Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

"– Yhteensä reaaliansiot alenevat kolmen vuoden aikana 2 prosenttia. Pakkoraamilla suoritettiin siis sisäinen devalvaatio, eli leikattiin palkkojen ostovoimaa."

Näin siis nykyisten ennusteiden mukaan. Eurovelkakriisi ja sen hoitaminen finanssikapitalistien etujen pohjalta saattaa johtaa jopa 20 prosentin inflaatioon sopimuskauden aikana.

Nyt kun valtion ja työnantajapuolen luotettavuus on ennätys alhaalla ei olisi ollut mitään perusteita näin pitkiin sopimuksiin.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Arto Viitaniemen vaatimukset palkankorotuksista olisivat ihan kohtuullisia, jos voisimme jotenkin eristää Suomen talouden muusta maailmasta. Jos Suomi olis suljettu talous, voisimme keskenämme sopia tulonjaosta ja tuotantokustannuksista ihan niikuin me haluaisimme.

Valitettavasti näin ei ole. Suomi on erittäin riippuvainen viennistä. Kilpailukukumme kilpailijamaihin nähden on ensiluokkaisen tärkeä. Jotta pystyisimme edes säilyttämään nykyiset markkina asemanne, meidän pitää pitää erityistä huolta kilpailukyvystämme jatkossakin.

Raamisopimuksella saatiin parempaa ennustettavuutta. Nyt voidaan ennustaa, että työvoimakustannukset kasvavat "vain" 4% seuraavan kahden vuodena aikana. Ilman raamia palkkaliukumilla olisi ollut varmaan paljon suurempí kustannusvaikutus. Elikkä olisimme rapauttaneet nykyvauhtia nopeammin kilpailukykyämme. Hyvä näin, nyt kustannustasomme nousee vain 4% kahdessa vuodessa.

Kannattaa muistaa, että teollisuustyöntekijän (esimerkki on Nokian kännykkätuotannosta)Suomalaisen työntekijän kokonaiskustannus yhtä työtuntia kohden on noin 34 euroa, Meksikoossa se on 6 euroa, Kiinassa 1,5 Euroa ja Intiassa 0,7 euroa. Kaikissa näissä maissa voidaan valmistaa samoja laadukkaita kännyköitä samoilla menetelmillä. Työn tuottavuus on ehkä hivenen korkeampi meillä, kuin verrokkimaissa, mutta ei missään tapauksessa samassa suhteessa palkkakustannusten eroon.

Elikä Arto, Matti ja muut korkeampia palkkoja vaativat. Koittakaa ottaa huomioon nämä realiteetit.

Suu säkkiä myöten, niikuin sitä ennen sanottiin:)

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Sisäistä devalvaatiota on jatkettava kunnes taas olemme maailmanmarkkinoilla kilpailukykyisiä. Ei kannata niin tuijottaa euro ja prosenttimääriin vaan kauppataseeseen se pitää saada positiiviseksi ja velat maksuun.

Vielä -80 luvulla oli mahdollisuus nostella palkkoja melko vapaasti ja sen jälkeen devalvoida markka mutta nyt ovat asiat toisin ja se on kaikkien ymmärrettävä ja hyväksyttävä käytännössä vaikka mieli olisikin muuta. Se on ainoa keino saada edes osa elintasostamme säilymään sillä jatko vanhalla linjalla vie turmioon.

Se mikä olisi parasta olisi luopuminen prosenttikorotuksista ja siirtyminen senttipohjaisiin ratkaisuihin koska se eniten saisi palkkahaitaria kutistumaan. Ihmettelen ay liikkeen toimia jatkuvaan palkkahaitarin levittämiseen kun kuitenkin maristaan suurista tuloeroista.

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

"Suomalaisen työntekijän kokonaiskustannus yhtä työtuntia kohden on noin 34 euroa, Meksikoossa se on 6 euroa, Kiinassa 1,5 Euroa ja Intiassa 0,7 euroa."

Siitä vaan palkkoja nostamaan Intiaan, Kiinaan ja Meksikoon. Jos Sakke pyhittäisi koko elämänsä vaikkapa juuri intialaisten palkkojen nostamiselle niin me suomalaiset kommunistit pystyttäisimme Sinulle patsaan vilpittömän kunnioituksen merkeissä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Alpo-Topias

HEI!

