Työttömyys ja huonot työolot kasvussa

SUOMEN TILANNE työttömyydessä on koko Euroopan unionin heikoimpia ja maamme työttömyys jatkaa yhä kasvuaan. Tilastokeskuksen elokuussa tekemästä vertailusta saatiin tietää, että EU-maiden työttömyys oli keskimäärin kuusi prosenttia, kun se Suomessa oli peräti 8,4 prosenttia. Huonompi tilanne oli vain Espanjassa ja Kreikassa.

Niin sanottu hyvinvointivaltiomme komeili siis kolmanneksi huonoimpana listalla, jonka mittarina oli EU-maiden työttömyys. Tämä tulos antaa yhä enemmän ihmeteltävää Maailman onnellisuusraportin kärkisijasta, jota vallanpitäjät kyllä jaksavat nostaa esille, mutta tavallinen duunari ihmettelee vuodesta toiseen.

Työttömyys on kohonnut Suomessa kuluneen vuoden aikana ja työttömyyden kasvu on ollut prosentuaalisesti suurempaa ulkomaiden kansalaisten kuin Suomen kansalaisten parissa. Muiden kuin Suomen kansalaisten työttömyysaste ehti korona-ajan jälkeen laskea huomattavasti, mutta viimeksi kuluneen vuoden aikana EU:n ulkopuolisten kansalaisten työttömyysaste Suomessa on kohonnut yli 20 prosenttiin. Tunnettuja työllistymisen esteitä ulkomaalaisille on muun muassa kielitaidon puute ja syrjintä työelämässä.

Tarvitsemme vahvaa ja yhtenäistä vastarintaa.

TYÖLLISTEN TILANNE on myös heikentymässä, kun katsotaan työelämän laatua. SAK:n Työolobarometri 2024 -aineisto kertoi lokakuun alussa, että SAK:laisten liittojen työssäkäyvien jäsenten työelämän laatu on heikentynyt nopeasti. Kymmenestä mitatusta työelämän osa-alueesta yhdeksän on kehittynyt työntekijöiden kannalta huonompaan suuntaan. Ainoastaan työtahti on keventynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Suunta ei ole koskaan mittaushistoriassa osoittanut näin vahvasti alaspäin. Työelämän laadun heikkeneminen koskee laaja-alaisesti työn eri osa-alueita.

Vuosien 2020–2023 ostovoiman lasku kurjisti etenkin naisvaltaisten alojen tilannetta. Naisvaltaisella yksityisellä palvelualalla kokoaikaisen työntekijän keskipalkka on tällä hetkellä 2400 euroa kuussa. Heidän ostovoimansa on heikentynyt vuodesta 2020 noin 160 eurolla.  

Yhä hälyttävämpää on, että tutkimusaineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2024 eli ennen hallituksen laajamittaisten työelämä- ja sosiaaliturvaheikennyksien voimaan tuloa. Selvää on, että työelämän laatu jatkaa heikkenemistä Orpon-Purran kurjistavan hallituspolitiikan seurauksena.

TYÖTTÖMYYTTÄ EI tämäkään hallitus tule vähentämään, vaan se keskittyy ajamaan ensisijaisesti suuryritysten ja porvareiden etua. Tämä kehitys on pysäytettävä. Ay-liikkeen rooli on tässä äärimmäisen tärkeä. On lisättävä yhteistyötä ja asetettava tavoitteeksi porvarihallitusten suunnitelmien torjuminen, sekä ay-liikkeen ja sen jäsenten etujen puolustaminen ja parantaminen. Tarvitsemme vahvaa ja yhtenäistä vastarintaa. Joukkovoimaa, joka paljastaa ongelmat, ja tarjoaa konkreettisia vaihtoehtoja työväen aseman parantamiseksi. On kampanjoitava paremman työajan puolesta eli lyhennettävä työaikaa ansiotasoa alentamatta ja järjestettävä työtä työntekijöiden ehdoilla. 

Ay-liikkeen ja laajemmin koko työväenliikkeen tulee käyttää voimaansa ja tehdä selväksi, että se ei hyväksy eriarvoistavaa politiikkaa. On siirryttävä sanoista tekoihin, taisteltava isoilla tavoitteilla ja järjestäydyttävä työtaisteluihin. On hyödynnettävä monipuolisia toimintatapoja aikana, jolloin hallitukset ja eduskunnat nujertavat lainsäädännöillä työntekijöiden voimaa ja solidaarisuutta.