Työn tuottavuus on noussut valtavasti, mutta silti nykypäivän duunari tekee pitempää työpäivää elantonsa eteen kuin alkukantaiset metsästäjä-keräilijäkansat, toteaa Miika Kabata.
Älkää luopuko hyvinvointivaltiosta!
– Minä olen kirjoittanut hänen kanssaan artikkelin!
Kokoomuksen kellokas Juhana Vartiainen yrittää eduskunnan Kansalaisinfossa varastaa tilanteen. Kyse ei nyt kuitenkaan ole kykypuolueen narsistisesta ”talousviisaasta” vaan eteläkorealaisesta Ha-Joon Changista, joka on kertaluokkaa kovempi tutkija.
Chang on talousguru, jonka arvostettu Prospect Magazine on nimennyt yhdeksi maailman kahdestakymmenestä tärkeimmästä ajattelijasta. Changin taloutta populaarilla otteella käsitteleviä teoksia on käännetty 37 kielelle ja myyty lähes kaksi miljoonaa kappaletta ympäri maailmaa.
Changilta on pari vuotta sitten julkaistu suomeksi mainio teos 23 tosiasiaa kapitalismista (Into). Changin tuorein kirja on Innolta vastikään ilmestynyt Taloustiede – käyttäjän opas, joka on nimensä mukaisesti helppotajuinen johdatus talouden eri käsitteisiin.
Eduskunnan vieraaksi kutsuttu Chang on persoonaltaan hurmaava: lyhyt, kohtelias, sulavaliikkeinen ja nokkelasanainen. Hänen viestinsä kansanedustajille ja koko Suomen kansalle on ytimekäs: pitäkää kiinni julkisesti rahoitetusta hyvinvointivaltiosta. Se on ainutlaatuinen maailmassa, tehokas ja hyvä.
Changin mukaan hyvinvointivaltio lisää talouden tehokkuutta ja tuottavuutta. Suomen valtit ovat olleet julkisen sektorin panostukset etenkin koulutukseen, tutkimukseen ja luovuuteen.
Uusliberalististen ekonomistien parjaama hyvinvointivaltio on Changin mielestä huikea menestystekijä.
– Hyvinvointivaltion palvelut ja sosiaaliturva mahdollistavat muutoksen. Ihminen ei jää tyhjän päälle, vaikka menettäisi työnsä tai lähtisi opiskelemaan. Ihmisillä on mahdollisuus esimerkiksi vaihtaa alaa ja miettiä elämänvalintoja. Hyvinvointivaltio yhdistää tasa-arvon ja dynaamisen talouden. Se lisää myös talouden tuottavuutta, toteaa Chang.
Hänen mielestään ne, jotka ovat hyvinvointivaltiota leikkaamassa, eivät tiedä mitä ovat tekemässä.
– Älkää ihmeessä heittäkö pois sitä mitä teillä on!
Marx on yhä tärkeä
Ha-Joon Chang toteaa Tiedonantajalle, ettei ole talousopillisesti sen paremmin marxilainen kuin keynesiläinenkään. Chang käyttää itsestään termiä ”pluralistinen”, monitahoinen. Hän pyrkii yhdistelemään ajatuksia eri perinteistä ja tekemään melko pragmaattista taloustiedettä.
– Karl Marx ymmärsi kapitalismia parhaiten. Marxilta voi yhä oppia paljon. Marx ensimmäisenä painotti taloudellisten instituutioiden merkitystä ja tajusi kapitalismissa esiintyvän työnjaon, järjestelmän luokkaluonteen, luokkataistelun.
Changin mukaan harjoitettu talouskuripolitiikka on ollut virhe. Siihen ei ole muita kuin ideologisia syitä.
– Koko kapitalismin historiassa eivät korot ole olleet niin alhaalla kuin nyt. Tarvitaan siis rahoituskeinoja, joilla saadaan kysyntää.
