Sosiaaliturvan voimakkaat heikennykset eivät ole lisänneet työpaikkoja – ainoastaan työttömien ahdinkoa. Jo valmiiksi erittäin korkealla tasolla ollut pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt 7 % viime vuodesta. Työttömien Keskusjärjestön mielestä sen estämiselle ei näytä olevan riittäviä keinoja.
Argentiina vetäytyy oikeistolaisesta Lima-ryhmästä ja tuomitsee Venezuelan saarron
26.03.2021 - 16:00
(updated: 07.04.2021 - 11:45)
Presidentti Alberto Fernándezin hallitus vetäytyi Lima-ryhmästä 24. maaliskuuta. Kuva: Alberto Fernández / Twitter
Argentiinan hallitus on eronnut virallisesti Latinalaisen Amerikan oikeistohallitusten Lima-ryhmästä 24. maaliskuuta, kertoo peoplesdispatch.org. Samalla maa tuomitsi Venezuelan kauppasaarron.
Presidentti Alberto Fernándezin hallitus kritisoi lausunnossaan rankasti Lima-ryhmän Venezuelaa vastaan kohdistamaa eristämispolitiikkaa. Eristämisen sijaan Argentiinan hallitus ehdotti osallistavan vuoropuhelun lisäämistä maan auttamiseksi.
Oikeistolaista Lima-ryhmää tukee Yhdysvallat, Amerikan valtioiden järjestö (OAS) ja Euroopan unioni (EU). Se perustettiin elokuussa 2017 Perun pääkaupungissa Limassa. Argentiina liittoutui ryhmän kanssa entisen konservatiivisen presidentin Mauricio Macrin hallinnon aikana.
Ryhmä on ilmaissut tukensa Yhdysvaltojen yksipuolisille pakkokeinoille Venezuelaa vastaan, maahan kohdistettuihin väkivaltaisiin epävakautustoimiin sekä oppositiopoliitikko Juan Guaidón laittomalle itsensä julistukselle väliaikaiseksi presidentiksi.
Argentiinan hallitus kritisoi Yhdysvaltojen Venezuelaa kohtaan asetettuja yksipuolisia pakkokeinoja. Lausunnossa korostettiin, että "tilanteessa, jossa pandemia on aiheuttanut tuhoja alueella, Venezuelalle ja sen viranomaisille määrätyt pakotteet ja saarto sekä vuonna 2020 tapahtuneet epävakauttamisyritykset ovat vain pahentaneet väestön tilannetta."
Argentiinan hallitus myös korosti, että se etsii rauhanomaisia, demokraattisia ratkaisuja, joissa kunnioitetaan kunkin valtion suvereniteettia ja sisäpolitiikkaa.
Kirjoittajan artikkelit
Kun aiemmat leikkaukset painottuivat sosiaaliturvaan, kohdistetaan ne ensi vuonna erityisesti sairaisiin. Orpon hallituksen leikkaukset eivät ole mikään neutraali, taloudellinen säästöpäätös, vaan poliittinen valinta, joka vahingoittaa suhteettomasti juuri yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia.
Vuoden 2023 heinäkuusta lähtien jokainen kuukausi oli ollut vähintään 1,5 celsiusastetta esiteollisen ajan tasoa korkeampi, ja maailman keskilämpötila oli viimeisten 12 kuukauden aikana 1,63 astetta lämpimämpi kuin teollisen ajan aikana. Olemme lähellä yhä vaarallisempia ilmastovaikutuksia.
- ‹ edellinen
- 7 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.