Tiedonantajan numeros 09/2024 on ilmestynyt. Katso lehden sisällys täältä.
Keywords:
Webinaari aborttioikeudesta ja tasavertaisuudesta 5.3. Rosa Luxemburgin 150-vuotissyntymäpäivänä
04.03.2021 - 10:15
(updated: 09.03.2021 - 10:11)
Katso tallenne webinaarista Tiedonantajan Youtube-kanavalta.
Rosa Luxemburgin 150-vuotissyntymäpäivänä ja kansainvälisen naistenpäivän alla Tiedonantaja-festivaalin webinaarissa puhuttaa aborttioikeus, naisten terveys, kehon itsemääräämisoikeus ja muut tasavertaisuuden aiheet.
Perjantaina 5.3. klo 15-17
Mukaan kaikille avoimeen webinaariin Zoom-linkillä: https://zoom.us/j/93421705869
Meeting ID: 934 2170 5869
Alustamassa eläkkeellä oleva ylilääkäri ja SKP:n varapuheenjohtaja Liisa Taskinen aiheella "Aborttioikeudesta Suomessa ja maailmalla."
Toisena alustavana puheenvuorona kuullaan SKP:n pääsihteeri Tiina Sandbergia aiheella "Silloin ja nyt. Yhtäläisyydet Rosan ajan Saksan ja nykypäivän Suomen poliittisessa tilanteessa."
Tiedonantaja-festivaalin osawebinaarin juontaa päätoimittaja Petra Packalén.
Webinaarissa on alustusten jälkeen myös yleiskeskustelu.
Perinteinen lehtijuhla Tiedonantaja-festivaali sai vuonna 2021 täysin uuden muodon. Pandemiatilanteesta johtuen festivaali on hajautettu ympäri maan ja järjestetään useina eri tapahtumina. Alkuvuodesta järjestetään vain webinaareja, jotka julkaistaan myös Tiedonantajan Youtube-kanavalla.
Pääjärjestäjinä toimii Tiedonantaja, SKP ja SKP:n piirijärjestöt, Euroopan vasemmisto, DSL:n opintokeskus ja Kommunistinuoret.
Tapahtuma Facebookissa.
Rosa-tuotteita Tiedonantajan verkkokaupassa.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja-festivaali kokoaa jälleen eri alojen aktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja kansainvälisiä vieraita etsimään vaihtoehtoisia ulospääsyjä sodista, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Festivaali järjestetään viikonloppuna 19.-20. lokakuuta 2024 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa.
- ‹ edellinen
- 4 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Teoria
Miksi työväenluokan historiaa käsitellään akateemisesti, mutta harvoin työväen keskuudessa? Tampereen Työväenmuseo Werstaalla järjestetty seminaari paljasti, kuinka Yleisradion ja yliopistojen kulttuurinen perintö kietoutuu tiiviisti poliittiseen vallankäyttöön – mutta samalla etääntyy niistä, joiden elämästä se kertoo. Kun tutkijat puhuvat luokasta, kuka todella kuuntelee? Keskustelu toi esiin ristiriidan: työväenliikkeen analyysi tapahtuu yhä useammin korkeakoulutettujen kesken, samalla kun työläisten ääni jää kuulumattomiin. Aikana, jolloin media ja koulutus ovat jälleen poliittisen paineen alla, on syytä kysyä, kenelle historia kuuluu – ja kuka saa määritellä sen merkityksen.
Näyttivätkö kaikki naistenlehdet samalta 1960–1970-luvuilla – vaikka niiden sanoma palveli eri luokkia? Tamperelaisessa Työväki ja media -seminaarissa dosentti Arja Turunen nosti esiin yllättävän havainnon: vaikka suomalaiset naistenlehdet olivat ideologisesti kaukana toisistaan, niiden ulkoasu muistutti toisiaan hämmentävän paljon. Vasemmistolainen Uusi Nainen vaati rakenteellisia uudistuksia työväenluokan naisten aseman parantamiseksi, kun taas porvarillinen Suomen Nainen puolusti perinteisiä rooleja ja yksilön vastuuta. Kaupallinen Me Naiset liukui näiden välillä, myyden tasa-arvoa muodin ja kulutuksen kautta. Turusen puheenvuoro osoitti, että lehdet eivät olleet vain viihdettä – ne olivat luokkien välinen taistelutanner, jossa työväen ääni kamppaili näkyvyydestä pääoman hallitsemassa julkisuudessa. Kun nykykeskustelu tasa-arvosta ja oikeudesta itse määritellä oma sukupuoli käy yhä kiivaampana, on aika kysyä: kenen ääni kuuluu, ja kenen kokemukset eivät pääse lehtien sivuille?
Karl Marx -seura kokosi huhtikuisella Kirjan talolla Helsingissä seminaarissaan nimekkään joukon tutkijoita ja vasemmistolaisia ajattelijoita pohtimaan kysymystä, joka ei ole vain historiallinen: miten Seppo Toiviaisen perintö haastaa nykyvasemmiston ja ajattelun kenttää? Keskustelu sai lisävauhtia Lauri Hokkasen kirjasta Kommunismin teloitettu unelma – Seppo Toiviaisen elämä ja tragedia (Docendo, 2024), joka pyrkii kuvaamaan Toiviaista murheellisen kohtalon miehenä.