Pankeille ja rahoituslaitoksille annetut pilkkahintaiset elvytysvarat ovat Changin mukaan turhia. Pankit käyttävät varat vain paikatakseen omia taseitaan. Raha ei päädy reaalitalouteen. Osakemarkkinat sen sijaan kukoistavat, ja niissä on jo uuden orastavan kuplan piirteitä.
Chang arvostelee kovin sanoin julkisen talouden leikkauksia. Hän ei ymmärrä, mistä himo leikkauksiin tulee, koska ainakaan taloustieteestä niille ei löydy perusteita. Julkisen sektorin velkaantumisesta on tehty peikko.
Missä viipyy Suomen teollisuuspolitiikka?
Mistä eväitä taloutensa kanssa kamppailevalle Suomelle? Changin mukaan Suomen pienuudesta on nyt etua. Vain reilun viisimiljoonaisen ihmisen kansakunta voi taloudessa olla vikkelä.
– Pienen talouden on toisaalta vaikea olla monipuolinen. Suomi nojasi aivan liian pitkään Nokian kaltaisiin suuryrityksiin. Tarvitaan useampi talouden kivijalka. Luotan kyllä siihen, että suomalaiset sitkeänä kansana nousevat vielä.
Muissa maissa vahvistetaan teollisuuspolitiikkaa, mutta Suomelta se uupuu tyystin. Chang muistuttaa, että kapitalismin historiassa julkisella sektorilla on ollut suuri merkitys yritystoiminnan käynnistäjänä ja toiminnan mahdollistajana. Yritysverotuksen tai palkkojen taso ei ole merkittävä tekijä. Suomi ei kuitenkaan pysty kilpailemaan Kiinan tai vaikkapa Etiopian matalapalkkoja vastaan.
– Tänä päivänä taloudellinen menestys on kollektiivista. Pelkät yrittäjät eivät riitä. Tarvitaan taitavia duunareita, osaavia toimihenkilöitä, infrastruktuuria, koulutusta, tutkimusta. Taloudellinen menestys edellyttää selkeää suunnitelmaa, ei heittoja sinne tänne, neuvoo Chang.
Hehkutusta hyvinvointivaltiolle
Juhana Vartiaisen ilmeestä voi päätellä pettymyksen siihen tapaan, miten Chang lyttää hänen edustamansa puolueen talouspolitiikan. Chang hehkuttaa hyvinvointivaltiota, kehottaa elvyttämään vaikka velaksi jos on tarpeen.
Erityisesti Chang pitää suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Se on hänen mukaansa maailman huippuluokkaa kaikin tavoin. Epäilemättä koulutusleikkausten keskellä puuhastelevaa Vartiaista ja kokoomusta eivät Changin viestit miellytä.
Kirjoittajan artikkelit
Valta on siellä missä on raha. Näin tiivistää kokenut journalisti ja poliitikko Esko Seppänen tuoreessa kirjassaan Rauhan ja rahan geopolitiikka.
- ‹ edellinen
- 11 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Teoria
Äärioikeiston nousu ei ole osoitus poliittisesta tyytymättömyydestä, ei sosiaalisesta patologiasta eikä varsinkaan järjestelmänvastaisuudesta. Äärioikeiston kasvu viime vuosikymmenellä on vastareaktio - ja vieläpä maailmanlaajuinen vastareaktio. Mutta mitä vastaan?
Tokion yliopistossa apulaisprofessorina toimiva filosofi Kohei Saito kertoi Helsingin yliopiston Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa siitä, miten hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden rakentuvan sosialismin pohjalta ja perustuvan niukkuuteen. Parasta hänen visiossaan on, ettei se pidä sisällään vaatimuksia epävarmoille teknologisille läpimurroille tai muille Deus ex Machina ratkaisuille, joihin monet muut tarttuvat.
Suomen valtiovalta nostaa arvonlisäveron korkealle eli 25,5 prosenttiin syyskuun alussa. Vero on todella kova ja voi kysyä, miten tuollainen vero on edes mahdollinen. Laki itsessään paljastaa oman luokkaluontonsa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.