Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Ketoharju

"Perkiön mukaan juuri perusturvan reipas korottaminen ja yhtenäistäminen olisivat ensimmäisiä askelia kohti perustuloa. Toisaalta perustuloa voisi vaikkapa kokeilla alueellisesti muutamassa erityyppisessä kunnassa."

Tämä mielenkiintoisen artikkelin loppukaneetti avaa näkymiä semmoiseen vasemmiston ja mahdollisesti ay-liikkeen yhteiseen projektiin, jolla hanketta voitaisiin viedä eteenpäin.

Meidän kommunistien perusturva-aloite on nimenomaan tämä ensimmäinen askel. Perusturvan tuntuva korottaminen, 900 €/kk, ja sekavan viidakon yhtenäistäminen ja maksatuksen siirtäminen yhdelle luukulle, Kelaan.
Palaute on ollut hyvä, viimeksi toissapäivänä kerättiin nimiä adressiin 900 euron perusturvan puolesta Joensuun torilla ja kannatusta tuli jälleen yli puoluerajojen.

Ja kun tässä saataisiin aluksi koottua voimia, voitaisiin mahdollisesti jatkaa eteenpäin.

Asiasta keskustellaan lisää TA-festivaalilla Tampereella 17.9.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Perustulo on kaunis ajatus. Kaikille 900 euroa tasapuolisesti käteen. Ei enää sekavaa sosiaaliluukkuviidakkoa ja tarveharkintaa:)

Perusturva toimii varmaan ideaalimaailmassa, missä yhtäältä valtion kassa on ehtymätön ja toisaalta ihmiset haluaisivat tehdä työtä ihan työn tekemisen ilosta, eikä vain toimeentulon hankkimiseksi.

Nykyisessä valtiontalouden tilassa lienee vähän huono hetki ehdottaa mittavia lisämäärärahoja sosiaalibudjettiin. Hallituksen sadan euron korotus perusturvaan lienee jo valtiontalouden kipurajoilla. Tuskin lähivuosina siihen paljon korotuksia saadaan. Toisaalta jos keksittäisiin jostain pari uutta Nokiaa, niin silloin saisimme puuttuvat verorahat, joilla voisimme vaikka perustulokokeilun rahoittaa.

Toisaalta, jos sellaine hurja nousukausi iskisi, niin meillä olisi edessä työvoimapula ja samaan aikaan tilanne, missä matalapalkka-aloilla katoaisi suuri joukko työvoimaa. Elikkä niitä henkilöitä, jotka laskisivat tulevan toimeen ilman työntekoa pelkän perusturvan varassa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Tuotahan kokeiltiin hieman eri muodossa tosin aikoinaan entisessä, paino sanalla entisessä, Neuvostoliitossa. Tosin siten, että kaikille luvattiin työtä vaikkakin useimmille kannattamatonta. Rahaa riitti maksamiseen koska olihan painokone keksitty joten ruplia kyllä löytyi vaan ei katetta niille. Missä sen kokeilun lopputulos nyt näkyy?

Tuo yleinen mistään riippumaton 900€/kk vastaa inflaatiota tai devalvaatiota, miten vaan haluatte asian ymmärtää. Terveellä aikuisella rahan ja muun varallisuuden tulee olla työn tuottavuudesta riippuvaista. Se antaa motiivia pyrkiä parempaan niin koulutuksen kuin ammattitaidonkin suhteen ja joka sitä ei halua tehdä jää jälkijunaan.

Jos muistatte Italian aikoinaan liiroineen niin miljonäärit eivät olleet yhtä rikkaita vaan yhtä köyhiä, se miljoona kun oli siihen aikaan ennen euroon siirtymistä luokkaa 3000mk eli jonkinlainen normi kk palkka työläisellä Suomessa. Summa ei siis ratkaise vaan mitä sillä saa, ja saamisen edellytyshän on jonkun muun työpanos. Miksi siis jonkun terveen ja oppimiskykyisen pitäisi saada tuo vaihtoarvo ilman työpanosta?

