SKP:lla on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tulevaisuudessa selkeä kuva. Tarvitaan kunnolliset resurssit, että perusterveydenhuolto voidaan jatkossakin järjestää lähipalveluna ja kaikille asukkaille tasavertaisesti.

Onko sinulle uskoteltu viime vuosina, että Suomi on demokratian mallimaa? Vai liitetäänkö tuo kulunut fraasi tällä hetkellä enää meemeihin? Päätöksiä tehdään yhä kauempana asukkaista, yhä pienemmässä piirissä.

Suomessa ammatillisen järjestäytymisen aste on korkea. Ammattiliitot rakentuvat edelleen perusosastojen ja aktiivien toiminnalle, joita ilman liittoja ei olisi olemassa. Tämän valossa liittojohtojen jatkuvat myönnytykset työehtojen heikennyksistä neuvotteluissa näyttäytyvät irvokkaina. Ammattiliitot tarvitsevat kriittistä uudistusta sisältä päin.

Työajan lyhennys ei tunnu etenevän edes kokeiluasteelle, vaikka useampi hallituspuolue on kertonut kannattavansa sitä.

Uutisointi Afganistanista on ollut isoissa suomalaisissa medioissa törkeän yksipuolista ja historiatonta.

SKP järjestää edustajakokouksen ensi kesänä Kotkassa. Kokouksessa uudistettava puolueohjelma poikkeaa muista SKP:n ohjelmista. Sillä ilmaistaan puolueen periaatteet, tavoitteet, päämäärä ja luonne.

Äänestysprosentti jäi kuntavaaleissa ennätyksellisen alhaiseksi. Kun uurnille vaivautuu vain 55,1 prosenttia äänioikeutetuista, ei voida enää puhua demokratiasta.

Suomen kunnissa päättävät tällä hetkellä ihmiset, joiden tulot ovat keskimääräistä kansalaista isommat. Viime kuntavaaleissa valituiksi tulleista noin 28 prosenttia kuului ylimpään tulokymmenykseen.

Kuluneen vuoden aikana lähettityön määrä on kasvanut valtavasti. Alustatalouden piirissä toimivien yritysten liiketoimintamallin ytimessä on usein suora työntekijöiden oikeuksien polkeminen.

Leikkauspolitiikkaa ovat tehneet jo vuosikymmenien ajan enemmän tai vähemmän kaikki hallitukset.

Naisten aseman parantamiseksi tarvitaan suuria muutoksia talouden ja palvelujen järjestämisessä, työelämässä ja kulttuurissa. Sen huonontamiseksi oikeisto on sen sijaan tehnyt kaikkensa.

Nykyinen työelämä ei toimi työntekijöiden ehdoilla, vaikka he tuottavat yritysten voitot. Työn jakaminen kuuden tunnin työpäivään siirtymällä edistäisi työllisyyttä ja työssä jaksamista.