Visio sosialismista
Usein valitetaan, että vasemmistolta puuttuu visio. Millainen maailma voisi olla kapitalismin jälkeen? Monesti ainoana realistisena vaihtoehtona pidetään tyytymistä kapitalistisen talouden sääntelyyn ja sen pahimpien epäkohtien korjaamiseen.
Paul Cockshott ja Allin Cottrell tarjoavat erään varteen otettavan sosialismin mallin kirjassaan Uusi sosialismi. Amerikkalaisen taloustietelijän ja Glasgow'n yliopiston tietojenkäsittelytieteen professorin yhteistyönä on syntynyt suoralle demokratialle ja suunnitelmataloudelle perustuva vaihtoehto markkinavetoiselle kapitalismille. Toimiva suunnitelmatalous käyttää hyväkseen kehittynyttä tietotekniikkaa ja verkkoja.
Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1993. Nyt, parisenkymmentä vuotta myöhemmin, teos on saatavilla suomen kielellä. Käännös- ja kustannustyön takaa löytyy verkkolehti sosialismi.net, jonka kautta kirjaa voi myös tilata.
Tiedonantaja haastatteli sosialismi.netin Miika Saloa sekä Joonas Lainetta, joka on suomentanut Cockshottin ja Cottrellin kirjan.
Tiedonantaja: Mistä idea Uusi sosialismi -kirjan suomentamiseen?
Joonas Laine: Kuuntelin parisen vuotta sitten Radio Moreenissa lähetettävän Totuusradion talousradio-ohjelmaa. Yhdessä kohtaa ohjelman isäntä pohdiskeli tuskissaan, että millainen olisi kapitalismille vaihtoehtoinen tuotantojärjestelmä. Olin lukenut Cockshottin ja Cottrellin kirjan joitakin vuosia aiemmin. Ohjelmasta sain ajatuksen, että kirjan voisi suomentaa. Niin saadaan vähän arsenaalia keskusteluun kapitalistisen talousjärjestelmän konkreettisista vaihtoehdoista.
TA: Miksi sosialismi? Eikö kapitalismin epäkohtien parantelu ja markkinoiden sääntely riitä?
Miika Salo: Ei se riitä silloin, jos tavoitteena on ihmisten vapauttaminen pääoman vallasta. Jotta ihmiset itse voisivat hallita nykyistä paremmin omaa elämäänsä, eivätkä toiset ihmiset enää voisi käyttää toisia hyväkseen, on suuntauduttava kapitalismin ulkopuolelle.
Joonas: Kapitalismilla on oma toimintalogiikkansa, joka johtaa toistuviin uudelleenjärjestelykriiseihin sekä voimavarojen tuhlaamiseen muun muassa työttömyytenä. Järjestelmä on muutettava, jotta saataisiin mahdollisuus ihmisten kannalta mielekkäämmän ja ympäristön kannalta kestävän elämäntavan aloittamiseen. Kapitalismin vallitessa yhteiskunnallisesti järkevien päätösten tekeminen on vaikeaa, sillä pääoman tuottopakko ohjaa päätöksiä.
TA: Kuinka tärkeää vasemmistolle olisi edetä kapitalismin analyysista ja kritiikistä vaihtoehtoisten mallien kehittelemiseen?
Miika: Mielestäni tätä puolta vähätellään turhaan. Vallankumoukselliset BlanquistaMarxiin ja Kautskysta Leniniin ainakin sanojensa tasolla sanoutuivat irti "utopistisesta haaveilusta". Itse asiassa vaihtoehtoisten mallien kehittäminen on aika välttämätöntä, että vasemmisto ylipäätään pystyy muokkaamaan yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan. Visiointi on olennainen osa strategista ajattelua ja näin todella keskeinen asia politiikassa.