Todella sairaat ja vajaakykyiset ovat asia erikseen heitä pitää auttaa selviämään elämästään.

Äärivasemmistosta/kommunisteista on aina ollut kivaa jakaa muiden ansiot yleiseen käyttöön mutta heiltä on aina puuttuneet keinot miten sitä saadaan lisää kun vanhat rahat loppuvat. Näin on käynyt joka ainoan kerran kun kommunismin ensi askelta sosialismia on kokeiltu.

Alkuperäinen kirjoittaja: jeps

Huomasiko kukaan Soininvaaran haastattelua, jossa hän vaati pienimpiä palkkoja kellumaan, ilmeisesti tarkoitti, että työtä voisi teettää lähes hinnalla millä hyvänsä. Tähän jos lisäisi perustulon. Kelan tutkimusten mukaan se voisi tällä hetkellä olla noin 280 euroa, mikäli muut sosialiturvan elementit romutettaisiin. Siis jos ihminen saa 280 euroa, hän ei elä sillä ja silloin joutuisi hakemaan töitä ehdoitta. Jos taas pienimmät nyt 1000-1800 palkat saisivat hinautua alaspäin, olisi pakkotyö paikallaan ja tuo yhtälö aiheuttaisi todella pienimpien palkkojen alenemisen. Siis nykyisiä sosiaaliturvajärjestelmiä ei voida pitää perustulon tullessa voimaan. 1000 euron perustulosta kaikille on turha haaveilla, todellinen perustulon määrä on 200-300 euron välillä riiippuen jääkö asumistuki, ansiosidonnaiset eläkkeet jne voimaan. Missään nimessä toimeentulotuki ei voi käytännössä olla voimassa yhtäakaa perustulon kanssa. Vai mitä Kajanojan Jouko, muuten hän on paras asiantuntija tässä asiassa, kun on laskutaitoinen. Soininvaaran kommentti on linjassa hänen aikaisempaansa; hänhän sanoi, ettei missään kulttuurissa ole ollut että köyhät vetää lonkkaan ja rikkaat tekevät työt ja ei se täälläkin pitkään voi kestää.

Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Ketoharju

Valtion talouden tila on itseaiheutettu ongelma. On laskettu, että 90-luvun alun mukaisella verotuksella valtion kassaan kertyisi vuodessa rahaa 7 miljardia euroa nykyistä enemmän.

Siihen kun lisätään valtion yritysten yksityistämisestä aiheutuneet tappiot, ei sosiaaliturvan parantaminen mahdotonta ole.
Se on kiinni poliittisesta tahdosta. Niinkuin on ollut tuloerojen tahallinen kasvattaminen tai sosiaaliturvan leikkaaminen 90-luvun puolivälissä Lipposen hallituksen toimesta.

Sitä kutsutaan uusliberalistiseksi politiikaksi.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Hannun laskelma :" On laskettu, että 90-luvun alun mukaisella verotuksella valtion kassaan kertyisi vuodessa rahaa 7 miljardia euroa nykyistä enemmän" perustuu nollasumma ajatteluun.

Hannu ei huomannut, että kun tuloverotusta vuonna 1995 laskettiin, niin kokonaisverokertymä kaikesta huolimatta kasvoi.
Alentunut työn verotus käynnisti prosessin, missä työn tekeminen tuli kannattavammaksi, ilman että työn teettäminen olisi tullut yhtään kalliimmaksi. Tämä käynnisti voimakkaan talouskasvun. Talouskasvu taas toi lisää verotuloja...

