Tiedonantaja Festival will once again bring together activists, researchers, politicians, artists and international guests from different fields to look for alternative ways out of wars, environmental crises and media biases. The programme includes debates, presentations, workshops and of course culture and music! The festival will take place over one weekend at the Myyräncolo cultural centre in Vantaa's Myyrmäki, Finland.
Leniniläisestä mediaprojektista
Tiedonantajan uudistuessa on käyty keskustelua Leniniläisestä mediaprojektista. Asiaa on valottanut alustuksissaan Heikki Ketoharju, joka tässä jutussa vastaa ydinkysymyksiin aiheesta.
1. Mikä leniniläinen mediaprojekti ja mitä tekemistä sillä on Tiedonantajan kanssa?
Kommunistien ajattelulle keskeinen inspiraation lähde ovat Leninin ajatukset poliittisesta järjestäytymisestä ja taktiikasta. 1900-luvun alussa bolsevikit kykenivät luomaan tehokkaan ja toimivan poliittisen organisaation poliittisen sanomalehden ympärille.
Minun mielestäni Leninin ajattelun ydin on siinä, miten hän analysoi ihmisten mediankäyttöä, ja kykeni siltä pohjalta hahmottelemaan suunnitelman sellaisesta poliittisesta mediasta, joka luo ympärilleen ja yhdistää poliittisen liikkeen. Hänen aikanaan Venäjällä aikakauden uusi ja nouseva media oli sanomalehti.
Tiedonantaja on Suomen kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja, ja lehteä on aina tehty tämän leniniläisen ajattelun pohjalta. Tästä syystä Tiedonantajaa uudistaessamme on välttämätöntä käydä läpi, mikä on kommunistien mediatyön lähtökohta.
2. Miten Tiedonantajan toimitus voisi hyödyntää Leninin näkemystä enemmän työssään?
Tähän kysymykseen osaisi varmaan paremmin vastata joku toimituksen jäsen. Minun nähdäkseni toimituksessa leniniläinen ajattelu kyllä ymmärretään. Kyse on pikemminkin siitä, että myös muussa puolueessa täytyy ymmärtää, mistä Leninin mediaprojektissa oikein on kysymys. Yksi ydinasioistahan on se, että jokaisen puoluejärjestön ja viime kädessä jokaisen puolueen jäsenen tulisi ymmärtää, miksi meillä on oma poliittinen media, ja mitä kaikkea sen kautta ja kanssa on tarkoitus tehdä. Jos kuvittelemme, että lehti on jotain, jonka toimitus tekee ja lukijat vain lukevat, ei olla oikein ymmärretty, mistä leniniläisessä mediaprojektissa on pohjimmiltaan kysymys.
Mediaprojektin perustavoite on luoda jaettu tietoisuus ja yhteinen liike sen tietoisuuden ympärille. Erilaiset poliittiset ryhmät on koottava yhteen median avulla. Yhdistäminen voi olla maantieteellistä, eli eri puolilla toimivien pienten poliittisten ryhmien kokoamista, tai sitten eri aiheiden ympärille syntyneiden liikkeiden yhdistämistä niin, että ne tietävät toisistaan.
Mediaprojekti pyrkii tavoittamaan ihmisiä, jotka kohtaavat tämän maailman vääryyksiä, ja jotka ehkä jo taistelevat niitä vääryyksiä vastaan. Se pyrkii lisäämään näiden ihmisten tietoisuutta ja laajentamaan heidän käsitystään siitä, mitkä ovat perimmäisiä syitä vääryyksien takana.
Poliittinen media on siis työväline moninaiseen yhteydenpitoon ja viestinvaihtoon ihmisten ja erilaisten pienten liikkeiden välillä. Se on sitä ainoastaan, jos sen tekijät, levittäjät ja lukijat asian ymmärtävät. Mediaprojekti voi myös olla tapa lievittää yksinäisyyttämme tässä ajassa, luoda kontakteja ja synnyttää kamppailua.
3. Mitä Lenin ajattelisi nykyajan sosiaalisesta mediasta ja kuinka hän kehottaisi toimimaan somen kanssa?
Jo vuosia on puhuttu, että Lenin varmasti olisi ollut ensimmäisenä hyppäämässä mukaan sosiaaliseen mediaan ja toiminut siellä aktiivisesti.