Joonas: Erilaiset "mallit" ovat tärkeitä oman tavoitteenasettelun kannalta. Jos kannatetaan markkinoiden korvaamista jollakin muulla, esimerkiksi suunnitelmataloudella, niin pitäisi pystyä osoittamaan, miten tällainen järjestelmä voisi toimia ja mihin oletuksiin se perustuu. Keskustelu sosialismista pysyttelee kuitenkin lähes yksinomaan joko filosofisissa tai poliittisissa puitteissa. Filosofisesti voidaan puhua vieraantumisesta, jokaisen yksilön vapaasta kehityksestä ja niin edelleen, ja poliittiselta puolen taas keskitytään "vallankumouksen tekemiseen" ja toimintaan erilaisissa liikkeissä. Vallankumouksen jälkeinen ohjelma on hyvin epämääräinen, ja yllättävän usein näkee väitettävän, ettei sitä edes kannata miettiä. Uusi talousjärjestelmä ei putkahda itsestään esiin kapitalismin raunioista, joten yhtä tärkeäksi osaksi keskustelua pitäisi ottaa myös suunnitelmatalouden tekniset edellytykset, mahdollisuudet ja rajoitukset.
TA: Mikä on teidän mielestänne Cockshott & Cottrellin sosialismin merkittävin edistysaskel verrattuna esimerkiksi neuvostoliittolaiseen sosialismiin?
Miika: Demokratian laajempi pohdinta ja tietotekniikan hyväksikäyttö suunnitelmataloudessa. Nykyisin yrityksissä tuotantoa voidaan seurata reaaliaikaisesti ja meidän kulutustamme seurataan kaupoissa. Suunnittelua ei tarvitse toteuttaa byrokraattisen koneiston kautta, vaan tietotekniikka on tehnyt tehtävästä nyt huomattavasti yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa.
Joonas: Kirjan merkittävin yksittäinen sisältö on sen osoittaminen, miten miljoonia erilaisia tuotteita valmistavan yhteiskunnan suunnittelu on teknisesti mahdollista. Moni on vetänyt Neuvostoliiton kokemuksesta sen johtopäätöksen, että se ei ole mahdollista. Neuvostoliitossa ei ollut käytössä sellaista teknologiaa, jolla tehokas, koko talouden kattava suunnittelu olisi voitu suorittaa. Myös vallankumoukselliselle aristokratialle ja sen etuoikeuksille perustuva poliittinen järjestelmä oli esteenä. Kirjassa esitetään raikas näkökulma siihen, miksi työväenliikkeen tulisi torjua sekä parlamentarismi että työväenneuvostoihin perustuva poliittinen järjestelmä.
TA: Mitä mieltä olette hallitusvastuussa olevasta vasemmistosta (SDP, VAS) ja sen politiikkakäsityksestä? Voiko tuolta pohjalta lähteä kumoamaan kapitalismia ja rakentamaan sosialismia?
Miika: Mielestäni ei voida, sillä heiltä puuttuu yksittäisiä poliittisia päätöksiä yhdistävä näkemys politiikan päämääristä. Tietysti hallitusasemasta voidaan tehdä hyviä uudistuksia, myös sellaisia, jotka edistävät sosialismia. Jos yksittäistä ratkaisua ei kuitenkaan kyetä katsomaan suhteessa muihin ja siihen, mitä merkitystä niillä on tulevaisuudelle, nämä ratkaisut jäävät irrallisiksi ja helposti myös peruutettaviksi seuraavan hallituksen toimesta. Tällöin politiikka keskittyy vain "tähän hetkeen" eikä sillä saada aikaan pysyviä saati yhteiskuntajärjestykseen olennaisesti puuttuvia muutoksia.
Joonas: Varsinkin SDP näkyisi hyväksyneen varsin pitkälle vaatimukset tasapainotetuista budjeteista, "kannattavuudesta" ja niin edelleen. Vasemmistoliitossa ainakin jotkut yrittävät tapella vastaan, mutta varsinaisia vaihtoehtoja ei sielläkään liiemmin tunnu pääsevän esiin. SDP:ssäkin voidaan olla sitä mieltä, että työnantajan ja työntekijän välillä on edelleen luokkaristiriita, mutta SDP:n aatteellinen valinta on suuntautua tämän ristiriidan sovitteluun vaatimalla ainoastaan "oikeudenmukaista osaa" työn tuotteesta työläisille. Vasemmistoliiton vaihtoehto tuntuu viime kädessä olevan vain se, että vaaditaan vähän enemmän kuin demarit.