Alkuperäinen kirjoittaja: Kirsti Era

Sakke: 1995 "Alentunut työn verotus käynnisti prosessin, missä työn tekeminen tuli kannattavammaksi". Ihanpa totta. Olin kahden lapsen yh ja palkkaveroni "aleni" noin 15%:sta noin 30%:iin, samaan aikaan asumistuki aleni neljännekseen entisestä ja päivähoitomaksut nousivat. Siihen se verokertymän kasvu perustui, Sakke: alettiin verottaa rajusti lapsiperheitä, yksinhuoltajia, eläkeläisiä, työttömiä, jopa opiskelijoiden opintorahaa!
Sen sijaan pääomatulojen verotus aleni jo 1994 verouudistuksessa roimasti, alle 30%:iin, ja niinpä samaan aikaan kun suuromistajien pääomatulot ovat kasvaneet, heidän veronsa ovat pysyneet samassa 27-29%:ssa (todellisuudessa ei sitäkään) kuin pienomistajien, esim yläkertaa tai yksiötä ulos hyyräävän ihmisen.
Kiinnostavaa grafiikkaa Erkon ja Nallen verotuksesta ylen sivuilla: http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_verovapaa_vyohyke_paivitetty/kasi...

Alkuperäinen kirjoittaja: whiic

Uskon, että perusTURVA on tulossa tiensä päähän väistämättä. Vaikka rahaa olisikin perusturvan korottamiseen, se johtaa aina kohti työn tekemisen kannattamattomuutta, ja toimii ainoastaan työntekovelvollisuudella, joka ei ole henkisesti motivoiva eikä työssäjaksamisen kannalta mielekästä. Kommunistien perusturvamallikaan ei tulisi auttamaan vähäosaisia sen laajemmin kuin mikään indeksikorotuskaan. Korotuksen absoluuttinen suuruus on vaan suurempi, mutta se ei muuta sitä, että pätkä- tai osa-aikaduunarin elämä ei muutu miksikään. Luukkujen määrän väheneminen itsessään on aika muodollinen muutos, sillä jos luukkuja yhdistetään... byrokratiat vain siirtyvät useammasta virastosta suurempaan supervirastoon.

PerusTURVAjärjestelmä on lähellä suojatyöpaikkaorjuutta, koska työttömät asetetaan karenssin uhalla velvoitteeseen ottaa vastaan työpaikka (jos sellaista tarjotaan), mutta myös suorittaa palkattomana työharjoittelua tai uudelleenkouluttautumista, vaikka työpaikkaa ei tarjottaisikaan.

Nyky-yhteiskunnassa se on johtanut sekä kalliisiin konsulttien pyörittämiin aikuiskoulutuskursseihin, jossa yhteiskunta maksaa itsensä kipeäksi "kuntouttavasta" koulutuksesta, kun yksityinen sektori kuppaa. Samalla se on johtanut lisäksi siihen, että irtisanottuja työntekijöitä korvataan palkattomilla työharjoittelijoilla. Kommunistien ajama yhden luukun purkkapaikkaus nykyiseen järkestelmään ei korjaa järjestelmällistä vikaa perusturvan luonteessa. Siitä puuttuu näköala, ja se näköala on korvattu huimilla korotuksilla, joilla kosiskellaan allekirjoittajia adressille. Allekirjoittajia, jotka eivät ymmärrä, että se on mahdoton adressi.

Alkuperäinen kirjoittaja: whiic

Katson, että Kela on jäävi suorittamaan laskelmaa siitä minkä suuruinen perustulo saadaan aikaseksi, jos Kelan toimiston kaikki työntekijät irtisanotaan. Kela on todellakin jäävi arvioimaan oman suojatyöpaikkansa lopettamisen seurauksia realististisesti. Ihan täyttä farssia, jos kuuntelemme heitä.

Ihan samaa farssia aikaisemmin oli Sata-komiten kanssa, jossa puolestaan AY-liikkeet ja SDP suorittivat omanedun mukaista "poliittista tiedettä" torpaten perustulon mahdottomana. Kela on kuitenkin ehkä jopa heitäkin jäävimpi taho tutkimaan tätä asiaa.

Kun kela on ilmoittanut, että summa olisi 280 euroa jokaiselle kansalaiselle niin voisiko tämä myös tarkoittaa pelkästään Kelan jakamia etuuksia? Koska nykyjärjestelmähän on useamman luukun systeemi, eli Kelan budjetti ei ole ainut budjetti ylipaisuneella sosiaaliturvabyrokratian sektorilla. Käsittääkseni todellinen luku, joka sisältää Kelan lisäksi muutkin etuisuusluukut, olisi suunnilleen 500 euroa per lärvi.

