Utopian horisontti

06.02.2017 - 13:15

Tammikuun alussa Tiedonantajan toimitukseen tuli tieto, että Helsingissä alkaa helmikuun alussa Marx-opintokerho. Kerhon vetäjä Juri Hiltunen on maisterivaiheen käytännöllisen filosofian opiskelija Helsingin yliopistolla.

Hiltunen kertoo vaatimattomasti, ettei varsinaisesti ole Marxin tai marxilaisuuden asiantuntija.

– Alun perin kiinnostuin Marxista slovenialaisen ajattelijan Slavoj Žižekin kautta, josta nykyään teen graduani. Hänelle oli kantautunut tämä ajatus Marxista kapitalistisen järjestelmän sokeiden pisteiden kriitikkona.

”Marx kiinnostaa minua juuri järjestelmän sisäisten ristiriitojen osoittajana.”

Žižekin ajattelun kehys on Hiltusen mielestä kovin samantapainen kuin Marxin: kysymys on sokeista ideologisista pisteistä, joiden täytyy pysyä sokeina, mutta vaikuttavina, jotta jokin järjestelmä – Marxin tapauksessa kapitalismi – voi aina tuottaa itsensä uudestaan.

– Marx kiinnostaa minua juuri järjestelmän sisäisten ristiriitojen osoittajana. Tein kandidaatin tutkielmani Marxin ihmisoikeuskritiikistä sisäisten ristiriitojen kritiikin näkökulmasta eli kuvailin sitä, miten tietyt ihmisoikeudet, joista vapaus yksityisomistukseen ehkäpä ensisijaisimpana, johtavat Marxin mielestä ristiriitoihin aiheuttaen sekä riistoa että epävapautta yhteiskunnassa.

Äärimmäisen ajankohtainen ajattelija

Marxin pääteoksena pidetyn Pääoman ilmestymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Miksi Marx on yhä ajankohtainen?`

– Yksinkertaisin vastaus lienee se, että Marx on kapitalismin suurin kriitikko. ”Entäs sitten?” –jatkokysymykseen taas voidaan vastata, että Marx on äärimmäisen ajankohtainen sikäli jos ajatellaan, että on tärkeää haastaa kapitalistista yhteiskuntajärjestystä.

Ja miksikö on tärkeää haastaa kapitalistista yhteiskuntajärjestystä?

”On vakavasti kysyttävä sitä, millainen on meidän yhteiskuntamallimme ja mitkä ovat sen vaihtoehtoja.”

– Historialliseen perspektiiviin sijoitettuna 1990-luvulla Neuvostoliiton hajoamisen ja Berliinin muurin murtumisen jälkeen puhuttiin historian lopusta ja siitä, kuinka liberaali demokratia ja markkinatalous ovat voittaneet. Loppu olisi enää enemmän tai vähemmän hienosäätöä, mutta suuret yhteiskunnallisen järjestyksen kysymykset on nyt ratkaistu. No, kuten nyt tiedämme, näin ei kuitenkaan käynyt. Esimerkiksi 2007 käynnistynyt finanssikriisi, ekologiset ongelmat, globaali epätasa-arvoisuus sekä nationalistisen äärioikeiston uusi nousu ovat ongelmia, jotka haastavat kysymykset yhteiskuntajärjestyksien perustavanlaatuisesta luonteesta. Näin ollen on vakavasti kysyttävä sitä, millainen on meidän yhteiskuntamallimme ja mitkä ovat sen vaihtoehtoja, pohtii Hiltunen.

Marxin hengessä

Yhteiskuntatieteilijänä Marxin näkökulma oli Hiltusen mukaan kokonaisessa yhteiskuntajärjestelmässä ja siinä, kuinka eri osat ovat seurausta toisistaan ja vaikuttavat toisiinsa ja kuinka nämä osaset luovat sekä ylläpitävät yhteiskunnallista järjestystä.

”Yhteiskuntatieteilijänä Marx nimenomaan osoittaa yhtäältä tapoja, miten kapitalismi luo itseään – ja meitä subjekteina – aina uudestaan.”

– Marxin hengessä ja Marxia lukien voidaankin sommitella vastausta kysymykseen, mitkä näistä ongelmista, tai edes tavoista ajatella niitä – esimerkiksi pakonomainen tarve lisätä bruttokansantuotetta vakioratkaisuna erinäisiin sosiaalisiin ongelmiin – liittyvät juuri kapitalistisen järjestelmän luonteeseen. Näin näkökulma ei ole yksittäisissä ilmiöissä, vaan kokonaisvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän tavoissa toimia, ajatella ja olla olemassa. Yhteiskuntatieteilijänä Marx nimenomaan osoittaa yhtäältä tapoja, miten kapitalismi luo itseään – ja meitä subjekteina – aina uudestaan.

Toisaalta Marx myös yrittää näyttää siemenet uuteen, ja nämä siemenet ovat osittain myös tämän ajattelun järjestelmän sisäisiä.

– Näin saadaan vuorovaikutteinen, marxilaisittain sanottuna dialektinen, kokonaiskuva yhteiskunnasta, mikä toisaalta tarjoaa kritiikin mahdollisuuden avaamalla oven uuteen sekä osoittamalla sisäisiä järjestelmän sokeita pisteitä ja ongelmia.

Riskinä tietenkin on toisaalta pyrkiä selittämään aivan kaikki liian yksiulotteisesti esimerkiksi vain puhtaasti taloudellisen toiminnan näkökulmasta ja totalisoida aivan kaikki todellisuudessa esimerkiksi liian kapeasti esimerkiksi kapitalismin tuotteeksi. Tällöin törmäämme Hiltusen mukaan kysymyksiin kapitalistisen järjestelmän luonteesta, laajuudesta sekä ideologiasta – olemmeko todellakin aina kapitalistisen yhteiskuntajärjestyksen ideologian uhreja?

