Elokapina ei hellitä: väkijoukko sulkee Helsingin Mannerheiminkadun jo toista vuorokautta kestäneessä mielenosoituksessa.
Lapin ääni
Helsingin Kansallisteatterin kupeessa sijaitsevalla Lavaklubilla on lauantai-iltapäivästä kuhinaa. Folkrock-yhtye Ravggon kasaa soittokamojaan illan esiintymistä varten. Ohjelmassa on keikkaa edeltävää säätämistä, kokeilua ja virittelyä.
Roudauksen lomassa yhtyeellä on onneksi aikaa myös haastattelua varten. Keikkamatka on ollut pitkä; yhtye on perustettu Oulussa ja sen kaksi jäsentä on kotoisin Vuotsosta, joka on Suomen Lapin eteläisin saamelaiskylä Sodankylässä.
Ravggon ei ole ensimmäistä kertaa Helsingissä keikalla.
– Ei usein olla oltu, mutta onhan niitä muutama esiintyminen ollut, sanoo kitaristi Matti Naakka.
– Me olemme keikkailleet enimmäkseen Pohjois-Suomessa, Pohjois-Norjassa, Saamenmaalla siis. Toukokuussa käytiin Virossa ja Latviassa kiertueella, puolitoista viikkoa kierrettiin siellä. Pääkeikka oli Tartossa indiefestivaaleilla, listaa laulaja Milla Pulska.
Meriittejä ja debyyttilevy
Ravggon-yhtyeen tarina alkaa vuoden 2012 lopulta, kun Oulussa opiskelevat Milla Pulska ja Matti Naakka lyöttäytyivät yhteen musiikin merkeissä. Kokoonpanoa täydensi pian Millan sisko, kosketinsoittaja Unna-Maari Pulska. Ensimmäinen keikka soitettiin Inarissa jouluna 2013.
Viime vuonna Ravggon ehti pokata Sámi Grand Prix -laulukilpailun kolmannen palkinnon.
Pian hyvän alun saanutta Ravggonia pyydettiin esiintymään saamelaisten kansallispäivän juhliin Ouluun. Tuli tarve laajentaa muusikkopohjaa. Matti Naakka tunsi ennestään rytmiryhmän Panu Klemettilä (lyömäsoittimet) – Erno Karjalainen (bassokitara), joka otettiin aikaa myöten myös Ravggonin pysyväksi osaksi. Nykyinen viisihenkinen kokoonpano oli syntynyt.
Nuorella yhtyeellä on takataskussaan jo useita meriittejä. Esimerkiksi viime vuonna Ravggon ehti pokata Sámi Grand Prix -laulukilpailun kolmannen palkinnon.
Eräs tärkeä virstanpylväs saavutettiin aiemmin tänä vuonna, kun debyyttipitkäsoitto Ráji ravddas ilmestyi Tuupa Recordsilta. Levy on konkreettinen osoitus siitä, että jotain on saatu aikaankin.
– Ihmiset pääsevät kuuntelemaan meidän musiikkiamme ja saamme levyn avulla lisää keikkoja. Kappaleet löytyvät myös Spotifysta, vihjaa Milla Pulska.
Folkrockia pohjoissaameksi
Ravggon tekee folkrockia pohjoissaameksi. Yhtyeen naiskaksikko on kotoisin Vuotsosta. Sodankylän kunnan alueella sijaitseva Vuotso on Suomen eteläisin saamelaiskylä.
Milla Pulska kertoo, että pohjoissaame ei ole siskosten äidinkieli. Naiset ovat kuitenkin juurtuneet vankasti kiinni saamelaiskulttuuriin.
– Pienestä asti olemme opiskelleet saamea ja kasvaneet saamenkielisessä ympäristössä. Saamea kuulee Vuotsossa jatkuvasti. Sitä kautta se kielitaitokin tulee.
”Haluamme vahvistaa kieltä ja kulttuuria ja pitää sen elinvoimaisena.”
Tärkeää on pitää kieli elävänä: saame ei ole vain jotain jota opiskellaan kirjoista. Saameksi keskustellaan ja luodaan uutta kulttuuria. Siskosten ensimmäisiksi esikuviksi nousivat Angelin tytöt sekä Shamaani Duo, jotka molemmat tekivät 1990-luvulla saamenkielistä, omaperäistä musiikkia ja saavuttivat laajempaa julkisuuttakin.
– Haluamme vahvistaa kieltä ja kulttuuria ja pitää sen elinvoimaisena. Saame muuntuu myös tällaiseen muotoon ja sitä on mahdollista käyttää monipuolisesti, painottaa Milla Pulska.
Hänen mukaansa saamelaisvähemmistön ääni tuppaa Suomessa hukkumaan enemmistön möykän alle.
– Haluamme olla rohkeasti esillä ja laulaa meidän omalla kielellämme. Olemme oman kulttuurimme lähettiläitä.
Ravggon ei ole ainoana asialla. Tänä vuonna on julkaistu ennätysmäärä saamenkielistä populaarimusiikkia. Eräs taustavaikuttaja on saamelaisten oma Tuupa Records –tuotantoyhtiö, jonka listoilta löytyy Ravggonin lisäksi useita muita saamelaisartisteja kuten rapparit Amoc ja Ailu Valle.
Aiheet omasta elämästä
Saamelaisuus näkyy Ravggonin sanoituksissa ennen muuta pohjoisen luonnon läheisyytenä. Myös tietty aitous, mutkattomuus ja yksinkertaisten asioiden arvostaminen nousevat esille.