Täytyy muistaa, että perustulo myös poistaisi uudelleenkouluttautumisvelvoitteen, joten konsulttipalkkoissa säästyy rahaa joka ei ennen ole päätynyt ollenkaan työttömälle, ja lisäksi palkattoman työharjoitteluvelvoitteen poistuminen tarkoittaa myös sitä, että työpaikkoja on pakko pistää hakuun (vaikka palkkataso hanttihommissa kelluisikin niin se on silti parempi kuin nolla). Perustulo olisi myös yksityisyrittäjän sosiaaliturva. Jokainen työtön voisi toimia myös yrittäjänä, myydä palveluita yksityisille.

Perustulon vastustustaminen tuntuu olevan puhtaasti kiinni näköalan puutteesta ja ennakkoasenteista... ja tietenkin tiettyjen sektoreiden "oma lehmä ojassa"-vastustuksesta. Usein perustulon kimppuun käydään jopa argumentein, jotka sopivat mitä täydellisimmin kritisoimaan perusTURVAA.

Alkuperäinen kirjoittaja: armas

Pienyrittäjä pystyy kannattamaan niukempaakin perustulomallia luontevasti, koska harvemmin Kelalta on mitään yrittävälle luokalle tippunut.

Lisäksi elinkeinotuet vääristäisivät kilpailua (ne on korvamerkitty firmalle) mutta perustulo menisi elämiseen ja olisi universaali.

Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Ketoharju

Jos Saken teoria pitäisi paikkansa, meillä ei olisi hätäpäivää julkisessa taloudessa, onhan bruttokansantuote kasvanut kymmenessä vuodessa 50 mrd euroa ja on nyt yli 180 mrd euroa. Kataisen ja kumppaneiden mukaan meillä on kuitenkin "kestävyysvaje", sekin n. 7 mrd euroa.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan mukaan verojen osuus bruttokansantuotteesta on alentunut koko 2000-luvun Suomessa.
Mutta vielä olennaisempaa on verotuksen muuttuminen rikkaita suosivaksi, mihin Saken mainostama verotuksen uudistaminen on tähdännytkin.
Peruspäivärahan saaja maksaa tuloistaan 20 % veroa, itseasiassa enemmän, kuin Björn Wahlroos miljoonien osingoistaan. Listaamattoman pörssiyhtiön omistaja pystyy nostamaan kymmeniä tuhansia euroja verovapaana yhtiöstään.
Kunnallisveron ja arvonlisäveron,jotka molemmat ovat tasaveroja, korottaminen kohdistuu raskaampana pienituloisiin.
Niinpä veroista enää vajaat kymmenen prosenttia on progressiivisen veron piirissä.
Tutkija Markus Jäntin mukaan rikkaiden todellinen verotus on keventynyt huomattavasti.

Tässäkin viestiketjussa näkyy sekaannus perustulomallien ja SKP:n perusturva-aloitteen välillä.
SKP:n aloite tähtää yksinkertaisesti nykyisen syyperusteisen sosiaaliturvan jälkeenjääneisyyden ja monimutkaisuuden korjaamiseen.
Eri sosiaaliturvan muodot kootaan yhdeksi minimiperusturvaksi, 900 €/kk, ja se maksetaan yhdeltä, Kelan, luukulta.

Sitä ei siis esitetä maksettavaksi kaikille.
Aloitteeseen kuuluu myös vaatimus verotettavan tulon alarajan nostaminen 1100 €/kk ja minimipalkkalain säätäminen 1500 €/kk.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Kirsi, kuinka palkkaverosi voi olla ollut vain 15%. Käsittääkseni jo pelkästään kunnalisveroäyri on jo enemän, jos käy täyspäiväisesti työssä?

