Lenin Venäjän johdossa
Elokuussa 1917 Lenin kertoi Kaarlo Kuuselalle poliittisen ohjelmansa: maailmanrauha, kansojen veljeys, itsenäisyys pikkukansoillekin ja sosialistien voitto. Siinä oli hänen ohjelmansa, jonka puolesta hän sanoi antavansa henkensäkin, jos tarvitaan.
Venäjän valtakunnan katsotaan olevan yli tuhat vuotta vanha. Lenin oli maan johdossa noin viisi vuotta. Niistä kolme vuotta se oli sotaleirinä ja parin vuoden ajan murhayrityksen jälkeen sairastamisesta kärsinyt Lenin saattoi rauhallisemmissa oloissa suunnitella ja toteuttaa tulevaa sosialistista yhteiskuntaa.
Vuosina 1917-18 Leninin johtamat bolševikit joutuivat pelastamaan romahtamaisillaan ja hajoamassa olleen maailmansodan runteleman Venäjän. Äärimmäisin ponnistuksin ja kirvelevin aluemenetyksin Lenin sai solmittua rauhan ja lopetettua maailmansodan verenvuodatuksen. Rauhanpolitiikka oli neuvostohallituksen ensisijainen lähtökohta.
Rauhallinen sosialistisen yhteiskunnan ei päässyt kunnolla edes alkamaankaan. Länsimailta apua saaneet valkokenraalit aloittivat sotimisen vasta perustettua Puna-armeijaa vastaan: Krasnov, Koltshak, Miller, Judenitsh, Denikin… Lenin listasi Pilsudskin ja Mannerheimin samaan sakkiin. Tshekkiarmeija taisteli punaisia vastaan Uralilla ja Siperiassa.
Lisäksi sosialisti-vallankumouksellisten puolue nousi kapinaan. Sen edustajat surmasivat bolševikkijohtajia ja haavoittivat Leniniä hengenvaarallisesti. Anarkistit räjäyttivät Moskovassa pommeja. Kronstadtin linnakkeen merisotilaat aloittivat kapinan. Volgan varrella puhkesi kuivuuden aiheuttama nälänhätä.
Huolimatta näistä äärimmäisen vaikeista olosuhteista neuvostohallitus viitoitti tietä sosiaalisesti oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Venäjällä oli ensiarvoisen tärkeää toteuttaa demokraattista kansallisuuspolitiikkaa. Ensimmäisenä kansallisuuspoliittisena tekonaan neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden.
Venäjän kansan sivistystason nostamiseksi aloitettiin laaja lukutaitokampanja. Teollisuuden modernisoimiseksi tehtiin kauaskantoinen koko maan sähköistämissuunnitelma, jota alettiin nopeaan tahtiin toteuttaa. Sähkö vietiin myös maaseudulle.
Oli selvää, että takapajuinen Venäjä kestettyään maailmansodan lisäksi lähes neljä vuotta jatkuneen kansalaissodan joutui jälleenrakentamaan talouttaan suurissa vaikeuksissa. Vuoden 1920 ankara kato sai talonpoikaistalouden erittäin vaikeaan asemaan. Sen takia elintarvikkeiden luovutusvelvollisuus korvattiin elintarvikeverolla. Sen määrä oli noin puolet luovutusvelvollisuudesta.
Leninin mielestä ei pitänyt pelätä sitä, että kommunistit ”oppivat” porvarillisilta asiantuntijoilta, mm. kauppiailta ja kapitalisteilta. Heiltä piti ottaa oppia tietysti muodollisesti toisin, kuten otettiin oppia sotilasspesialisteilta. Uuteen talouspolitiikkaan siirtyminen kansalaissodan jälkeen merkitsi perääntymistä useilla talouselämän aloilla valtiokapitalismiin, mutta vain Venäjän talouden saaminen jaloilleen saattoi luoda perustan sosialistiselle yhteiskunnalle.
Kirjoittajan blogikirjoitukset
- ‹ edellinen
- 2 / 20
- seuraava ›
Kirjoittajan blogikirjoitukset
- ‹ edellinen
- 2 / 20
- seuraava ›