Alkuperäinen kirjoittaja: sarilinea

Enpä usko että valoa on tunnelin päässä pitkään aikaan, jos silloinkaan. Vaikka SKP:n teemat on nastoja ja ihan jees, ei se näillä näkymin köyhän, markkinatalouden uhrin elämää juurikaan helpota. Joukkoliike? Missä se on? Ei missään. Nekin jotka ovat samaa mieltä eivät vaivaudu edes äänestysluukulle vaan persut vetää homman kotiinsa. Sitten ollaan entistä nälkäisempiä ja pyhempiä.Elämä Suomessa on surkeaa taistelua ja kerjuu on piilotettu harmaaksi taloudeksi. Kaikki näyttää hienolta ulospäin, mutta se olikin pelkkää katinkultaa koko Suomibrändi.

Alkuperäinen kirjoittaja: Jokke "Keiju" Karjalainen

Jos Sarilinea olisi pessimistisen valittamisen sijaan aktivoimassa tuttujaan ja tutuntuttujaan todellisen vasemmistolaisen vaihtoehdon, SKP:n tueksi, näyttäisi tulevaisuus kummasti paremmalta. Vielä ehditään!

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Matti Vuorenpää on keksinyt aivan uuden jutun, ja vaatii; "Eläkeikää ei tule nostaa nykyisestä 63 vuodesta. Vapaaehtoisesti voi tehdä pidempään, mutta ihmisten jaksamista työelämässä pitää parantaa. Keinoina voisi olla esimerkiksi työajan lyhentäminen ja vuosilomapäivien lisääminen"

Kyllä onkin nerokasta. Näillä eväillä eläkepommi ja kestavyysvaje saadaan varmasti ratkaistua käden käänteessä. Mielestäni jos opiskeluaikoja hieman venytettäisiin, Vuorottelu-, vanhempain- tyky- ja muut lomat tuplattaisiin ja eläkeikää vastaavasti laskettaisiin. Näin poistettaisiin kertaheitolla koko työssäjaksamisongelma, kun kenenkään ei enää töissä tarvitsisi juurikaan olla.
Puuttuvat verotulot saataisiin suurpääoman veroja korottamalla.

Tässähän sitä olisi ainesta vaikka hallitusneuvotteluihin, eiköhän panna hanskat heilumaan.

Alkuperäinen kirjoittaja: Kuusinen

Sakke jatkaa valitsemallaan "rakentavan" hattuilin tiellä. Ensin sakke haukkuu kommunistien esitykset epärealistisiksi, sitten kun joku esittää melko maltillista, realistista politiikkaa, alkaa pilkka toisesta kulmasta.
Mikään ei kelpaa, kun esittäjänä on väärä taho. Sakke haluaakin kommenteillaan käydä lähinnä sisäistä keskustelua oman kantansa paremmuudesta, jota on syytä todistella milloin mistäkin suunnasta.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Kuusinen, missä on SKP realistinen politiikka. Ei ainakaan lainaamassani Vuorenpään kommenteissa.

Jatkan "hattuiluani", koska haluan herättää aiheesta keskustelua. Eläkekysymys on tärkeä asia Suomessa lähivuosina. Sen ratkaisemiseen tarvitaan ratkaisuja, jotka huomioivat valtiontalouden realiteetit.

Mikä on SKP:n ratkaisu eläkekysymukseen? Ja mikä on sen rahoitusmalli?

Luulisi jonkun tulevan ulos päivänvaloa kestävien laskelmien kanssa, kun SKP on pyrkimässä jopa eduskuntaan. Ehdokkaita on ainakin netin mukaan satoja. Kai siellä joku on, joka osaa SKP rahoituismallin esittää. En kuitenkaan tarkoita sitä, että joku heittää sloganin "nostetaan pääomaveroa"
Tai jos heittää, niin esittää mikä on uudistusten rahoitustarve. paljonko pääomaveroa pitää korottaa. Ja mikä on pååomaveron korotuksen dynaaminen vaikutus pääomien tuottoon.

Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Ketoharju

Saken "dynaaminen" ajattelu on aivan sitä samaa ja ihteään mitä Jyrki-boy levittää vaalikentillä, kiertäessään maakuntia.

Jyrkin mukaan "kestävyysvaje" on 8 miljardin luokkaa, saman verran hallitus on antanut verohelpotuksia rikkaille kuluneella vaalikaudella.

"Eläkepommi" on niin valtava, ettei sen lukuja Jyrkikään ole pystynyt esittämään.
Työeläkerahastoissa on tällä hetkellä 138 miljardia euroa ja niihin tulee koko ajan rahaa enemmän, kuin maksetaan eläkkeitä.

Meillä on 80-luvulta lähtien tyydytty työntuottavuutta pienempiin palkankorotuksiin, minne luulet rahojen menneen, kun samaan aikaan pääomaverotus on ollut aikaisempaa tuntuvasti lievempää.

Kokoomuksen vaaliohjelmassa muuten vaaditaan palaamista yhtiöveron hyvitysjärjestelmään. Tätä systeemiä ei ole käytössä enää yltiövapaissakaan markkinatalouden maissa.
Ehdotus pudottaisi listattujen yhtiöiden osinkoveron 19,6 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Mikä vaikutus tällä olisi "kestävyysvajeeseen".

"Hattuilun" sijasta Saken varmaan kannattaisi perehtyä asioihin.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Työeläkerahaston 138 miljardia ei varmaan kannata panna sileeksi nyt, vuonna 2011. Niitä rahoja kaivataan siellä kipeästi muutaman vuoden kuluttua, silloin kuin sinä ja minä olemme eläkkeen nauttijoita. Rahastojen idea on toimia rahastona, Rahasto ei voi elää kädestä suuhun.

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmällä taas estetään kaksinkertainen verotus. Suomessa yhteisövero on 26% ja pääomavero 28%. ilman yhtiöveron hyvitysjärjestelmää pääomatulojen kokonaisveroaste olis 53,28%.

Maissa missä hyvitysjärjestelmää ei käytetä, on vastaavasti ko. veroasteet matalampia.

Jos "jyrki-boy" puhuu palturia, niin ottakaa kiinni itse teosta. Siitä saisi sulan hattuun ennen vaaleja.
Ei muutako SKP talousnerot saman pöydän ääreen ja laskelmat pöytään, niin "jyrki-boy" kalpenee.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Ja vielä Hannulle, väität:

"Meillä on 80-luvulta lähtien tyydytty työntuottavuutta pienempiin palkankorotuksiin"

Mihin laskelmiin tämä väittämä perustuu?

Totta, varmasti on aloja, missä näin on käynytkin. Monella teollisuuden ja rakentamisen aloilla tuottavuus on kasvanut ja joskus jopa reaalipalkat laskeneet. Tämä taas johtuu kilpailusta. Monesti kansainvälisestä kilpailusta. Kansaiväliselle kilpailulle ja sen asettamille hinnoille ei taida SKP:lläkään olla lihaksia vaikuttaa.

Jos vaikka katsotaan ihan tätä 2000 lukua, ja vaikka julkisen sektorin palkkakehitystä (nimellisarvolla mitattuna) todetaan niiden nousseen 40% .Työn tuottavus ei ole kuitenkaan juurikaan kehittynyt julkisella puolella. Juuri tämä on osa sitä "kestävyysvajetta"