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Armakselta terävä kommentti;
"Pienyrittäjä pystyy kannattamaan niukempaakin perustulomallia luontevasti, koska harvemmin Kelalta on mitään yrittävälle luokalle tippunut."
SKPn ehdotuksessa pyritään ajamaan niiden etuja, jotka ovat jo nauttimassa tulonsiirroista. Luonnollisesti yrittäjän "perusturva" ei kiinnosta peruskommaria.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Hannu, esimerkkisi ontuu,"Peruspäivärahan saaja maksaa tuloistaan 20 % veroa, itseasiassa enemmän, kuin Björn Wahlroos miljoonien osingoistaan. "
Peruspäiväran saaja ei ole itse luonut lisäarvoa, jota voitaisiin verottaa.Peruspäivärahan saaja vain palauttaa siitä 20% takaisin veron muodossa.

Nalle sen sijaan luo lisäarvoa ja siitä lisäarvosta maksaa sitten veroa, vaikka mainitsemansi 20%.

Verotuksen oikeaa taso on varmasti mahdoton määritellä. Ainoa mikä on varmaa, on että jos verotetaan 100% tai 0%, niin silloin verokertymä on nolla euroa. Liian matala verotus ei hyödynnä täysin verotuspotentiaalia. Liian korkea taas tappaa yrittämisen halun niiltä, joilta veroa voidaisiin kerätä.

Verotuksen optimi tasoa varmaan haetaa isommallakin porukalla, kuin me TA keskustelijat. -90 luvu esimerkki osoitti, että verotus oli silloin liian tiukkaa ja näin vähensi yrittämisen halua. Kun verotusta höllennettiin, halu kasvoi. Samalla kasvoi myös kokonaisverokertymä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Akateeminen duunari

Kyllähän tuo pienyrittäjän ja etenkin ns. pakkoyrittäjän tai itsensä työllistävän asema kaipaisi sosiaaliturvan suhteen parannusta, mutta SKP:n aloite on sentään askel oikeaan suuntaan. Sen lisäksi pitäisi itsensä työllistävä samaistaa työssäkäyvään lähinnä sen vuoksi, että hän on proletaarisessa luokka-asemassa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

Sakke: "Luonnollisesti yrittäjän "perusturva" ei kiinnosta peruskommaria."

Kyllä se kiinnostaa ja tuemme myös puolueemme ulkopuolelta tulevia hyviä esityksiä.

Tässäkin kohtaa olis syytä saarnata tuloista riippumattoman sosiaaliturvajärjestelmän puolesta koska huomattava määrä yrittäjistä joutuu tyytymään hyvinkin pieniin tuloihin ja juuri he ovat niitä perusturvan tarvitsijoita.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuula Manninen

Olisi muistettava, että joukossamme on suhteellisesti suurehko työttömien ja etenkin pitkäaikaistyöttömien joukko. Ei ole totta, että töitä löytyisi kaikille. Näistä ihmisistä suurin osa on työttömänä ilman omaa haluaan! Heidän tulevaisuutensa on vaakalaudalla: eläke ei kerry ja kaikista muistakin mahdollisista, työssäkäyviä, suosivista eduista ei saada nauttia. Tulot jäävät joillakin todella pieniksi. Enkä nyt tarkoita ansiosidonnaisia. Joka muuten sekin on nimenomaan työssäkäyviä suosiva etu. Ei pitäisi edes puhua työssä käyvistä vaan työhön päässeistä.

Olen samaa mieltä Jukka Hankamäen kanssa, joka kirjassaan 'Työttömän kuolema - johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan 2010, on sitä mieltä, että työtä vaille oleville pitäisi maksaa siitä, että he antavat toisille mahdollisuuden tehdä työtä, olemalla syrjässä, haluamattaan. Näiden, pienituloisten pitkäaikaistyöttömien vuoksi olen 900 euron perusturvan kannalla, ehdottomasti.

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

"Näiden, pienituloisten pitkäaikaistyöttömien vuoksi olen 900 euron perusturvan kannalla, ehdottomasti."

Jos ministerien pitäis elää peruspäivärahan suuruisella palkalla (eikä muuta tuloa kertakaikkiaan sallittaisi) niin pitkään kuin työttömyyttä ilmenisi ja työttömille maksettaisiin viis tonnia kuussa niin työttömyys häviäisi kokonaan aika äkkiä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Ketoharju

"-90 luvu esimerkki osoitti, että verotus oli silloin liian tiukkaa ja näin vähensi yrittämisen halua. Kun verotusta höllennettiin, halu kasvoi. Samalla kasvoi myös kokonaisverokertymä.", Sakke väittää.

