DSL:n järjestämään Marx-opiston kesätapaamiseen on saapumassa huippualustajia elokuussa. Heikki S. Vuorinen, Emilia Palonen ja Pertti Honkanen avaavat keskustelua ajankohtaisiin aiheisiin.
Keywords:
Kurdinaisia vangittu lisää tänään Turkin joukkopidätysten jälkeen
12.04.2021 - 21:00
(updated: 21.04.2021 - 09:59)
Vapaiden naisten liikkeen (TJA) aktiivi Zelal Bilgin vangittiin syytteillä "laittoman organisaation jäsenyydestä". Kuva Medya Haber
Kolme naista vangittiin tänään viikko sen jälkeen, kun yli 20 naisjärjestöjen aktiivia pidätettiin Turkin joukkopidätyksissä Kurdistanin Diyarbakirissa, kertoo Morning Star.
Vapaiden naisten liikkeen (TJA) aktiivi Zelal Bilgin ja Diyarbakirin pääkaupunkiseudun kunnanvaltuutetut Bahar Karakas Ulug ja Rabia Tekas vangittiin syytteillä "laittoman organisaation jäsenyydestä".
Heidät kuljetettiin Diyarbakirin naisten suljettuun vankilaan, jolloin operaation aikana vangittujen määrä kasvoi yhteentoista.
Viime viikolla tehdyt poliisiratsiat koteihin päätyivät 26:n naisen pidätykseen. Pidätysmääräykset on annettu yhteensä 33 tunnetulle naiselle. Myös Jin Newsin toimittaja Beritan Canozer pidätettiin, mutta vapautettiin viime viikolla valvontamääräyksellä.
The Rosa Women’s Association -naisjärjestö oli operaation kohteena jo toisen kerran kahden vuoden aikana. Suurin osa pidätetyistä kuuluu feministijärjestöön, jota on aiemmin syytetty yhteyksistä kiellettyyn Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK).
Tiedottaja Adalet Kaya sanoi, että ryhmään kohdistettiin "laitonta painostusta" sen toiminnan vuoksi. Siihen on kuulunut myös Turkin vastaisten mielenosoitusten järjestäminen maan vetäytyessä pois Istanbulin sopimuksesta ja sen myötä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjunnasta.
Kirjoittajan artikkelit
Hoivatyö on kärsinyt vuosikausia ylikuormituksesta, koska alalle ei ole palkattu riittävästi tekijöitä. Sama ongelma on myös monella muulla fyysisesti tai henkisesti kuluttavalla alalla.
Koronakriisi loi keväällä hankalan tilanteen myös SKP:n kannattajakorttikeräykselle. Osa aktiiveista on kuitenkin tehnyt kirjekampanjaa, jonka tuloksena allekirjoitettuja kortteja on ropissut suoraan kerääjien postiluukkuihin.
- ‹ edellinen
- 75 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.