Niin tietääkö kukaan sitä asiaa, että mikä ero on Sisäinen Devalvaatio ja Sisäinen Revalvaatio rp:n välillä?

Olen ollut ennen tietävinäni sen, että Sisäinen Revalvaatio tarkoittaa sitä asiaa, että jonkun kansantalouden palkka- ja muita kustannuksia yritetään alentaa suhteessa ulkovaltioihin. Nyt kuitenkin ilmeisesti Sisäinen Devalvaatio ja Sisäinen Devalvaatio tarkoittaa samaa asiaa.

Devalvaatio tarkoittaa sitä, että kansallisen valuutan kuten esimerkiksi Suomen markan vaihtoarvoa alennetaan ulkomaan valuttoihin nähden, kun taas Revalvaatio on päin vastainen tapahtuma, ja jos esimerkkinä käytetään Suomen Markkaa, niin Suomen Markan vaihtoarvoa nostetaan ulkomaan valuuttoihin nähden.

Alkuperäinen kirjoittaja: Arto Viitaniemi

Olen täysin vastakkaista mielta sekä Saken että työeläkeläisen kanssa. Juuri näitä lääkkeitä, joita he tarjoavat on käyetty viimeiset noin 20 vuotta. Nykyinen paha kriisi on tämän politiikan huipentuma. Kiitti, mutta nyt riitti

Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson

Sakke puhuu asiaa työn tuottavuuden ja siihen perustuvan kansantaluden kannalta. Verrattain maltillinen raamisopimuskin on monelle pk-yrittäjälle ja sitä tietä duunarille ja toimihenkilölle kinkkinen juttu, koska raamin edellyttämä palkankorotusvelvoite ei ota huomioon käytännössä mitään heikennyksiä nykyiseen eurokriisiin, joka on kuitenkin leviämäsä tämänhetkisestä tilanteesta jopa joka päivä pahemmaksi. Muttta eihän se ketään kiinnosta meidän minä-minä-yhteiskunnassa, mä kun haluan elää joka päivä enemmän ja enemmän mun viihdettä ja vapaa-aikaa, ja työnantajan pitää kustantaa mun arki ja viihde ja lomat ja 13 kuukauden palkka vuodessa, koska mä haluun, hei. (Ihan sama, vaikka se pk-yrittäjä-työnantaja itse saa ehkä kuuden tai kymmenen kuukauden palkan eikä ole pitänyt viiteen vuoteen lomaa paitsi jouluaattona ja joulupäivänä.)

Alkuperäinen kirjoittaja: Alpo-Topias

HEI!

Kysyisin sitä asiaa, että ovatko Sisäinen Devalvaatio ja Sisäinen Revalvaatio sama vai eri asia. Siis mitä tarkoittavat Sisäinen Devalvaatio ja Revalvaatio. Tätä kysyn vielä siitä syystä, kun aikaisemmassa kirjoituksessa oli käynyt niin, että käytin kysymyksessäni samoja sanoja "sisäinen devalvaatio ja sisäinen devalvaatio".

Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää

Alpo-Topias, herätys, markka on taakse jäänyttä elämää vaikka Väyrynen ja Soini toista väittävät ja haaveilevat. Devalvaatio entisessä elämässä oli keino saada metsäteollisuus/vienti taas jaloilleen kun koko kansa osallistui maksamiseen tuontitavaroiden kallistumisen myötä.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Arto Viitaniemi, voisitko tarkentaa väittämääsi;"Olen täysin vastakkaista mielta sekä Saken että työeläkeläisen kanssa. Juuri näitä lääkkeitä, joita he tarjoavat on käyetty viimeiset noin 20 vuotta. Nykyinen paha kriisi on tämän politiikan huipentuma. Kiitti, mutta nyt riitti"

Arto, Eurokriisi on minun mielestäni seurausta julkisen talouden alijäämästä. Elikkä verotuloilla ei ole voitu kattaa julkisen talouden kuluja, vaan on otettu velkaa.