Tutkijat Jussi Ahokas ja Lauri Holappa ovat kyllä sitä mieltä, että 90-luvun loppupuolen talouskasvu johtui pelkästään valuutan sitomisesta edullisella kurssilla EMU-putkeen. Se antoi hetken hyödyn Suomen vientiteollisuudelle, onhan Saksa Suomen päävientimaa.

Mutta perusturvasta vielä. Viime viikon keskiviikkona kävimme luovuttamassa eduskuntaryhmille perusturva-adressimme, jota viimeksi kerättiin vuoden päivät. Saimme kokoon tällä kertaa lähes 5000 nimeä.

Sari Sarkomaa (kok) kiitteli meitä kaikkien ryhmien puolesta, että olemme ottaneet tärkeän asian esiin ja onhan sitä viime hallituskaudella tehtykin jotain, mutta nyt kun tuo taloustilanne on vähän huono. että mitenhän käynee.

Nyt pitäisi laittaa viisaita päitä yhteen kuinka jatketaan perusturvan korottamisen ajamista.
Löytyisikö tässä yhteistyömahdollisuuksia laajemman liikkeen rakentamiselle? Ettei kaikkia rahoja tungettaisi eurooppalaiseen pankkitukeen.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuula Manninen

Yhteistyön pitäisi ehkä alkaa myös siitä, että ei kanneta enää kaunaa vasemmistoliitolle. Sen sijaan mielestäni nimen omaan heidän kanssa pitäisi olla hyvät puhevälit sekä yhteistyötä. Pitäisi mielestäni tunnustaa, että sekä vasemmistoliittoa että SKP:tä tarvitaan. Näillä kahdella puolueella luusisi kuitenkin olevan enemmän yhteistä, kuin pelkkää eroavaisuutta. Jos jotain haluaa saada aikaiseksi yhdessä on hieman tingittävä myös omista ehdottomista vaatimuksista?

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

"Yhteistyön pitäisi ehkä alkaa myös siitä, että ei kanneta enää kaunaa vasemmistoliitolle. Sen sijaan mielestäni nimen omaan heidän kanssa pitäisi olla hyvät puhevälit sekä yhteistyötä."

Hyvät välit ja toverilliset asenteet vasemmiston kesken tarvitaan ehdottomasti ja se puoli on Oulussakin kunnossa. Tuntuu kuitenkin sille että muut laitavasemmiston suuntaukset kuin VL ovat olleet aktiivisempia toiminnan järjestämisessä jo aiemminkin.Kataisen hallitukseen osallistumisen myötä VL:n toiminta ruohonjuuritasolla uhkaa hiipua olemattomaksi. Arhinmäen & Kyllösen glamourin kääntöpuolella on vassin kenttätyön jääminen kesannolle. Kenttätyötä jatkavat vassilaiset tarvitsevatkin tukeamme enemmän kuin koskaan.

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuula Manninen

Kyllä on sääli, ettei vasureilla ole kuin muutama valovoimainen tähti (Arhinmäki ja joku muu). Maakunnissa on kuoleman hiljaista heidän puoleltaan. Itse olen yrittänyt lähestyä paria maakunnan vasuria, mutta eivät vaivaudu edes vastaamaan viestiin. Hyydyttää, hyydyttää. Näin täällä Joensuu-Kontiolahti sektorilla.

Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Ketoharju

Hei Tuula, Joensuussa on kuitenkin jonkin verran yhteistyötä vasemmistonuorten kanssa. Yhdessä ollaan valmistelemassa "Tyytymättömien toria" 15.10. Joensuuhun. Mukaan mahtuu, seuraava kokoontuminen on tiistaina 11.10. kylttitalkoiden parissa. Lisää tietoa torilla tavataan sivustolta.

