Alkuperäinen kirjoittaja: armas

Hintakatot eivät pitkällä aikavälillä toimi, koska tuotteista tulee silloin pula. Ennen pitkää hintasäännöstely olisi johtanut mustan pörssin syntyyn.

Alkuperäinen kirjoittaja: armas

Lisää hintakatoista englanninkielellä:

http://www.gmilburn.ca/2008/05/11/a-cap-on-the-price-of-gasoline-is-a-ba...

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"Koko sodan jälkeisen ajan oli yhteiskunta demokratisoitunut ja silloisen Neuvostoliiton vaikutus tässä oli merkittävä. "

Nyt taas lipsahti sammakko SKP kynäveikoilta.

Mitenköhän Neuvostoliitto on edistänyt Suomen demokratisoiotumista?

Miten diktatuuri ylipäätään voi edistää omaa tai muiden demokratisoitumista.
Paitsi varoittavana esimerkkinä, tietysti.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Yleislakko ei Maarit ollut demokratisoitumisen tulosta vaan päin vastoin yhden ryhmän voimatoimi muita vastaan. Demokraattiset toimet hoidetaan demokraattisesti valittujen toimijoiden toimesta, ei etujärjestöjen.

Yleislakko 1950 luvulla oli turha voimannäyttö, sen aiheuttama hintojen korotus söi tuloksen niiltä jotka silloin saivat tuon korotuksen vajaassa vuodessa ja aiheutti vastaavan tappion niille joiden tulot eivät nousseet. Jos AY-liike vetoaa demokratiaan on sen aina puhuttava koko kansasta eikä vain omista jäsenistään, muutoin se ei demokraattisuudessaan eroa pursi- tai metsästysseuroista millään lailla.

Ennen euroa oli aika jolloin voitiin tehdä vähän niin kuin haluttiin, AY-liikkeen mokat voitiin korjata devalvaatiolla. Nyt on enää sisäinen devalvaatio, jonka ainoa korjaus on hintojen ja verojen nosto jos tuottavuuden nousu ylitetään. Työväenliike ei näköjään ole euroaikana oppinut mitään vai onko täällä TA:n palstalla tavallistakin suurempia puupäitä.

Yleislakosta ei seuraisi mitään hyvää jos ei lasketa mahdollista AY-johtajien kilvenkiillotustarvetta. Kaikki muu tuottaisi todellisuudessa vain vahinkoa taloudelle eli meille. Parempi miettimisaihe olisi miten me globalisoituneessa maailmassa pystymme pitämään entisen elintasomme suurten kehittyvien maiden Kiinan ja Intian nostaessa elintasoaan? Se on haaste johon joudumme vastaamaan lähivuosina, se on paljon vaikeampaa kuin 3% palkankorotus. Se tarkoittaa pelastumista ehkä puoleen laskevalta elintasolta tähän päivään verrattuna.

Jos yhtenäisyyttä haetaan niin syy jonka puitteissa se on löydettävissä on yllä. Me emme saa hukata sitä etsikkoaikaa joka jo on alkanut, nykyisessä tilanteessa pienikin häiriö elintarviketuotannossa tai energiansaannissa aiheuttaa valtaisia hinnanmuutoksia maailman markkinoilla. Kulutuskasvu on monella tapaa saavuttanut ne rajat johon yleisesti voimme päästä.

Yleislakko olisi hirttoköyden kiinnittämistä!

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Yleislakko 1950 luvulla oli turha voimannäyttö..."

Yleislakko oli sen ajan keino selvitä niistä vääristymistä, joita yhteiskuntaan oli syntynyt sotien jälkeen. Jonkinlainen purkautuminen oli väistämätön ja siksi yleislakkoa pidä mennä väittämään turhaksi, vaikka työntekijöiden alkuperäiset tavoitteet vesittyvätkin inflaation myötä. Yleislakko alkoi palkkavaatimuksista, mutta sen merkitys oli paljon syvempi. Esimerkiksi ennen yleislakkoa Suomessa ei ollut kunnollista työriitojen sovitteluelintä. Samoin pitkään tupo-kauteen johtanut kehitys alkoi tavallaan yleislakosta.

Aihetta käsittelevä väitöskirja löytyy tuolta:

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/13458

Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää

Yleislakko/lakko on todella järeä ase, joka kyllä kuuluu demokraattisen valtion jäsenien repertuaariin. Siinä voi vain käydä helposti, että kun uhotaan ja halutaan "näyttää herroille/kapitalistille" niin "ammutaan omaan jalkaan"! Malliesimerkkinä on viimeiset paperin lakot ja työsulut lisättynä Venäläisten puutullikikkailulla vei monta hyväpalkkaista työpaikkaa Suomesta!
Vaikka täälläkin ylistetään vuoden -56 yleislakkoa niin lopputulos oli, että saatiin uhota, mutta palkankorotukset söi nopeasti kohonneet hinnat. (toistan nyt varmuudenvuoksi jos muualla aijemminsanottua ei ymmärretty)
Emme elä enää Kekkosen ja Markan aikaa, jolloin ylisuuret palkankorotukset (viennin ehtyminen) nollattiin devalvoimalla.

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

"
Mitenköhän Neuvostoliitto on edistänyt Suomen demokratisoitumista?
"

Neuvostoliitto auttoi paljonkin siinä että saatiin saksalais - suomalaiset lahtarit aisoihin. Se oli sitä oikeaa demokratian luomista, saatiin vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa.

Ei tarvinnut Aapelinkaan lähteä uudelleen vankilaan vaan sai huolehtia kunnolla perheestään.