Alkuperäinen kirjoittaja: Kirsti Era

Sakke jättää laskelmissaan pois sen, miten julkisen työntekijämäärä on kehittynyt 20 viime vuotena. Luulenpa että pudonnut, se on ainakin oma havaintoni entisenä valtion työntekijänä. Eläköityneiden tilalle ei useinkaan oteta ketään vaan teetetään samat työt pienemmällä porukalla.
Toisekseen BKT on noussut viime vuosikymmeninä valtavasti, ja kun samaan aikaan on savupiippuja kaatunut ja firmoja ulosliputettu Kiinaan ja Baltiaan, selittyy nousu työn tuottavuudella. Palkkatason nousua tarkastellessa taas on tiukasti pitäydyttävä mediaanissa, sillä huippupalkat ovat karanneet taivaisiin ja tavan palkat polkeneet paikoillaan. Siitä voi vakuuttua esim katsomalla tämän tilaston kahden alimman käyrän kehitystä: http://www.stat.fi/til/tjkt/2009/tjkt_2009_2010-12-17_tie_001_fi.html
Keskiansio noussut 40 % ja samaan aikaan BKT 60%. Niinpä kestävän kehityksen indeksi ISEW onkin samana aikana laskenut.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Totta, Kirsi
Julkinen puoli on tehostunut "justohöylämenetelmällä". Poispotkittujen tilalle ei ole palkattu ketään. Näin on saatu nostettua tuottavuutta, mutta lisätty työntekijöiden työtaakkaa.

Ongelma julkisella sektorilla on jäykkyys. Uudet ideat ei realisoidu. Johdolla ei ole tarpeeksi motivaatiota kehittää parempia menetelmiä. Työntekijäpuolella kannustimet on heikkoja kehittämään parempia toimintamenetelmiä.

Yksityisellä puolella asia on mutkattomampaa. Yrityksen etu on kaikkien etu. Jos jollain on idea paremmasta ratkaisusta, se halutaan ottaa käyttöön, koska siitä seuraa taloudellinen hyöty kaikille. Yritysjohto, joka ymmärtää kannustaa työntekijänsäkin kehittämän parempia menetelmiä menestyy. Toisaalta taas yritysjohto, joka ei kannusta, hävittää nopeasti firman omaisuuden. Tämä on sitä evoluutiota.

Kunnallisella puolella ei one "pakkoa menstyä", jos esim terveyskeskus on huonosti organisoitu ja tuotto heikko kuluihin nähden, niin kunnallisella puolella ainoa ratkaisu on leikkaukset.
Terveyskeskus ei mene koskaan konkurssiin ja sen tehotonta organisaatiota ei korvata paremmalla. Yksitynen firma tekee konkurssin ja uusi yritys tulee tilalle.

(nyt varmaan kommentoitte yksityistämisen kuluista terveysalalla. Totta siellä on tapahtunut paljon huolimattomuutta. On ostettu palveluja, eika ole osattu määritellä laatuvaatimuksia. Laatu on ollut huonoa ja kulut korkeita.Mutta tämä on OSTON ongelma, ei palvelun tarjoajan)

Alkuperäinen kirjoittaja: armas

"Yrityksen etu on kaikkien etu."

Ei se ihan noinkaan mene. Eri osapuolet ovat yrityksessä jakamassa kakkua, mutta harvemmin asioita kannattaa vetää riitelyksi asti.

Eli intressiristiriitoja *on* yrityksissä. Yleensä ihmiset kuitenkin välttävät avoimia konflikteja koska tuottavuus menee samalla vessanpönttöön.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Jos yritys on hyvin johdettu, niin sen menestys heijastuu kaikkiin osapuoliin.
Näin siis hyvässä yrityksessa.
Meillä on valitettavasti olemassa myös huonoja yrityksiä, joissa henkilökunta ei koe yrityksen ja oman menestyksen korrelaatiota.

Periaatteesa hyvien yritysten pitäisi olla kilpailukykyisempiä kuin huonojen. Vain hyvien jäädessä loppupelissä jäljelle.