Kyllä hallitusratkaisu on minusta passivoinut koko vasemmistoa ainakin täällä Pohjois-Karjalassa. Vasureilla oli Kontiolahdella Anna Kontula vieraana, osanottajat valittelivat vähäistä väkimäärää.

Sen vuoksi olisi löydettävä erilaisia yhteistyön muotoja, muuten ei kunnian kukko laula vasemmistolle.

Miten SKP:n hyvää perusturva-aloitetta saadaan vietyä eteenpäin? Voisiko yksi tapa olla, että järjestäisimme aiheesta keskusteluja paikallisesti, joihin pyytäisimme vasureita ja vihreitä esittämään omat ehdotuksensa.

Kuinka aiheesta puhutaan 15.10. "Tyytymättömien torilla".

Alkuperäinen kirjoittaja: Kirsti Era

Ranskalainen vanha ukko kirjoitti jutun otsikolla Indignez-vous (Suuttukaa!). Siihen on tosiaan täysi syy. Lokakuun 15. päivänä pitäisi yllyttää toritapahtumiin kaikki mahdolliset tuttavat - tyytyväisiä ei varmaankaan ole niin paljon että he sotkisivat Tyytymättömien torin pasmat.
Täällä on tietoa eri paikkakuntien valmisteluista, joihin kannattaa osallistua:
http://torillatavataan.wordpress.com/

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuula Manninen

Ok, kiitos tiedosta. Tämä oli ensi kerta kun kuulin asiasta yleensä. Tuosta Joensuun tapahtuman infosta vain puuttui kelloaika 11.10. kylttitalkoille. Myös 'Väen talo' on tuntematon käsite (missä?).

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuula Manninen

On oma jännityksensä siinä, kenet vasurit valitsevat viidestä ehdolle asettamastaan naisesta presidenttiehdokkaakseen. Mielestäni Anna Kontula olisi unelmavalinta. Vassut eivät kuitenkaan ole kertoneet edes milloin ja missä tämä valinta ja kenen toimesta tapahtuu?

Kuitenkin, jonkun he valitsevat ja tämän jonkun voisi sitten mielestäni perustellusti kutsua nostattamaan äänestys intoa ja henkeä myös Pohjois-Karjalaan ja ihan 'ajan kanssa'. ?

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Kun tuossa Kirstin linkissä mainostetaan seuraavasti:

"15.10. keräännymme toreille vaatimaan todellista demokratiaa."

Niin miten se eroaa nykyisestä jossa jokaisella on yksi ääni vaaleissa? Erotetaanko siinä oikein ja väärin ajattelevat vai miten todelliset demokraattiset vaalit järjestetään? Onko kyseessä kuitenkin kansandemokraattiset vaalit joissa vain oikeassa oleva ja ainut puolue saa esiintyä kuten entisissä kommunismiin matkalla olevissa valtioissa oli tapana ja jos se oli hyvä idea niin miksi ne jäivät matkaltaan pois väärällä pysäkillä jonka nimi olikin kapitalismi?

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Kun te nyt tunnutte olevan tyytymättömiä suureen työttömyyteen niin miksi ette ota ay liikettä uudistuskohteeksi? Työtähän on aina rajallinen määrä ja jos on työttömyyttä on työ jaettava uudelleen samoin kustannuksin eli työpäivää pitää säädellä työnmäärän mukaan siten, että mahdollisimman monella on palkkatyötä. Se voi vaihdella esim. 4 - 8 tunnin välillä siten, ettei työttömyys pääse nousemaan yli vaikkapa 1%:n työvoimasta. Tuntiansio voidaan pitää ennallaan, jaetaan vaan tunteja useammalle.

Siinä on hyvä idea niille jotka itkevät työttömyyden perään! Saatte käyttää ihan ilmaiseksi! Vai löytyykö parempia ideoita jotka eivät lisää inflaatiota?

Alkuperäinen kirjoittaja: Heikki Ketoharju

Moi Tuula!

11.10 pidettävä kokous on klo 18 alkaen. Väen talo taas on tällainen paikka: http://uusikulma.net/ – osoitteessa Jokikatu 8.

