Palveludirektiivin kompromissi ei ole torjuntavoitto

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 8/2006.

Euroopan parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä suurimpien ryhmien tekemän kompromissiehdotuksen unionin palveludirektiiviksi. Vuodesta 2004 valmisteltuun direktiiviin esitettiin nyt toista tuhatta muutosta, jotka koskivat muun muassa direktiivin kohdetta ja tavoitteita.

Kiistellystä artikla 16.:sta poistettiin alkuperämaaperiaate, mutta se korvattiin ”palvelujen tarjoamisen vapaudella”. Vastuu alueella tapahtuvan palvelutoiminnan valvonnasta on kohdemaalla.

Hyväksytyt muutokset mahdollistavat kuitenkin kautta linjan erilaisia tulkintoja.

Pääoman edut painavat

Euroopan parlamentin hyväksymä palveludirektiivi ei poista työntekijän kannalta keskeisiä ongelmia. Ainakin tämä on SAK:n lakimiehen Arjo Suonperän mukaan varmaa. Paljon muuta varmaa ei direktiivistä vielä voi sanoa. Teksti vaatii aikaa ja perehtymistä.

– Direktiivi on pitkä ja on vaikea hahmottaa, mitä kompromissiesitys todellisuudessa pitää sisällään, Suonperä huomauttaa.

Euroopan unionin periaatteena näyttää olevan se, että kaupan vapauttaminen painaa aina enemmän kuin työelämän oikeudet ja erilaiset sopimukset.

– Pääomapuolen etuja viedään palveludirektiivissäkin voimakkaasti eteenpäin, sanoo Suonperä.

Jos yksittäisissä kysymyksissä tulee ristiriitoja, painaa pääoma vaakakupissa enemmän kuin työntekijöiden oikeudet.

– Ulkomaiset työnantajat voivat pala kerrallaan noukkia kohtia, jotka ovat ristiriidassa vapaan kilpailun periaatteen kanssa, huomauttaa Suonperä. Nämä kohdat voidaan sitten riitauttaa oikeusistuimessa, joka ei välttämättä ajattele päällimmäisenä työntekijäosapuolen etua.

Prosessi jatkuu

Arjo Suonperä arvioi, etteivät neuvosto ja komissio hyväksy parlamentin kompromissia ja että asiaa puidaan vielä mahdollisesti syksyllä Suomen ollessa EU:n puheenjohtajamaa.

Ay-liike on direktiivin jälkeen yhtä heikko kuin aiemminkin. Edelleen esimerkiksi työtaistelut voidaan tulkita kilpailun vastaiseksi toiminnaksi. Samoin edunvalvonta vaikeutuu entisestään.

– Miksei ay-liike vaadi selkeää normia, että Suomessa noudatetaan vähintään Suomen työlainsäädäntöä ja sopimuksia? ihmettelee Suonperä.

Direktiivi etenee unionissa yhteispäätösmenettelyllä (katso faktalaatikko). Seuraavan kerran palveludirektiiviä käsitellään ministeritasolla tulevassa kilpailukykyneuvoston kokouksessa 13. maaliskuuta. Komissio puolestaan on ilmoittanut antavansa uuden ehdotuksensa huhti-toukokuun aikana.

MARKO KORVELA

* * *

EU:N YHTEISPÄÄTÖSMENETTELY

* sovelletaan useilla aloilla, kun kyseessä on esim. työvoiman liikkuvuus, kulttuuri, koulutus

* Euroopan parlamentilla ja ministerineuvostolla yhtäläinen päätösvalta

* säädös voidaan antaa, jos neuvosto ja parlamentti hyväksyvät sen ensimmäisessä käsittelyssä

* jos toimielimet eivät pääse yhteisymmärrykseen, perustetaan sovittelukomitea

* sovittelukomiteassa on yhtä monta parlamentin ja neuvoston jäsentä sekä komission edustaja

* sovittelukomitea pyrkii löytämään tekstille yhteisesti hyväksyttävän muodon

* jos sovintoa ei synny, parlamentti voi suoraan hylätä ehdotuksen ehdottomalla enemmistöllä

* tarkoitus nostaa parlamentin roolia lainsäätäjänä