Lenin olisi kuitenkin varmasti myös analysoinut sosiaalista mediaa ja internetiä tarkasti. Hän olisi selvittänyt, miten tätä uutta mediaa käytetään organisointiin, kuinka sillä agitoidaan ihmisiä ja miten
propagandaa levitetään. Hän olisi kaivanut erilaisia tapausesimerkkejä, ja niitä arvioimalla luonut jonkinlaisen toimintasuunnitelman, mihin sosiaalisessa mediassa oikein tulee panostaa.
Leniniläisen mediaprojektin perustavoitteet ovat propaganda, agitaatio ja organisaatio. Tavoite on siis levittää ihmisille poliittisia käsityksiä, innostaa heitä toimintaan ja rohkaista järjestäytymisessä pysyvämpään toimintaan.
Sosiaalinen media on erinomainen väylä tällaiseen toimintaan, mikäli sen tuntee tarkoin ja sitä osaa käyttää. Juuri siitä syystä oletan, että Lenin tutkisi melko tarkkaan, kuinka tätä uutta mediaa oikein voidaan käyttää kuhunkin täsmälliseen tarkoitukseen.
4. Millaisena näkisit tulevaisuuden Tiedonantajan leniniläisestä näkökulmasta 2010-luvun ajanhenkeä unohtamatta?
Minun mielestäni tulevaisuuden Tiedonantajan on oltava mahdollisimman lähellä leniniläisen mediaprojektin alkuperäisiä tavoitteita. Näitä ovat ensinnäkin spontaanien liikehdintöjen yhdistäminen ja niiden tietoisuuden kasvattaminen, toiseksi agitaatio-, propaganda- ja organisaatiotyö, kolmanneksi mediaympäristön muutosten jatkuva arviointi ja muutoksiin reagointi ja neljänneksi vallankumouksellisen järjestön rakentaminen.
Luulen, että 2010-luvulla aika keskeinen keskustelu tulee käydä työväenliikkeen perimmäisestä ideologiasta. Nyt on joka puolella aika selvästi nähtävissä, että kolmannen tien sosialidemokratia tai pelkät löyhät vasemmistokoalitiot eivät anna vastausta siihen perimmäiseen kysymykseen, minne työväenliikkeen tulisi pyrkiä. Tämä lienee yksi aika suuri syy siihen, miksi Karl Marxin ajattelu ja marxilaisuus laajemminkin nyt kiinnostaa.
Tästä syystä arvelen, että juuri tietoisuuden kohottamiseen pyrkivä puoli leniniläisestä mediaprojektista on tänä päivänä tärkeä. Sen avulla voidaan synnyttää ajantasainen ja uskottava työväenliikkeen ja työväenluokan ideologia, josta eivät hyödy vain kommunistit, vaan myös kaikki muut liikkeen osat. Tämä edellyttää, että todella panostetaan hajanaisten kamppailujen yhdistämiseen ja nimenomaan yhteisten taustasyiden etsimiseen kaikelle sille, mitä nyt edessämme näemme.
Kirjoittajan artikkelit
Katso täältä printtilehden numero 07/2024 juttusisältö ja tilaa Tiedonantaja!
- ‹ edellinen
- 2 / 327
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Teoria
Tokion yliopistossa apulaisprofessorina toimiva filosofi Kohei Saito kertoi Helsingin yliopiston Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa siitä, miten hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden rakentuvan sosialismin pohjalta ja perustuvan niukkuuteen. Parasta hänen visiossaan on, ettei se pidä sisällään vaatimuksia epävarmoille teknologisille läpimurroille tai muille Deus ex Machina ratkaisuille, joihin monet muut tarttuvat.
Suomen valtiovalta nostaa arvonlisäveron korkealle eli 25,5 prosenttiin syyskuun alussa. Vero on todella kova ja voi kysyä, miten tuollainen vero on edes mahdollinen. Laki itsessään paljastaa oman luokkaluontonsa.
Sosiaalisen kompromissin aikakaudella vallinnut luokkapolitiikka on väistynyt identiteettipolitiikan ja liberaalin ihmisoikeuskeskustelun tieltä. Artikkelissa tarkastellaan käsitteellisiä, filosofisia ja historiallisia syitä siihen, miksi talouden demokratisointipyrkimysten kautta saavutettua sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskevien perinteisten sosialististen vaatimusten ja toisaalta sukupuolen, etnisyyden ja kulttuuri-identiteetin tunnustamisen ja syrjimättömyyden puolesta käytävän edistyksellisen ihmisoikeuskeskustelun välinen jännite on kasvanut.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.