Presidentin valtaoikeudet

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 5/2007.

Työväenliike on perinteisesti eduskuntavaltaisen järjestelmän kannalla, vaikkakin itsenäisyyden ajan parhaat vuosikymmenet ovatkin olleet presidentin vahvojen ulkopoliittisten valtaoikeuksien aikaa.

Pitäisikö meidän siis kannattaa nyt esitettyjä vaatimuksia perustuslain muuttamisesta ja loppujenkin valtaoikeuksien riisumisesta tasavallan presidentiltä tai jopa presidentin viran lopettamisesta?

Hyökkäyksessä presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia vastaan ei ole kyse eduskunnan vallan vahvistamisesta. Kyse on Suomen kaikkien vallanelinten alistamisesta entistä enemmän EU:n kauko-ohjaukseen. Ja se katsotaan kätevimmäksi hoitaa siirtämällä kaikki tai lähes kaikki presidentin ulkopoliittiset valtaoikeudet hallitukselle vedoten siihen, että EU-Suomen ulkopolitiikka on EU:n politiikkaa ja siis hallituksen toimialaan kuuluvaa. Eduskunta pyritään liittämään tähän EU:n kauko-ohjaukseen hallituksen ja hallituspuolueiden kautta. Kuitenkin tavoitteena pitäisi olla maamme irrottaminen EU-komennosta.

Hyökkäys presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia ja koko presidentti-instituutiota vastaan on myös osa kampanjaa maamme liittämiseksi Natoon. Hyökkäyksessä tavoite on näennäisesti Tarja Halosen jälkeisessä kaudessa. Mutta kun nykyisen presidentin nykyiset ulkopoliittiset valtaoikeudet ja koko presidentti-instituutio leimataan aikansa eläneiksi "valuvikaisen" perustuslain jäänteiksi, murennetaan samalla nykyisen presidentin arvovaltaa ja mahdollisuuksia tahtoessaan puolustaa maamme liittoutumattomuutta Nato-jäsenyyttä vastaan.

(ES)