Työeläkeläinen: sitä, millainen tämä uusi demokratia on, emme vielä tarkkaan tiedä. Se saattaa olla esimerkiksi suoraa demokratiaa, eli ihmiset saavat itse päättää asioista suoran kansanäänestyksen tapaan.

Nämä asiat kuitenkin riippuvat täysin siitä, mitä mieltä torille saapuvat ihmiset ovat. Jos sinulla on parempia ideoita, niin tervetuloa mukaan!

Alkuperäinen kirjoittaja: Tuula Manninen

Joensuussa 11.10. klo 18 väentalolla kylttitalkoot?? Ei näkynyt väentalolla ketään.....???

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Minullahan oli Heikki vallan mainio idea jolla saadaan työttömyys laskemaan huimasti. Oikea AY-liikkeen unelma, työn jakaminen uudelleen.

Siihen et uskaltanut ottaa kantaa?

Oletko ajatellut suoran demokratian toimimista koko maan laajuisesti? Miten ajattelet monimutkaisemmat asiat tiedottaa kansalle jokaiseen mökkiin jotta asioista äänestys olisi mahdollista. Sitähän suora demokratia tarkoittaisi. Se menestyy taloyhtiön kokouksessa mutta ei esim. Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa saatikka edes Hesassa.

Luuletko torikokouksissa ratkaistavan miten Suomea hallitaan? Jos tuon sanot vakavissasi niin taas on yksi kansalainen valmis lataamoon. Demokratiaa ei löydy torilta mutta lynkkausmielialaa ehkä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Sitähän suora demokratia tarkoittaisi. Se menestyy taloyhtiön kokouksessa mutta ei esim. Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa saatikka edes Hesassa."

Sveitsissä se menestyy vallan mainiosti.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Torikokoukset ja muuta "suora toiminta" tuskin edistavat demokratiaa. Ne jotka turuille ja toreille kerääntyvät banderolleja heiluttamaan, tuskin edustavat koko kansan läpileikkausta.

Nykyinen edustuksellinen demokratia lienee sittenkin parhaiten toimiva malli.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Ei siellä Sveitsissäkään Opiskelija jokaista asiaa kaikilta kysytä vaan parlamentti hoitaa asioita. Jos joku parlamentin päätös ei tyydytä niin pitää kerätä 100 päivän aikana 50'000 nimeä jotta voi vaatia asiasta kansanäänestystä.

Perustuslakialoite vaatii 100'000 nimeä tosin aikaa on enemmän, puolitoista vuotta.

Se on ainoa laatuaan maailmassa ja antoi naisille äänioikeuden koko maassa vasta 1990 jolloin viimeisetkin naiset sen saivat. Onko se silloin kovinkaan edistyksellinen?

Onko se parempi järjestelmä? Mikä sen tekee sen paremmaksi? Me saamme 4 vuoden välein vaihtaa miehiä päättämässä joka 4 vuotta on lyhyt aika. Jos silloin et saa edustajaasi valituksi niin tuskin saat niitä asioitakaan kansanäänestykseen joita haluat.

Saikos komut viime vaaleissa noin 7000 ääntä valtakunnallisesti? Siitä on pitkä matka 50'000 nimeen kun 5000 kesti tänne asti 5kk eli noin 150 päivää. Samaa vauhtia kooten 50'000 täyttyy juuri seuraaviin vaaleihin jolloin koko homma menisi hukkaan. Uudet vaalithan ovat uusi vallankumous.

Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson

Sveitsissä suora demokratia menestyy, koska sillä ei ole teollisuusyhteiskunnan luokkaristiriitoja ja maatalousväestön voimakkaita etupyrkimyksiä, kuten keski- ja pohjois-euroopasaa. Yli 70 prosenttia sveitsiläisistä työskentelee palvelualalla, mikä on omiaan loiventamaan ja lieventämään teollisuusyhteiskunnalle ominaisia traditionaalisia oikeusto-vasemmisto-ulottuvuuksien raskasta puoluejärjestelmää, mikä meillä estää suoran ja lähidemokratian mahdollisuuden.