, sanoo KKV.
Nyt tehty kieltoesitys on Suomessa kautta aikojen viides.
Kilpailuongelmat eivät ole ratkaistavissa sitoumuksin
Yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat voidaan usein poistaa järjestelyn toteuttamisen edellytyksiksi asetettavilla ehdoilla. Yrityskaupan tutkinnan aikana Mehiläinen jätti virastolle kaksi sitoumusehdotusta. Mehiläisen esittämät sitoumukset eivät kuitenkaan olleet riittäviä poistamaan viraston tunnistamia kilpailuongelmia ja siten estämään hintojen nousua ja asiakkaiden vaihtoehtojen vähenemistä. KKV ei voinut siten hyväksyä sitoumuksia.
– Kaikkia suunniteltuja yrityskauppoja ei ole mahdollista ratkaista sitoumuksin. Kilpailuongelmien laajuuden vuoksi sitoumusratkaisu ei ollut realistinen vaihtoehto, sanoo yrityskauppavalvonnasta vastaava johtaja Sanna Syrjälä KKV:n tiedotteessa.
Yrityskauppojen valvonta alkoi Suomessa vuonna 1998. Nyt tehty kieltoesitys on Suomessa kautta aikojen viides. Kyseessä on laajin yrityskauppatutkinta viraston historiassa.
Markkinaoikeuden on kilpailulain mukaan annettava ratkaisunsa kolmen kuukauden kuluessa esityksen tekemisestä. Markkinaoikeus voi joko kieltää yrityskaupan KKV:n esityksen mukaisesti, hyväksyä kaupan sellaisenaan tai asettaa sen toteuttamiselle ehtoja. Muutosta markkinaoikeuden päätökseen voi hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Kirjoittajan artikkelit
Sote-ala on Helsingin ainoa henkilöstöryhmä, jolle ei makseta tulospalkkiota vuodelta 2019. Helsingin JHL:n sote-alan luottamusmiehet kysyvät kaupunginhallitukselta "Elättääkö sankaruus, oletteko sitä mieltä?".
Palaako Suomi takaisin veronkierron, kiky-tuntien, avohakkuiden ja hävittäjähankintojen Suomeen? Kriiseistä on aikaisemminkin synnytetty uusia yhteiskuntia.
- ‹ edellinen
- 77 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.