Verotulokertymä taas pienenee sitä mukaan kun taloustilanne synkkenee. Eurooppalaisen taloustilanteen synkkenemisen perussyy on heikko kilpailukyky. Kilpailukykyämme heikentää korkeat kustannukset. Merkittävä osa korkeista kustannuksista muodostuu korkeasta palkkatasostamme...

Elikkä Arto, tämä on minun näkemys asiasta. Voitko perustella oman näkemyksesi hieman tarkemmin:)

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Ne tulevat Matti palkat nousemaan noissa Kiinassa, Intiassa ja Meksikossa sekä kaikissa kehittyvissä maissa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti kun taas meidän kaltaistemme maiden ansiotasot tulevat laskemaan jos emme pysty olemaan teknisesti valveutuneempia riittävästi. Se ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä koska kehittyvät maat haalivat teknistä osaamista meiltä.

Saat olla Arto eri mieltä mutta väärässä olet meillä ei ole noudatettu sellaista talouspolitiikkaa joka olisi pitänyt kilpailukyvyn hyvänä vaan konsensustalouspolitiikkaa jossa jokainen saa vähän mutta varsinainen asia, talous/kilpailukyky kärsii.

Me olemme jatkuvasti eläneet yli varojemme tuhlaten, jotkut jo 30 vuoden päästä ansaitsemiaan varoja. Se pitää saada terveemmälle pohjalle jossa ensimmäinen askel on velkojen maksu jotta korkomenot saadaan alas. 10 miljardin lainan 3% korko on vuodessa 300'000'000 eli kolmesataamiljoonaa. Kun meillä on velkaa noin 70 miljardia niin korko on luokkaa 2,1 miljardia eli noin 400€/sierainpari. Elämä on saatava tienatuilla rahoilla toimivaksi ja on unohdettava lainaksi eläminen.

Alpolle väittäisin sisäisen devalvaation eli kustannustason laskemisen olevan kilpailukykyä parantava toimi kun taas sisäinen revalvaatio, jota olemme tähän asti harrastaneet nostamalla kustannustasoamme yli kilpailukyvyn, ei paranna kilpailukykyä vaan syö sen.

Alkuperäinen kirjoittaja: sähkömies

Sakke viljelee tekstissään yleisiä fraaseja. Esim1: Suomi on erittäin riippuvainen viennistä. Todellisuudessa monet firmat ovat riippuvaisia viennistä. Esim2. Kilpailukykymme kilpailijamaihin nähden on ensiluokkaisen tärkeä. Todellisuudessa monien firmojen kilpailukyky on tärkeää. Esim3. kustannustasomme nousee vain 4% kahdessa vuodessa. Todellisuudessa palkkakustannusten nousu on 4% vuodessa ja esim. korkokustannuksista ei ole mitään tietoa.
Esim3. Kaikissa näissä maissa voidaan valmistaa samoja laadukkaita kännyköitä samoilla menetelmillä. Todellisuudessa kännykät valmistetaan etupäässä koneilla ja lyön vetoa, että Suomessa on vähemmän kännyköiden kokoonpanijoita kuin pappeja, pankinjohtajia tai turhia virkamiehiä. Suomalaisen papin kustannus on varmaan 40€ ja Intialaisen liki nolla. Kiinassa ei kai pappeja laajemmin olekaan. Lisäksi suomalaisen papin työn tuottavuus on negatiivinen, koska seurakuntalaisten määrä vähenee. Ja Saken logiikan mukaan kannattaisi hankkia papin palvelukset Intiasta. Porvarillisten virkamiesten määrä on kännyköiden kokoonpanoon nähden hirvittävä. Suomalaisen pankinjohtajien työ ei tuota kerrassaan mitään lisäarvoa, mutta on paljon kalliimpaa kuin intialaisen.
En kerta kaikkiaan siedä sitä, että lisäarvoa tuottavien duunareiden palkkaa moititaan ja meidän valtiojohto käy kuuntelemassa satuja Jeesuksen toisesta tulemisesta, vaikka pitäisi säästää porvarillisen valtion rahoja.

