Lumi liikuttaa
Mikä olisi paras joululahja liikkuvalle Suomelle? Vastausta voisi lähteä etsimään vaikkapa Suomi 100 -hengessä Unelmat liikkeelle kalenterista, jossa on 100 ideaa unen, ravinnon ja liikunnan osalta. Joulun aikaan ideakalenterissa on käynti Tuomaan markkinoilla 17.12. (Helsingissä), Keppijumppaa (18.12.), Purista sormia nyrkkiin ja auki 10 kertaa (19.12.), Tutustu talvilajiin (20.12.), Venyttele vetreäksi (21.12.), Happihyppely ulkona (22.12.), Muista lautasmalli ruokailussa (23.12.), Tonttutanssi (24.12.), Tee lumienkeleitä (25.12.) Pulkkamäkeen (26.12.).
Tarkastelen tätä tehtävälistaa Helsingin, siis Etelä-Suomen näkövinkkelistä ja joudun toteamaan, että lunta puuttuu talvilajiin tutustumista varten, lumienkelien tekemiseen sekä pulkkamäkeen. Myös happihyppely sujuisi mukavammin lumisessa ja samalla valoisammassa ympäristössä.
Joten toivotaan viimeistään joululahjaksi lunta myös Etelä-Suomeen.
Uusimmassa Liikunta ja Tiede -lehdessä (6/2017) filosofian tohtori Jouko Kokkonen kirjoittaa mielenkiintoisesti Liikkeen kaipuu -kolumnissaan Hän toteaa: “Satavuotias Suomi kipuilee liikkeen ja urheilumenestyksen puutteessa. Liikuntaväki kärsii vähän liikkuvien puolesta ja urheiluporukka potee mitalikatoa.” Ja edelleen: “Sata vuotta sitten herran tunsi mahasta ja duunarin parkkiintuneesta nahasta. Asetelma on keikahtanut päälaelleen. Johtajan vyötärö on ohentunut ja duunarin pyöristynyt. Entisajan johtajantaudeista kärsivät 2010 -luvulla pahiten köyhimmät kansalaiset, joiden painoarvoa liikunnassakaan ei mitata kuin vaa`alla.” Huono-osaisuuteen liittyy olennaisesti liikunnan puute.
Jouluna ei juhlapuheita pidetä, mutta liikunnan rahoituksesta päättävien soisi tekevän vakavan uudenvuoden lupauksen. Vuonna 2018 parannetaan varattomien perheiden ja lasten liikuntamahdollisuuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lähtökohdista. Esimerkkiä voisi ottaa Islannista, jossa lasten ja nuorten liikuntaan on satsattu 100 miljoonan euroa. Tuloksena muun muassa nuorten alkoholinkäytön ja tupakoinnin radikaali lasku. Ja oheisvaikutuksena hyvä menestys kansainvälisessä jalkapallossa. Lumen tuloon hallitus ja eduskunta ei kykene vaikuttamaan, mutta lasten ja nuorten liikunnan edistäminen on täysin heidän päätösvallassaan.
Urheiluväen potema mitalikato tulisi suhteuttaa järkevällä tavalla. Jörn Donner totesi pari viikkoa sitten esitetyssä (YLE) Perkele - kuvia Suomesta 2.ssa sarkastisesti, että Suomi menestyy maailmalla vähän harrastetuissa lajeissa kuten jääkiekossa ja salibandyssä. Toisaalta meitä on vähän, vain 5,5 miljoonaa, joten on järkevää menestyä vähän harrastetuissa lajeissa. Sitä paitsi Suomi sijoittuu kahdessa jalkapallon jälkeen laajimmin harrastetuissa palloilulajeissa eli koripallossa ja lentopallossa 10-15 parhaan joukkoon, joten ollaan tyytyväisiä tähän. Suomi on ringeten monikertainen maailmanmestari, samoin naisten muodostelmaluistelussa. Edis Tatli palautti itselleen sarjan Euroopan mestaruuden ja suuntaan MM-otteluun. Jenna Laukkanen sai 2 hopeamitalia lyhyen radan EM-uinneissa. Naiset saivat salibändyssä MM-hopeaa. Ei tämä ihan huonosti ole pieneltä kansakunnalta.
Urheiluväen potema mitalikato tulisi suhteuttaa järkevällä tavalla.
Se urheiluporukka, joka potee mitalikatoa, kaipaa mitaleita lähinnä yleisurheilusta, hiihdosta ja jääkiekosta. Etelä-Korean talvikisoihin on ladattu odotuksia roppakaupalla. Ehkä vähän liikaakin.
Uusimman urheilulehden pääkirjoituksessa varoiteltiin urheiluun liittyvästä nationalismista ja ehdotettiin kansainväliselle olympiakomitealle maatunnuksista luopumista. Yhtenä perusteena pyrkimys estää urheilun käyttö nationalismin palveluksessa ja samalla houkutukset valtiojohtoiseen dopingiin. KOK:n ja olympiakisojen pääongelmat ovat kuitenkin bisneksen puolella. Jos KOK luopuu maatunnuksista, hajoaa koko diktatuureja suosiva järjestelmä kuin korttitalo. Tämä voisi olla kaivattu kansainvälistä urheilua uudistava lahja, ei tosin vielä tänä jouluna.