Tarina satavuotiaasta Suomesta

Isänmaa on mittaamattoman arvokas asia jokaiselle, joka joskus on seissyt leipäjonoissa tai vastaanottanut parin prosentin palkankorotuksen samalla kun liittopomo tuplaa omat ansionsa. Silloin sitä todella tietää, minkä puolesta kamppailemme. Yhteisen hyvän ja paremman maailman. (Jossa tosin toiset saavat kyllä vähän enemmän yhteisestä kakusta kuin toiset.)

Itse olen pyrkinyt aina korostamaan, miten tärkeää on juuri kakun kasvattaminen, ei niinkään se siivujen paksuus. Vaikka mielestäni kyllä leveimmät siivut saa naukata se, joka on ottanut suurimman riskin, ja riskejähän minä rakastan!

Jälleen oli itsenäisyyspäivä alkamassa, ja perinteikäs uusnats… tai siis isänmaallinen marssi kokoontui Helsingin keskustaan. Paikalle oli saapunut ennätysmäärä poliitikkoja, joilla ei ollut kerrassaan mitään yhteyksiä mihinkään ääriliikkeisiin eikä etenkään natseihin. Väkeä oli tullut paikalle runsaasti, sillä toistaiseksi tuntemattomasta syystä kutsu marssiin oli julkaistu Suomen Sisun nettisivuilla, Suomen Sisun Facebook-sivuilla, Suomen sisun Twitter-hashtagissa, Olli Immosen Facebook-sivulla ja kymmenessä eri Facebook-ryhmässä. Lisäksi Timo Hännikäinen oli humalaspäissään lähettänyt viestiä kaikille niille naisille, jotka eivät vielä häntä olleet blokanneet ja Laura Huhtasaari oli puhunut asiasta eduskunnan suuressa istuntosalissa.

Voitiin siis vakaasti todeta, että millään poliittisella puolueella ei ole kerrassaan mitään tekemistä minkään kanssa ja jos onkin, niin asianosaiset ovat olleet tukevassa humalassa ja entäs vasemmisto-anarkisti-hulinoitsija-kommunisti-ay-aktiivi-työttömien monikulttuuritaiteilijoiden kolme vuotta sitten särkemä ikkuna? Jussi-Gustaf Niinistö oli painattanut tilaisuutta varten lippalakkeja, joissa luki Tehdään Suomi suureksi jälleen!

***

Samaan aikaan läheisessä elokuvateatterissa esitettiin juhlavuoden kunniaksi tehty uutuuselokuva Tuntemattoman aikamiespojan poikamiesaika epsanjassa. Elokuvadebyyttinsä teki Ilja Janitskin, joka puhui ihmisyyden merkityksestä ja siitä, kuinka kaikenlaisten ihmisten on voitava tulla toimeen keskenään. Kuule, vänskä. Mis sie tarvitset oikei hyvvää rahoitusinstrumenttia. Täs siul on sellane! Leffa oli voittanut tukipäätöksiä tehtäessä täpärästi toisen itsenäistä Suomea luotaavan merkkiteoksen Pekka ja Pätkä startup-yrittäjinä.

Mutta pohjoisessa, kaukana Pasilan mäellä pakkasi Ruben Stiller työhuoneessa tavaroitaan. Hän oli ostanut uuden kännykän, jossa on enemmän tallennustilaa niin että kaikki valtiojohdolta tulevat sähköpostit mahtuvat laitteeseen kätevästi. TV-lähetyksessä oli äsken kysytty, että eikö itsenäinen Suomi olekin maa, jossa televisiossa saa sanoa vapaasti mitä tahansa.
- Kyllä, melkein mitä tahansa, Stiller oli vastannut. Eikä tämä edes ole mikään vitsi.

***

- Soihdut syttyy, kaikki natsit sammuu, lauloi lapsikuoro Töölöntorilla alpakkojen keskellä.
- Koettelee, vaan ei hylkää finanssimarkkinat, myhäili pörssiklubille kokoontunut iloinen seurue.