Alkuperäinen kirjoittaja: Arto Viitaniemi

Sakke kaipaa perusteluja näkemyksiin. Kriisi ei alunperin ole julkisen talouden alijäämäkriisi, vaan siitä on tehty se siten, että yksityiset velat on pantu julkisen sektorin maksettavaksi. Eli pankkien saatavat maksatetaan palkkoja leikkaamalla ja sosiaaliturvaa heikentämällä. Tämä on ollut se uusiberalistinen lääke, jota on noin 20 vuotta tarjottu tilanteeseen kuin tilanteeseen. Näillä tempuilla ei ole mitään tekemistä kipailukyvyn kanssa, se on pelkka propagandistinen hokema. Todella riittää tämä linja!

Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää

Sähkömies, Sakke vastatkoon puolestaan, mutta en malta olla sivussa.
1. Todellisuudessa ne virmat tarvitsevat vientiä, että siellä olevilla duunareilla olisi työtä. Kuinka monta risteilijää esim itse olet valmis tilaamaan kotimaahan?
2. Kilpailukykymme on tärkeää, sillä jos ei kauppa käy, ei ole duunareilla töitäkään. Emme voi sulkea rajojamme tuonnilta Pohjois-Korean tapaan.
3. Näin se vain on, vaikka kuinka käytetään koneita niin vielä tarvitaan taitavia käsiä tuotannossa (onneksi). Tuotteen lopullinen hinta ja laatu ratkaisee minkä ostaja valitsee. Ostatko satasen kotimaisen jos saat kympillä vastaavan tuontivehkeen?
Vertaus papin työhön ontuu, kirkot keräävät veroa jäseniltään ja niillä pyritään maksamaan myös papin palkka, aivan samoin kuin valtio kerää veroja, joilla valtiota pyritään pyörittämään.
Mites niiden kommunististen virkamiesten määrä suhtautuu saatuun hyötyyn nähden?
Kyllä meille kannattaisi tuoda Intiasta myös esim. vanhusten hoitajat ja monet muut työtekijät. Varmaan olisivat halvempia kotimaisiin nähden. Mikä verorahojen säästö!

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Arto väittää;"yksityiset velat on pantu julkisen sektorin maksettavaksi"

Tässä eurokriisissä puhutaan nimenomaan JULKISESTA velasta. Valtiot, esim Kreikka on elänyt yli varojen, jolloin riski luottotappiosta on kasvanut ja korot nousseet.
YKSITYISIÄ velkoja ei ole laitettu julkisen sektorin maksettavaksi.

Miksi valtiot sitten velkaantuvat yli maksukykynsä. Siksi. että yritetään pitää nykyiset juliset etuisuudet ja jopa kasvattaa niitä, vaikka kilpailukykymme heikkenemisen myötä verotulomme ovat laskeneet ja julkisia menoja pitäis vastaavasti leikata. Tämä on ollut lyhytnäköisille poliitikoille liian epämieluisa tehtävä ja tilanne on korjattu "syömävelalla", joka aiheutti valtioiden ylivelkaantumisen.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"Suomi on erittäin riippuvainen viennistä. Todellisuudessa monet firmat ovat riippuvaisia viennistä."

Elikkä tarkemmin;firmat ovat riippuvaisia viennistä, josta seuraa, että Suomen verotulokehitys riippuu firmojen viennin onnistumisesta.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"Todellisuudessa palkkakustannusten nousu on 4% vuodessa ja esim. korkokustannuksista ei ole mitään tietoa. "
Korkokustannukset taas riippuvat luottokelpoisuudestamme. Ne laskevat taloutemme on kunnossa ja nousevat kun taas maksukykymme vaarantuu. Tähän taas vaikuttaa eniten, kuinka, vientivetoisena maana, pärjäämme kilpailussa. Kilpailukykymme yksi merkittävin tekijä on työvoimakustannukset/työpanos.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"Todellisuudessa kännykät valmistetaan etupäässä koneilla"
-ei taida sähkömies juurikaan ymmärtää kännykkäbisneksen arvoketjua.