TA: Nykyään on zeitgeistia, talousdemokraatteja, degrowthia ynnä muita. Onko teillä kokemusta tai mielipiteitä näistä uusista, ei-marxilaisista eikä työväenliikkeestä kumpuavista vaihtoehtoisista talousmalleista?
Miika: On hyvä että näitä asioita pohditaan ja varmasti näistä liikkeistä voidaan myös ottaa oppiakin.
Joonas: Liikkeillä on oikeansuuntainen eetos, mutta ainakin nykyisellään degrowth tuntuisi haluavan palata jonkinlaiseen "kohtuulliseen markkinatalouteen" ja näkee ongelmat lähinnä "ylilyönneissä", ei itse tavarantuotannossa tai tuotantosuhteissa. Zeitgeist-liike taas on tavoitteissaan radikaalimpi, mutta tapa, jolla yhteiskunnallinen muutos toteutettaisiin, on jäänyt minulle epäselväksi. en ole varma, ajatteleeko liike muutoksen syntyvän vain siitä, että riittävä määrä "kansalaisia" saadaan valistuksella vakuutettua sen tavoitteiden oikeammuudesta. Liike on myös epärealistisella tavalla teknologiaoptimistinen esimerkiksi energian ja muiden voimavarojen niukkuuden osalta. jälkimmäinen pätee tietysti kommunistiseenkin liikkeeseen, vaikkakaan kommunistit eivät viime aikoina ole kehdanneet pitää asiasta meteliä
TA: Minkälaista poliittista voimaa ja liikettä uuden sosialismin taakse voisi yrittää koota?
Miika: Tämä on hyvin olennainen kysymys, johon minulla ei ainakaan vielä ole tähän muuta vastausta kuin "kaikkia mahdollisia". Väistämättä tähän tarvitaan sekä ulkoparlamentaarista että parlamentaarista toimintaa, ay-liikettä ja ruohonjuuritason verkostoja.
Joonas: Tässä vaiheessa olisi ehkä tärkeintä yrittää käydä keskustelua siitä, onko suunnitelmatalous toivottavaa ja mahdollista. Työväenpuolueissa ja niiden liepeillä toimivat tahot lienevät luontevimpia keskustelijoita.
W.Paul Cockshott & Allin Cottrell. Uusi sosialismi. Suora demokratia ja suunnitelmatalous. Alkup. Towards a New Socialism. Suomennos Joonas Laine. Sosialismi.net.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Teoria
Äärioikeiston nousu ei ole osoitus poliittisesta tyytymättömyydestä, ei sosiaalisesta patologiasta eikä varsinkaan järjestelmänvastaisuudesta. Äärioikeiston kasvu viime vuosikymmenellä on vastareaktio - ja vieläpä maailmanlaajuinen vastareaktio. Mutta mitä vastaan?
Tokion yliopistossa apulaisprofessorina toimiva filosofi Kohei Saito kertoi Helsingin yliopiston Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa siitä, miten hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden rakentuvan sosialismin pohjalta ja perustuvan niukkuuteen. Parasta hänen visiossaan on, ettei se pidä sisällään vaatimuksia epävarmoille teknologisille läpimurroille tai muille Deus ex Machina ratkaisuille, joihin monet muut tarttuvat.
Suomen valtiovalta nostaa arvonlisäveron korkealle eli 25,5 prosenttiin syyskuun alussa. Vero on todella kova ja voi kysyä, miten tuollainen vero on edes mahdollinen. Laki itsessään paljastaa oman luokkaluontonsa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.