Saksan vasemmisto nousussa
Saksan vasemmisto yhdistyi kesäkuun puolessa välissä, kun demokraattisen sosialismin puolue PDS ja edistyksellinen vaalivaihtoehtojärjestö WASG muodostivat Die Linke -nimeä kantavan puolueen.
PDS:n kansainvälisen jaoston jäsen Katalin Gennburg suhtautuu erittäin myönteisesti Saksan vasemmiston yhdistymishankkeeseen, vaikka suurempi koko ei sinänsä olekaan mikään ratkaisu vasemmiston nykyisiin ongelmiin. Yhdistyminen vaatii aina kompromisseja, mutta tärkeintä on oman identiteetin ja politiikan sekä sosialististen tavoitteiden säilyttäminen.
Uutta poliittista uskottavuutta
Saksassa kesäkuun alussa Rostockissa järjestettyihin G8-huippukokouksen vastaisiin mielenosoituksiin ja muihin tilaisuuksiin saatiin koottua niin kansalaisjärjestöjä, poliittisia puolueita kuin ammattiliittoja, mikä on Gennburgin mukaan suuri edistysaskel maassa, jossa oikeistolainen hallitus toteuttaa mitä uusliberalistisinta politiikkaa.
PDS:n yhteistyö kansalaisliikkeiden kanssa on Gennburgin mukaan tuonut sille uudella tavalla poliittista uskottavuutta.
– Vielä kaksi-kolme vuotta sitten olimme se " vanha itäsaksalainen puolue", mutta nyt olemme jotakin uutta, emme mikään ikäloppu muinaisjäänne. Olemme uusi punavihreä vasemmisto, toteaa Gennburg, jonka mukaan reilun kahdeksan prosentin kannatus viime vaaleissa oli puolueelle itselleenkin pienoinen yllätys.
Vuonna 2004 Saksassa vallassa olleet sosiaalidemokraatit ja vihreät päättivät muuttaa sosiaaliturvajärjestelmää radikaalisti, mikä oli yhteiskunnallisesti askel taaksepäin ja söi sosiaalidemokraattien kannatusta. Gennburgin mukaan erityisesti ay-liikkeessä toimivat ihmiset ovat todenteolla hakeneet vaihtoehtoja.
– Historiallisesti ay-liikkeellä on siteitä sosiaalidemokraatteihin, mutta viime vuosina tyytymättömyys SPD:n politiikkaa kohtaan on kasvanut kasvamistaan. Ay-liike on meille suuri haaste, mutta myös mahdollisuus viedä eteenpäin sosialistisia tavoitteita yhteiskunnassa, pohtii Gennburg.
Vaihtoehto EU:lle
Saksa on EU-puheenjohtajuuskaudellaan pyrkinyt voimakkaasti siihen, että unionille luotaisiin uusi perussopimus. Euroopan vasemmistopuolueen toiminnassa mukana oleva Katalin Gennburg korostaa, että eurooppalaisen vasemmiston olisi pohdittava vakavammin, mikä olisi vaihtoehto nykymuotoiselle Euroopan unionille.
– Meidän on yhdessä muodostettava vaihtoehto nykyiselle EU:lle. Keskusteluun kaivataan rutkasti enemmän syvyyttä. Esimerkiksi pelkkä Bolkestein-direktiivin vastustaminen ei riitä herättämään ihmisten mielenkiintoa pohtia toisenlaisen Euroopan mahdollisuutta. On välttämätöntä työskennellä koko Euroopan tasolla, missä hyvän foorumin muodostaa Euroopan vasemmistopuolue, sanoo Gennbrug.
Muun Euroopan tapaan myös Saksassa jyllää kova julkisten palvelujen yksityistämistrendi, joka saa Gennbugin mielestä ammattiliitoilta liian vähän huomiota työelämän myllerrysten ja ay-liikkeen hajaannuksen aikakaudella. Hänen kokemuksensa mukaan tilannetta kuitenkin tarkkaillaan liitoissa valppaasti.
– Yhteiskunnan uusliberalisontikehitys on pysäytettävissä vain ammattiliittojen tuella, muistuttaa Gennburg.
Vihreitä vihreämpi vasemmisto
Niin Saksassa kuin Suomessakin osa nuorten yhteiskunnallisesta kapinasta kanavoituu Vihreän puolueen kautta. Vihreät esiintyvät nuorena, mediaseksikkäänä ja dynaamisena puolueena, jolla ei ole historiallista painolastia. Puolue myös kieltäytyy tunnustamasta vasemmisto-oikeisto-erotteluja.
– Vihreiden tausta on 1970-luvun protestiliikkeissä. Puolue ei ole koskaan rakentanut omaa poliittista identiteettiään. Ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, ovat tätä nykyä nousseet esille niin, että kaikkien poliittisten toimijoiden on pakko ottaa ne huomioon. Tämä asettaa vihreiden tarpeellisuuden kyseenalaiseksi, pohtii Gennburg.
Hänen mukaansa ympäristön huomioon ottava kestävän kehityksen politiikka ei ole mahdollista ilman kapitalismin rakenteiden purkamista, mihin vihreillä ei ole halua.
Juuri vallankumouksellisuutensa vuoksi vasemmistolla on potentiaalia ja voimaa olla tulevaisuuden rakentaja myös ekologisemman elämäntavan näkökulmasta.
MARKO KORVELA