Kyllä yrityksessä tarvitaan työntekijöita, vaikka koneita siellä käytetäänkin. Kännykkäfirmalla, Nokiallakin on kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Kyllä heille puuhaa on riittänyt, vaikka koneita tuotannossa käytetäänkin.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Sähkömiehen "pappi" vuodatus ei minusta liity tähän keskusteluun. Kirkko kerää jäsenistöltään toimintaansa liittyvät rahat ja pyörittää sillä' toimintaansa, vaikka sitten pappeja. Kirkkoon kuuluminen on vapaaehtoista ja "sähkömies" voi halutessaa yhteisöstä erota.

Samalla argumentilla voitaisiin tuomita vaikka Kommunistisen Puolueen, tai Vasemmistoliiton henkilöstön palkkakuluja. Tai vaikka Partion, Kokoomuksen Nuorten tai Nuorien Kotkien henkilöstökuluja.

Tehköö kukin mitä haluaa rahoillaan, jooko

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

"Ja Saken logiikan mukaan kannattaisi hankkia papin palvelukset Intiasta."

Tässäpä olen taas Saken kanssa aivan samaa mieltä. Ministerit varmaankin kannattaisi hankkia kiinalaisista lelutehtaista, semmoset jotka puhuvat kun niitä kääntää. Tyttö ministerit toistaisivat Merkeliä ja poika ministerit Sarkozya. Kielen kääntöpalvelut ostettaisiin tietenkin Intiasta. Millehän Merkozyn päätökset kuulostaisivat saamenkielisen tyttönuken suusta kuultuna?

Alkuperäinen kirjoittaja: Yksityisestä julkiseksi

Sakelle perustietoa siitä, miten Euroopassa yksityinen velka on muuttunut julkiseksi velaksi:

"Kyse on ainakin kahdessa mielessä nimenomaan 2008-9 rahoituskriisin jatkosta, vaikka toisaalta kriisi on samalla myös paljastanut EMU:n sisäisen heikkouden ja ristiriidat. Kriisin seurauksena EU:n jäsenvaltiot panostivat rahoitussektorin tukemiseen 4600 miljardia euroa, mikä vastaa 39%:a koko EU:n bruttokansantuotteesta. Lisäksi automaattiset vakausmekanismit ja elvytyspaketit maksoivat vuosien 2008-10 aikana saman suuruusluokan verran rahaa. Tämä johti EU-maiden julkisen velan kasvuun. Kreikka ja Irlanti ovat ääritapauksia. Vaikka kummankin maan talouskasvu oli nopeaa ennen rahoituskriisiä, Kreikka oli jo valmiiksi velkaantunut. Talouskriisi kuitenkin pahensi nopeasti tilannetta."

Eli valtioiden velkaantumisen taustalta löytyy rahoitussektorin tukemiseen käytetyt valtavat summat. Alkuperäinen teksti löytyy täältä:
http://patomaki.fi/?p=444

Alkuperäinen kirjoittaja: sähkömies

Jos kukin saa käyttä rahansa miten haluaa, niin miksi aluksi kirjoitit:
"Elikä Arto, Matti ja muut korkeampia palkkoja vaativat. Koittakaa ottaa huomioon nämä realiteetit."

Onko sinulla joku mielipide, että teollisuustyöntekijäin palkat ovat liian alhaiset vai turhan korkeat?
Entä Saksassa jossa palkat ovat korkeammat?

Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson

"Entä Saksassa jossa palkat ovat korkeammat?"

Mihin verrattuna? Tuskin ainakaan tuottavuuteen.

Alkuperäinen kirjoittaja: sähkömies

Saksassa sähkö- ja automaatioalan palkat ovat euroilla mitattuna paremmat kuin Suomessa. Samoin USAssa.

