Eduskuntapuolueet valmistelevat leikkauslistoja, vaikka Suomen bruttokansantuote on kasvanut kymmenessä vuodessa 50 miljardia euroa. Kun kunnissa karsitaan menoja, lisätään useimmiten naisten työtaakkaa, muistuttaa SKP tänään julkistetussa aloitteessa.
Article:
Näpit irti peruspalveluista!
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
Peruspalvelujen laadulla ja sillä tuottaako palvelut juljinen taho tai yksityinen ei ole perustavaa laatua olevaa korrelaatiota. Joten tuottakoon palvelut se joka ne parhaiten ja edullisimmin voi tuottaa.SKP:n kanta, että palveluja ei saa tuottaa yksityisesti, on taas perus SKP:tä; Politiikka on tärkeämpää kuin laadukkaat ja edulliset palvelut kuntiin.
Alkuperäinen kirjoittaja: Kommarikokki
sakke ei tunne tuoreinta palveluja koskevaa tutkimusta, jota edustaa esim. tutkija Saukko tässä samaisessa Tiedonantajan verkkolehdessä, tai ei propagandasyistä halua myöntää, että valtaosa tutkijoista ja kansalaisista on julkisten palvelujen puolella. SKP ei toki ole yksin puolustamassa julkisia palveluja yksityisiä vastaan, tämä kanta tuli esille esim. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa ma 7.3. tai tämän päivän Hesarin mielipidepalstalla, missä lääkäri toteaa, ettei terveyspalvelujen kaupallistuminen ole potilaalle eduksi.Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
Sakke tuntee kyseisen tutkimuksen. Peruspalvelujen kilpailuttaminen ei ole mennyt ihan nappiin. Vikaa pitää etsiä tarjouksen asettajista. Tarjouspyynnön tekijän pitää osata asettaa vaatimukset ja pystyä vertaamaan tarjoajien laatua ja hintaa.Jos julkinen tarjoaja tutkimusten mukaan onkin paras, kuuluisi kaiken järjen mukaan julkisen tarjoajan voittaa kyseinen tarjoispyyntö. Niin yksinkertaista se on.
Mitään (puoluepoliittisia) periaatepäätöksiä siitä, kuka saa tuottaa palveluja ja kuka ei ei saa asettaa. Mutta palvelun kilpailuttajan velvollisuus on pystyä erottamaan tarjoajista kokonaisedullisin vaihtoehto.
Alkuperäinen kirjoittaja: armas
Julkis-yksityis -yhteistyökuviot eivät aina ole ongelmattomia. Yleensä isoissa hankinnoissa kykenevät kynnelle vain suurimmat toimijat. Lisäksi paljon asioita voi jäädä kilpailutusprosessin ulkopuolelle, kansanomaisesti siis suhmuroidaan. Asvalttifirmojen diilit ovat klassinen esimerkki ympäri maailmaa.Hoiva-alat ovat aika työvoimaintensiivisiä palvelualoja. Siellä on hankala nostaa työn tuottavuutta ilman että osaava väki lähtee muualle uupumuksen takia. En usko että yksityistäminen johtaisi tuottavuusihmeeseen tuolla saralla. Lisäksi voitotkin pitäisi maksaa jossain välissä.
SKP:n retoriikassa usein vaiettuna pohjaoletuksena on, että julkisen sektorin velvollisuus on työllistää ihmisiä. Tämä pistää nyppimään ihmisiä jotka eivät ole töissä julkisella puolella. Pitäisi puolustaa ihmistä, mutta puolustetaankin tiettyjä työpaikkoja.
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
Julkiset menot kasvavat Suomessa lähivuosina nopeasti, kun eläkeläisten määrä suhteessa työllisiin lisääntyy.Eläkeläisten hoivapalveluiden lisääntyvä tarve synnyttää painetta palkata julkiselle sektorille lisää työntekijöitä
Työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle ja julkisrahoitteista hoivatyötä tekevien määrän kasvaessa yksityisen sektorin on entistä vaikeampi saada työntekijöitä.
Julkisen sektorin rahoitusta vaikeutti taantuma, jonka aiheuttamaa pudotusta verotuloissa on paikattu lisäämällä julkisen velanottoa.
Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna yli 12 miljardilla eurolla 87,2 miljardiin euroon.
Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi viime vuonna edellisvuoden 43,8 prosentista 48,4 prosenttiin.