Alkuperäinen kirjoittaja: Kuusinen

Sodan jälkeen vasemmisto ja ay-liike saivat kunnolliset toimintamahdollisuudet pitkän illegaalisen kauden jälkeen. Vuoden 1956 yleislakko oli ehdottoman tarpeellinen ja omalta osaltaan vauhditti suomalaisen hyvinvointivaltion kehitystä erityisesti 1950-1960-lukujen vaiheessa. Aiheesta on tehnyt hyvää tutkimusta esimerkiksi Päivi Uljas, jotain juttua on tässä Tiekkarin vanhassa artikkelissakin:
http://www.tiedonantaja.fi/vanha-arkisto/2008-12-9/uutinen-02

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Nyt taitaa Matti Aalto taas nähdä pikku-ukkoja väittämällä, että -50 luvulla "Neuvostoliitto auttoi paljonkin siinä että saatiin saksalais - suomalaiset lahtarit aisoihin!"

-Voisitko Matti nimetä nuo lahtarit, kun itse en niitä muista, vaikka olen -50 luvulla elänytkin

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Se mitä NL sai meillä aikaan ei liittynyt mihinkään demokratiaan eikä tasa-arvoon vaan maan pienenemiseen ja elintason väliaikaiseen laskuun sekä muutaman kymmeneen tuhanteen kaatuneeseen ynnä moninkertaiseen määrään invalideja. Ilman neukkuja me olisimme pärjänneet paljon paremmin.

Kaikki neukkujen ”vapauttamat” maat olivat entistä lujemmin Moskovan kuristusotteessa koska vapautta ei voi antaa, silloin nimittäin voi saada omiakin ajatuksia.

Kommunismin liittäminen vapauteen Matti on pelkkää bluffia ja huiputusta.

Maastamme olisi saanut hyvinvointi valtion paremmin jos venäläiset ja kommunistit yleensä olisivat pitäneet näppinsä irti meistä. Se miten paljon kansa heitä ”rakastaa” näkee kannatusmäärästä gallupeissa ja vaaleissa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Se mitä NL sai meillä aikaan ei liittynyt mihinkään demokratiaan eikä tasa-arvoon vaan maan pienenemiseen ja elintason väliaikaiseen laskuun sekä muutaman kymmeneen tuhanteen kaatuneeseen ynnä moninkertaiseen määrään invalideja."

Toki Erkon sodasta voi syyttää myös NL:ää vaikka se olisi ollut Suomen taholtakin estettävissä, mutta jatkosota oli täysin omaa hölmöilyä, jonka seurauksena meni vielä Petsamokin. Sen sijaan suomalainen hyvinvointivaltio rakennettiin NL:n clearing-kaupan turvin.

"Maastamme olisi saanut hyvinvointi valtion paremmin jos venäläiset ja kommunistit yleensä olisivat pitäneet näppinsä irti meistä."

Suomea ei olisi edes syntynyt ilman Venäjän vallan aikaa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Sitä nyt on vaikeaa sanoa miten olisi jos ei niin olisi kuin on.

Ruotsalaisena eläisin kuitenkin mieluummin kuin venäläisenä. Ruotsissa on asiat olleet varsin hyvin parina viime vuosisatana, joten olisi se tänne meillekin heijastunut ja mikä olisi estänyt lähtemästä emämaahan jos ei viihdy.

En lähtisi kuitenkaan väittämään, ettei Suomea olisi ilman Venäjää. Se Venäjähän on kadonnut 1917 johon me joskus autonomisena osana kuuluimme. NL:a ja nyky Venäjää ei voi enää verrata siihen tilanteeseen.

NL/Venäjä sen sijaan on koko ajan ollut sekopäätilassa, eikä näytä äkkiä paranevan.

Clearing kauppa oli kauppaa sekin mutta epäluotettavan kumppanin kanssa se sai liian suuret mittasuhteet ja aiheutti laman maassamme kun se äkkiä loppui. Jos kauppaa olisi käyty normaalein perustein olisi yksi lama jäänyt kokematta. Siten en kauheasti liputtaisi asian puolesta.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Clearing kauppa oli kauppaa sekin mutta epäluotettavan kumppanin kanssa se sai liian suuret mittasuhteet ja aiheutti laman maassamme kun se äkkiä loppui."

Sinne saatiin kaupaksi paljon tavaraa, joka ei olisi muualle kelvannut ja se tietysti vääristi asetelmia. Oli kuitenkin aikalailla oma moka, kun idänkaupan merkitys päästettiin niinkin isoksi, eikä ajateltu sen loppumisen mahdollisuutta. Asiastahan poliitikot varoittelivat jo 80-luvun alkupuolella, mutta vuorineuvokset halusivat käydä kauppaa niin pitkään kuin sitä riittää. Sama mokahan tehtiin jo vuoden 1917 aikoihin. Silloinkin suomalaista paperia saatiin kaupaksi Pietariin, mutta sen kaupan loppuessa ei sen paperin laatu kelvannut minnekään muualle. Vasta 20-luvulla saatiin suomalaista paperia vietyä Etelä-Amerikkaan, jossa vaatimustaso ei ollut ihan niin korkea kuin esim. Englannissa.

"Jos kauppaa olisi käyty normaalein perustein olisi yksi lama jäänyt kokematta. Siten en kauheasti liputtaisi asian puolesta."

90-luvun lama oli kyllä ensisijassa pankkikriisi, jonka lisäksi tuli vielä idänkaupan romahdus. Se lama siis olisi tullut ilman idänkauppaakin.