Esimerkiksi kappaleessa In Dárbbat Appelsiinnaid (suomeksi ”En tarvitse appelsiineja”) Lappiin saapuu etelästä miehiä hienoissa autoissaan ihmettelemään, että eihän pohjoisesta löydy korkeita taloja tai oikeastaan mitään urbaania ”sivistystä”. Laulussa irvaillaan lyhytnäköiselle ajattelulle. Lapissahan on kaikki mitä ihminen voi kaivata, vitamiinitkin kasvavat lähimmällä suolla: appelsiineja ei tarvita.
”Musiikki on yksi kanava vaikuttaa ja saada asioita ihmisten tietoisuuteen omalla tyylillä.”
Teksteistä vastaava Milla Pulska kertoo, että aiheet kumpuavat omasta elämästä.
– Itse ajattelen, että politiikka on aika nihkeää ja haluan pysytellä siitä erossa. Kuitenkin loppupeleissä musiikki on yksi kanava vaikuttaa ja saada asioita ihmisten tietoisuuteen omalla tyylillä. Kappaleet kertovat jostakin, niissä on sanomaa. Ne eivät ole tyhjänpäiväistä löpinää. Jos me saamme ihmisiä ajattelemaan ja kyseenalaistamaan asioita niin koemme, että olemme onnistuneet.
Vaikka Ravggon kyseenalaistaa monia nykyajan humputuksia, yhtye ei halua osoitella sormella ketään. Kritiikki kohdistuu myös omia valintoja ja tekemisiä kohtaan.
Myös musiikillisesti Ravggon yhdistelee kitaravetoiseen folkrockiin saamelaisia vaikutteita. Tuoreella levyllä kuullaan muun muassa Milla ja Unna-Maari Pulskan äidin joikaamista.
Kiasmalle palautetta
Viime aikoina on puhuttu paljon alkuperäiskansojen kulttuurisesta riistosta. Mainosmaailma, populaarikulttuuri ja jopa korkeataiteeksikin luokitellut teokset varastavat kuvastoa alkuperäiskulttuurien perinteistä, irrottavat ne omista konteksteistaan ja käyttävät niitä kaupalliseen voitontavoitteluun tai muuten vahingollisella tavalla – joskus tahallaan, joskus tahtomattaan.
Esimerkiksi Helsingin Kiasmassa oleva Jenni Hiltusen videotaideteos Grind esittää discomusiikin tahdissa takapuoltaan heiluttavia naisia, jotka elehtivät eroottiseen sävyyn saamenpuvut päällä.
Saamelaisten mielipiteitä tai tunteita ei ole hyväksytty eikä niitä ole haluttu kuunnella.
– Feikkisaamenpuvut! tarkentaa Unna-Maari Pulska.
Musiikkivideoiden seksismiä käsittelevä teos ei kuvastollaan sisaruksia miellytä – eikä paljon muitakaan saamelaisia.
Milla Pulska tuntee vahvasti, että saamelaisten mielipiteitä tai tunteita ei ole hyväksytty eikä niitä ole haluttu kuunnella.
– Taiteilija sanoi, että teos ei käsittele saamelaisuutta eikä alkuperäiskansan asemaa Suomessa. Mutta on kuitenkin lätkäisty saamelaisuus eksoottiseksi koristeeksi. Kyllä se käsittelee saamelaisuutta, eikä siitä voi poistaa tulkinnan mahdollisuutta. Ei voi sanoa, että olemme ymmärtäneet väärin.
Video on Milla Pulskan mielestä saamelaisia halventava.
– Mehän kävimme Kiasmassa aikaisemmin päivällä. Meillä oli sellainen taideteos neljän saamelaisnuoren kanssa, menimme saamelaispuvut päällä, istuimme lattialle hiljaa katsomaan videota ja mietimme, mitä tuntemuksia se meissä herättää. Annoimme sitten Kiasmalle palautetta, hän kertoo.
Saamelaiskulttuurin uusi nousu
Kaikesta huolimatta nyt on havaittavissa saamelaiskulttuurin uutta nousua.
– Se näkyy esimerkiksi meidän kotikylässä siten, että saamen kielen asema on parempi kuin vuosituhannen vaihteessa. Olemme saaneet muun muassa saamenkielisen päivähoidon ja luokan, kertoo Unna-Maari Pulska.
Lopuksi on kysyttävä, mitä Ravggon tarkoittaa?
– Se on pohjoissaamen kieltä ja tarkoittaa sellaista poroa, joka ei pysy raidossa, porojonossa. Se on poro, joka kulkee omia polkujaan, selventää Unna-Maari Pulska.
Hyvin osuvasti nimetty yhtye siis!
Kirjoittajan artikkelit
Reilusti toista tuhatta mustiin surupukuihin sonnustautunutta kulttuuriväen mielenosoittajaa kansoitti koronaturvallisesti Eduskuntatalon edustan ja kansalaistorin. Vaatimus oli selvä: jos ei rajoitusten purkamista ja tukia saada rullaamaan, koko ala uhkaa näivettyä.
Israel yrittää painostaa sosiaalisen median alustoja sensuroimaan palestiinalaisia kohtaan esitettyjä solidaarisuusviestejä ja väittää niiden ”tukevan terrorismia”. Taustalla on pitkä yhteistyö Israelin valtion ja teknologiayritysten välillä.
- ‹ edellinen
- 6 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.