Kaltevalla pinnalla

Alkuperäinen kirjoittaja: (ES)

Eduskunta torjui kokoomuksen esityksen, jonka mukaan Suomi ei ole enää perinteisessä mielessä sotilaallisesti liittoutumaton. Eduskunta päätti, että Suomi on yhä sotilaallisesti liittoutumaton. Hyvä niin. Äänestystuloksen ei pidä antaa kuitenkaan hämätä. Kokoomuksen esitys oli sivujuonne ja osa sen Nato-kampanjaa. Tärkeintä oli se, että eduskunta hyväksyi hallituksen turvallisuuspoliittisen selonteon. Selonteon mukaan Suomi osallistuu EU:n taistelujoukkoihin, joita voidaan lähettää hyökkäysluontoisiin operaatioihin ilman YK:n valtuutusta. Tämän mahdollistama muutos on tarkoitus tehdä rauhanturvalakiin myöhemmin. Suomea siis viedään EU:n kautta kohti laittomia sotia.

Yleisen militarisoinnin ja taistelujoukkojen myötä EU:sta tulee yhä enemmän sotilasliiton kaltainen instituutio. Kaiken lisäksi EU:n sotilaallinen toiminta sidotaan yhä tiiviimmin Natoon, jonka jäseniä suurin osa unionin jäsenmaista on. Matti Vanhasen hallitus pitää kuitenkin kiinni tulkinnasta, jonka mukaan EU ei ole sotilaallinen liitto ja jonka mukaan vain Naton jäsenyys merkitsisi Suomen luopumista sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Samalla hallitus on kuitenkin typistänyt sotilaallisen liittoutumattomuuden sisältöä. Vanhasen mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus viittaa ainoastaan Suomen puolustusratkaisuun eikä kuvaa ulkopoliittista linjaamme. Kokoomus taas halusi esityksellään madaltaa Nato-jäsenyyden kynnystä.

Eduskunta hyväksyi selonteossa EU:lle periaatteessa saman vahvemman oikeuden, jota USA liittolaisineen on käyttänyt muun muassa hyökätessään Irakiin. Tätä perusteltiin sillä, että EU:n pitää voida toimia kansanmurhien estämiseksi silloinkin, jos YK on toimintakyvytön.

Käytännössä EU:n taistelujoukkojen käytöstä päättävät kuitenkin samat suurvallat, jotka eivät ole tähänkään mennessä olleet kiinnostuneita estämään kansanmurhia. EU:n militarisoimisella pyritään vahvistamaan juuri sitä imperialistista systeemiä, joka aiheuttaa köyhyyttä, konflikteja ja sotia. Kansanmurhan estämisdemagogia asettuu aivan toiseen valoon, kun tarkastellaan, miten uusliberalistisella ja imperialistisella politiikalla on tietoisesti ja tahallisesti kylvetty siemenet esimerkiksi Jugoslavian, Ruandan, Kongon ja Sudanin murhenäytelmille.

On myös väitetty, että YK:n mandaatista luopumisessa ei voi olla ongelmaa, koska on mahdotonta ajatella, että EU rikkoisi YK:n periaatteita. Sitä ei ole ollenkaan mahdotonta ajatella. "YK:n periaatteita" voidaan tulkita mielivaltaisesti, kun ne irrotetaan YK:n mandaatista. Väittihän Bushin hallintokin toteuttavansa "YK:n periaatteita" yksipuolisesti "YK:n kyvyttömyyden" vuoksi hyökätessään laittomasti Irakiin.

Selonteko merkitseekin Suomen perinteisesti korostaman YK:n roolin sivuuttamista ja siirtymistä tukemaan vahvemman oikeutta, joka on kirjattu USA:n ja Naton esimerkkien mukaisesti myös EU:n perustuslakiesitykseen ja turvallisuusoppiin. Samalla selonteko merkitsee myös piittaamattomuutta Suomen kansallisesta turvallisuudesta. Mitä useampi keskeinen toimija luopuu omassa voimankäytössään kansainvälisessä suhteissa YK:n valtuutuksen välttämättömyydestä, sitä ennalta arvaamattomammaksi ja turvattomammaksi maailma muuttuu.

Eduskunnan "mustaa tiistaita" täydensi myös muun muassa se, että eduskunta hyväksyi selonteossa hallituksen esityksen vapaaehtoistoimintaan perustuvien maakuntajoukkojen perustamisesta. Vaikka virallisesti korostetaan joukkojen luonnetta puolustusvoimien osana, todellisuudessa on kyse armeijan ulkopuolisesta organisaatiosta, eräänlaisista uusista suojeluskunnista, joiden kokoonpano on väistämättä sosiaalisesti ja poliittisesti valikoitunut ja joita voitaisiin käyttää myös "yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa", kuten mielenosoitusten ja lakkojen taltuttamisessa.