Alkuperäinen kirjoittaja: kaija kiessling

sakke ja kumppanit!
Tiedoksenne, että myös nuo 8 miljardin kestävyysvajeet ja siihen liittyvät ns. keikkauspakot 1½ mrd/v seuraavina vuosina ovat uusimpien tietojen mukaan VM:n laskelmina puutteelliset ja asiallisesti virheellisesti lasketut. Näin asiasta viime viikolla kirjoitti ison artikkelin TS:n taloussivulla Aalto-yliopiston kauppakorkean kansantaloustieteen professori Haaparanta. Hän totesi laskelmin pohjan puuteelliseksi sen vuoksi, että vewrrattuna muihin maihin -joihin maamme taloutta myös verrataan - on VM:n laskelmista tulopuolelta jätetty pois kokonaan julkisen sektorin tuottojen tuloutus. Tämän on muiden maiden laskuissa aina mukana. Haaparanta päätteleekin, että tämä on tarkoitushakuisesti jätetty pois, jotta budjetti saadaan näyttämään huonommalta. Näin on haettu perusteluja leikkauksille, joihin ei prof. mielestä ole suinkaan niitä tarpeita, joita nyt KAtainen ja VM esittävät. Samalla hän totetaa hieman kärsinjitäen, että VM:n ja Kataisen linja perustuukin siihen, että saadaan pieni ihminen näyttämään syylliseltä leikkaustarpeeseen kun vaaditaan parempia julkisia palveluja uja prempaa sosiaaliturvaa. Suomen lainan tasoa Haaparanta pitää myös varsin pienenä, ja korostaa että normaalikäytäntö taloudessa onkin se, että hyvässä vaiheessa lainaa lyhennetään, mutta tiukan paikan tullen voidaan ottaa lisää. Suomen laian tasoa hän korostaa myös varsin pieneksi ja sanoo maamme olevan näinkin mitattuna yksi vakavaraisimipia ja vauraimpia maita, jolla ei ole sellaisia ongelmia, mitä Katainen/VM vakuuttavat.

Ei siis ole mitään tarvetta koheltaa leikkaustarpeista ja kestävyysvajeesta saatikka uskoa niihin laskelmiin!!

Näin kirjoitti siis prof. Haaparanta, joka osoittaa samaa, mitä SKP on pitkään korostanut maammme rikkauksista ja vakavaraisuudesta. Nyt vaan paljastui tuo laskelmien pohjan tarkoitushakuinen puute/virhe!

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Kaija Kiessling kuuluu niihin hulivilipoikiin, jotka meinaa, ettei pieni lainanotto pahaa tee. Maksetaan sitten "nousukautena" takaisin.

Herra jumala, Kaija. Ja oikeen kansaedustajaksi pyrkimässä. hyi hyi.

Kaijan kaltaisilla tuhlaajaveikoilla meillä olisi ennen pitkään Kreikan tie edessä. Sitten kun IMF alkaa järjestellä maan asioita, niin Kaijakin varmaan havahtuisi, ettei velaksi voi elää loputtomiin.

Lyhyt täsmäelvytys velaksi on peristeltua. Sitä kai hallitus teki viime vuonna voimakkaasti. Syvin lamakuoppa vältettiin, mutta velkaa siinä syntyi. Käsittääkseni aika hyvä kompromissi velan ja laman välimaastosta.
Nyt emme ole enää tilanteessa, jossa maata pitäisi elvyttää velalla. Nyt pitää saada valkaantuminen lopetettua ja alettava pikkuhiljaa sitä makselemaan.

Kaijan höpötyksistä päätellen, Kaija ei edes käyttäisi velkarahaa elvytykseen vaan tuhlaisi ne julkisen sektorin palveluihin. Kenen Kaija ajattelit sitten joskus maksavan velat takaisin. Omat lapsesiko vai ketä.

Oikea vastaus on IMF velkajärjestely. Jos Suomea hallitsisi Kaisan kaltaiset pölkkypäät ja aiheuttaisivat valtion ylivelkaantumisen, niin silloinhan olisimme Kreikan tiellä. EU vakuusrahastoa ei kannata huudella silloin apuun. Sillä tuskin voidaa automaattisesti hoidella kaikkia raikulipoikavaltioita. IMF olisi todennäköinen vaihtoehto. Silloin viitattaisiin kintaalla Kaisan hienoille sosiaaliuudistuksille. Jälki olisi karua.