Alkuperäinen kirjoittaja: sähkömies

Täytyy käyttää tilaisuus hyväksi, koska sakke ja J.A. ovat kiinnostuneita työn tuottavuudesta. Työn tuottavuuden mittari on tuotos per työtunti ja esim. valmistuneiden kännyköiden määrä työtunnissa; tai parturissa miesten hiusten laitettu määrä per työtunti; tai valmistuneiden betonirenkaiden määrä per työtunti. Minun ei ole kyllä mitään syytä odottaa, että suomaisen työn tuottavuus missään näissä hommissa olisi huonompi kuin saksalaisen.
Tuottavuuslukujen sijasta sama asia voidaan ilmaista käytettynä työaikana per kappale. Se on sama asia, mutta vain toisin päin. Jos kännykkätehtaassa työn tuottavuus loppukokoonpanossa on 20 kännykkää per tunti päivän kuluessa, niin sillä kuluu siis 3 min per kännykkä. Karl Marxin termein yhteiskunnallisesti välttämätön työaika kännyköiden loppukokoonpanossa on siis 3min. Jos nyt kuvitellaan, että Intiassa mistä tahansa syystä kokoonpano kestää 4min ja Samsungin ja muiden tehtaissa myös, niin siellä yhteiskunnallisesti välttämätön työaika on 4 min. Koska työn arvo Suomessa on noin 30€/h, kännykän saama arvonlisä loppukokoonpanossa on noin 1,5€. Vastaavasti Intiassa ehkä 7…15 rubiaa, joka vähän meidän mittapuumme mukaan. Toisaalta on huomattava, että Intialainen saa tehdä pitkään töitä tienatakseen kännykän hinnan. Jos nyt käy niin, että Suomessa sijaitseva tehdas käy tarpeettomaksi, eikä tulleja yms. tarvitse ottaa huomioon, se merkitsee kännyköiden arvon laskua sekä porvarillisen että marxilaisen teorian mukaan. Ja näinhän siinä käykin.
Tiesittekö muuten, tavallinen kaivonrengas maksaa 169€ ja tavallinen halpa kännykkä 69€. Tällä hintavertailulla en suinkaan halua halveksia kännyköiden merkitystä.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"...EU:n jäsenvaltiot panostivat rahoitussektorin tukemiseen "
Populistisissa kommenteissa viljellään käsitystä, että EU:n rahoituskriisin hoidossa julkisin varoin tuettaisiin yksityisiä pankkeja ja jotenkin koko kriisi olisi pankkien ja rahoituslaitosten syytä.

Kannattaa pitää mielessä mistä kriisi on syntynyt; Valtiot ovat ottaneet lainaa enemmän kuin heidän maksukykynsä kestää. Tällöin riski valtioiden maksukyvyttömyydestä on kasvanut. Toisin sanoen riski siitä, että lanat jää yksinkertaisesti, osittain tai kokonaan maksamatta on kasvanut. Tälläisessä tilanteessa lainan antajat joutuvat nostamaan korkoa.
Velkaantuneen valtion velkaantumiskierre siis alkaa. Valtio joutuu ottamaan aina lisää ja lisää lainaa jo pelkästään kasvavien korkokulujenkin takia. Tällöin tietysti maksukyvyttämyyden todennäköisyys kasvaa, joka taas nostaa korkoja, joka taas syventää maan velkaantumiskierrettä.
Tähän on sitten EU tasolle etsitty ratkaisua.
1. Annetaan velkaantuneelle maalle alle markkinakoron lainaa (tällöin lainan antaja siis todennäköisesti häviaa taloudellisesti, koska korko ei kata mahdollista luottotappiota.
2. Ostetaan markkinoilta "roskalainoja". Roskalainat ovat lainoja, joiden riski jäädä maksamatta on suuri ja maksamatta jättäminen kaataisi lainan antaneen pankin maksukyvyn. Se taas aiheuttaisi ketjureaktion, missä pankin muutkin lainat menisi "maksuun" pankin kaatuessa . Tämä taas käynnistäisin ketjureaktion, missä tarvittaisiin paljon uutta rahoitusta asiakkaille, joilla on jo ennestää suuri riski jättää valkansa maksamatta. Siis tilanteesen, missä korot nousisivat ja se taas pahentaisi entisestään velkakierteessä olevia maita.
3. rakaisu on tämä EVM, siis valtiot alkavat leikkimään pankkeja ja rohoittamaan toisiaan...


Kaikissa toimissa on tarkoitus päästää velkakierteessä oleva maa pois velkakierteestä, ei pankkien ja rahooituslaitosten tukeminen.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"Onko sinulla joku mielipide, että teollisuustyöntekijäin palkat ovat liian alhaiset vai turhan korkeat?"

Tämä ei ole mielipidekysymys,
-valitettavasti.

