Pakkolait on torjuttava työtaistelulla

Sipilän johtama SSS-hallitus uhkailee pistävänsä duunarin kuriin pakkolaeilla, mikäli yhteiskuntasopimuksella ei saada tuntuvaa ”kilpailukykyloikkaa” – suomeksi palkkojen ja työehtojen heikennyksiä.

Laissa on säädetty vähimmäisehdot, joista voi myös työsopimuksessa sopia työntekijän kannalta paremmin.

Pitkän uran ay-juristina tehnyt oikeustieteen tohtori Kalevi Hölttä toteaa, miten jotkut näsäviisaat selittävät, että kaikki lait ovat pakkolakeja.

– Todellisuudessa siviilioikeudessa on runsaasti tahdonvaltaisia, niin sanottuja dispositiivisia säännöksiä, joista voidaan poiketa sopimalla. Laissa ilmaistaan tämä esimerkiksi peräkaneetilla ”ellei toisin sovita”. Työoikeudessa on vakiintunut sääntö, jonka mukaan työehdoista voi aina sopia työntekijän kannalta edullisemmin kuin laissa on säädetty.

Pääsääntö on, että laissa on säädetty vähimmäisehdot, joista voi myös työsopimuksessa sopia työntekijän kannalta paremmin.

– Nyt oikeistohallitus aikoo kumota tämän jo vuosikymmeniä vakiintuneesti noudatetun periaatteen ja säätää pakkolakeja, jotka eivät jätä oikeutta sopia paremmista ehdoista. Vähimmäisedut muuttuisivat enimmäiseduiksi, pohtii Hölttä.

Painostuksella pakkolakihankkeet nurin

Kalevi Höltän mielestä nyt tarvitaan ay-liikkeeltä ja kansalaisilta yleisemminkin painostusta pakkolakihankkeiden torjumiseksi.

– Pelkkä eduskunnassa puhuminen ei riitä. Mielestäni painostustoiminnan pitää olla kunnolla suunniteltua ja näyttävää. Kysymyksessä voi olla laillinen työtaistelu, joka kohdistuu lainsäädäntöön ja hallituksen toimintaan.

Lue lisää tänään ilmestyneestä työväenlehtipäivän Tiedonantajan paperiversiosta!