VIIKON PAKINA: Joulun ihmeitä
Kaikenlaiset järkeisajattelijat ja tieteilijät ovat yrittäneet asettaa kyseenalaiseksi joulun kristillisen sanoman.
Hyökkäykset eivät aina ole olleet suoria, vaan epäsuoria ja hyvinkin viattomilta tuntuvia. Mutta yhtä kaikki ne ovat heittäneet jouluevankeliumin ylle epäilyksen varjon.
Otetaan nyt esimerkiksi seuraava väite perinteellisen raamatunkäännöksen virheellisyydestä.
Maria ei kuulemma synnyttänytkään Jeesusta tallissa eikä pannut häntä seimeen eli eläinten syöttökaukaloon, kuten on luultu, vaan Jeesus syntyi proosallisesti tavallisessa talonpoikaistalossa ja hänet pantiin kehtoon.
Väitteellä on hämmennetty ihmisten mieliä ja herätetty epäilyksiä, että mitähän muita tärkeitä kohtia on käännetty väärin.
Mikäli väite hyväksytään, menevät esimerkiksi monet virretkin auttamatta remonttiin. Enkeli taivaan -virressäkin lauletaan seimestä.
* * *
1980-luvun maallistuneessa ilmapiirissä tehtiin vakava hyökkäys raamatun totuutta vastaan. Englantilainen tähtitieteilijä väitti, että Jeesuksen syntymää juhlitaan aivan väärään aikaan. Todellisuudessa Jeesus muka syntyi 15. syyskuuta vuonna seitsemän ennen Kristusta.
Mainittu neropatti todisteli väitettään toivottoman järkiperäisesti. Kolme itämaan tietäjää Jeesuksen syntymäpaikalle ohjannut kirkas valo aiheutui muka siitä, että Saturnus ja Jupiter olivat lähekkäin. Tuollainen tapahtuma sattuu vain kerran 179 vuodessa. Näin kävi 15.9. vuonna seitsemän ennen Kristusta, mikä siis oli tämän raamatun rienaajan mukaan Jeesuksen todellinen syntymäpäivä.
Jos tuota uskoisi, mehän joutuisimme viettämään joulua lumettomassa syyskuussa. Eikä olisi pukkiakaan, ainakaan poroineen ja pulkkineen.
Suorempiakin hyökkäyksiä on tehty. Historioitsijat ja muinaisuskontojen tutkijat ovat todistelleet, että taru lunastajaksi syntyvästä jumalan pojasta kuului jo ennen kristinuskoa useisiin itämaisiin pakanauskontoihin, joista se on kristinuskoon lainattu.
* * *
Mutta jos kristinuskon ottaa uskon asiana, niin mistään järkiperäisistä ja tieteellisistä horjutusyrityksistä ei kannata välittää. Jos ihminen uskoo esimerkiksi neitseelliseen syntymään, eivät häntä hievauta mainitut pikku epäselvyydetkään.
Monet uskovat kristinuskon mukaiseen joulun ihmeeseen. On toki niitäkin, jotka eivät usko. He joutuvat viettämään joulun ilman ihmettä. Ellei ihmeenä pidetä sitä, miten rahat saadaan jouluna riittämään.
* * *
Jos lähdetään siitä suvaitsevasta ajatuksesta, että jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi, niin rienaavinta ovat joulun pyhimmästä ytimestä väännetyt vitsit.
Esimerkiksi ranskalaisen pilapiirtäjän Nitkan piirros, jossa oli kaikki tykötarpeet taivaallista sotaväkeä, mirhaa ja suitsuketta myöten mainiosti piirrettynä. Kaiken keskellä loisti talli, josta Joosef säntäsi ulos tukka sojossa ja huusi: –Tyttö tuli!
Samasta teemasta on latteampikin versio: –Joulu on peruutettu. Joosef on tunnustanut.
EERO