Yritysten palkanmaksukyky määräytyy työn tuottavuuden ja kilpailutilanteen mukaan.
Palkanmaksukyky ja maksettu palkka tulisivat olla mahdollisimman lähellä toisiaan.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työelämän keskusl

Työehtosopimus on vain pohjapaperi ja toki työajasta maksetaan enemmänkin. Näin kannattaa tehdä varsinkin kommunistien kohdalla monesta syystä. He ovat yleensä fiksuja, idearikkaita, tulevaisuuteen suuntautuneita ja visionäärisiä. Heillä on myös kyky imeä uudet työryhmän jäsenet mukaan tiimiin. Selventääksemme asiantilaa demarit puolestaan ovat yleensä väsähtäneitä, särmättömiä ja kenties byrokraattisia, joille osastorajat ovat tärkeitä. Työ on heille enemmän pakkopullaa jonka kruunaa joku kauppakamarin prenikka 30v perästä. Porvarispojat puolestaan ovat aina tyytymättömiä vehkeilijöitä, jotka haluavat alvariinsa vaihtaa työvuoroja ja töitä. Samoin heille on tyypillistä ainainen haaveilu johtajahommista ja omien firmojen perustamisesta.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"Tuottavuuslukujen sijasta sama asia voidaan ilmaista käytettynä työaikana per kappale."
Sähkömiehen esimerkki, jossa tuotantokustannukset määräytyvät käytettynä työaikana/kappale on ihan hyvä teoria. Suljetussa taloudessa se myös voisi määrätä tuotteen loppuhinnan.
Globaalissa taloudessa taas työaika hinnoitellaan hyvin eri arvoiseksi eri markkinoilla. Tuntipalkka on tärkeä kilpailukyvyn kannalta

Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson

"Työn tuottavuuden mittari on tuotos per työtunti ja esim. valmistuneiden kännyköiden määrä työtunnissa."
:)
Tuo on vasta tuottavuuslaskennan lähtökohdan yksi osatekijä. Palkan suhde kokonaiskustannuksiin kertoo tuottavuudesta; palkka itsessään on vain osa kokonaiskustannuksista. Saksassa teollisuustyöntekijän ja -toimihenkilön palkka on euroissa korkeampi kuin Suomessa, suhteessä tuottavuuteen 10-15 % alhaisempi.

Alkuperäinen kirjoittaja: sähkömies

Tämä väittely työn tuottavuudesta on vähän liian helppoa. Jos eri firmoissa eri maissa vertaillaan nimenomaan työn tai työvoiman tuottavuutta, niin ei siihen palkat tai tuotteiden myyntihinnat voi vaikuttaa. Jos työ- ja tavaroiden myyntimarkkinat sekoitetaan työn tuottavuuteen, niin ei siitä enää mitään selvää tulekaan. Wikipedia määrittelee: Workforce productivity is the amount of goods and services that a worker produces in a given amount of time. It is one of several types of productivity that economists measure. Workforce productivity can be measured for a firm, a process, an industry, or a country.
Sake yrittää hämätä tällä voisi-lauseella: ”Suljetussa taloudessa se myös voisi määrätä tuotteen loppuhinnan.” Niin voisi jossain tapauksissa, varsinkaan, jos koneita tai raaka-aineita ei tarvita.
J.A:lla nämä lauseet eivät kerro työn tuottavuudesta: ”Palkan suhde kokonaiskustannuksiin kertoo tuottavuudesta; palkka itsessään on vain osa kokonaiskustannuksista. Saksassa teollisuustyöntekijän ja -toimihenkilön palkka on euroissa korkeampi kuin Suomessa, suhteessa tuottavuuteen 10-15 % alhaisempi.” Ne kertovat kokonaistuottavuudesta eli työn, työvälineiden, suurtuotannon ja parempien edellytysten aikaansaamasta tuottavuudesta.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Sähkömies on ihan oikeassa työn tuottavuuden mittaamisessa. Samoin palkkatason suhteeseen ostovoiman kanssa. Rahahan on vain vaihdantaväline.

Kilpailukyky onkin sitten ihan eri asia. Siinä merkitsevä tekijä on tuotantokustannusten erot.