– Marxin lukeminen asettaa meidät tällaisten kysymysten eteen, tähdentää Hiltunen.

Eettinen ulottuvuus

Edellä mainitun lisäksi Marxin yhteiskunnallinen analyysi avaa toisen, eettisen, ulottuvuuden Marxin ajattelussa. Kysymys on Hiltusen mukaan utopian horisontista – siitä, millainen yhteiskunta voi olla, mitä arvoja ja ihmisenä olemisen tapoja pidämme tärkeinä – ja ehkä vielä tärkeämmin: miten elää näitä arvoja käytännössä, ei vain teoriassa.

– Marxin lukeminen haastaa näihin kysymyksiin sekä osoittaa ainakin yhden aidon poliittisen muutoksen mahdollisuuden: voiman, jonka hän sijoitti proletariaattiin. Marx onnistui levittämään kysymykset ideologiasta sekä aidosta ihmisen vapaudesta ympäri maailmaa.

”Yhdessä Marxin yhteiskunnallisten analyysien kanssa kapitalismi ei välttämättä näyttäydykään parhaana mahdollisena maailmana.”

Hiltunen muistuttaa, että toisaalta nykypäivänä kaikkia Marx-tulkintoja on vaikea ottaa suoraan annettuna, eikä vähintään 1900-luvun erinäisten Marx-tulkintojen historian seurausten vuoksi.

– Silti vaikkei tiettyjä Marxista tehtyjä tulkintoja ostaisi, on lukija haastettu ajattelemaan asioita. Yhdessä Marxin yhteiskunnallisten analyysien kanssa kapitalismi ei välttämättä näyttäydykään parhaana mahdollisena maailmana, vaan vaihtoehtojen punnitseminen tulee yhä tarpeellisemmaksi. Marxin lukija onkin haasteen edessä. Aikana, jona politiikan vaihtoehtoina tuntuvat olevan yhä enemmän vain talousoppineiden harjoittama hallinnointi talouskasvun imperatiivin nimissä vailla aitoa politiikkaa tai nationalistis-rasistinen populismi, on aitojen vaihtoehtojen kysyminen ja luonnostelu tarpeen.

Perinne laajaa

Juri Hiltunen toteaa, että marxilainen tutkimusperinne on äärimmäisen laaja, ja onkin vaikeaa sanoa siitä kokonaisuutena paljoa.

”Klassinen taloustiede terminä viittaa tietynlaiseen taloudelliseen ajatteluun.”

– Helpompi varmaankin olisi sanoa siitä, mitä se vastustaa. Pitäydyn pitkälti Marxissa, sillä kovin heterogeenisestä marxilaisesta kentästä en uskalla laajoja yleistyksiä tehdä.

– Klassinen taloustiede terminä viittaa tietynlaiseen taloudelliseen ajatteluun, jonka piirteitä on usein pidetty taloudelliseen tehokkuuteen tähtäävää työnjakoa, egoistista rationaalista oman edun tavoittelua, vapaita markkinoita sekä myös työn arvoteoriaa (eng. labor theory of value). Usein näitä oletuksia on käytetty perustelemaan vapautetumpia markkinoita vailla valtion interventiota tai vaikkapa julkista sektoria, joiden ajatellaan tulevan häiritsemään markkinoiden ”luonnollista järjestystä” eli jo Adam Smithin luonnostelemaa kysynnän ja tarjonnan lakia, jonka ajateltiin optimoivan kysynnän sekä tarjonnan suhteet itsestään.

Riistoa vastaan

Marxilaisesta näkökulmasta vapaa kauppa tuottaa nimenomaan ihmisille epävapautta heidän jokapäiväisessä elämässään esimerkiksi pakottamalla työväen kilpailemaan toisiaan vastaan työpaikoista ja näin laskemaan palkat mahdollisimman alas.

”Marx painotti, kuinka järjestelmällisesti kapitalistinen järjestelmä johtaa käytännön kärsimykseen, epävakauteen sekä riistoon.”

– Esimerkiksi mieleeni tulee Marxin huomio, jonka mukaan mikään kapitalismissa ei pakota kapitalistia nostamaan palkkaansa yli työläisen minimaalisen selviytymisen nälkärajan. Marx selitti myös, kuinka kapitalistinen järjestelmä johtaa jatkuvassa taloudellisessa hyödyntavoittelussaan sekä spekulaatiossaan aina uudestaan itsensä kriisiin, jossa juuri heikoimmat saavat kärsiä eniten – aihe, joka on äärimmäisen ajankohtainen nykypäivänä. Nämä ovat esimerkkejä siitä, miten Marx nimenomaan painotti, kuinka järjestelmällisesti kapitalistinen järjestelmä johtaa käytännön kärsimykseen, epävakauteen sekä riistoon.

Riistollahan Marx tarkoitti sitä, että työläisten työn tuotos, joka tekee jokaisesta hyödykkeestä arvokkaan, menee pitkälti kapitalistin pussiin.

– Minä olen miettinyt riiston käsitettä nimenomaan Marxin sisäisen kritiikin näkökulmasta. Yksinkertaistettuna eräs kritiikki voisi mennä näin; jos jokaisella on kapitalistisessa yhteiskunnassa oikeus työnsä hedelmiin eli tässä tapauksessa tuottamaansa hyödykkeeseen, miksi on olemassa työläinen, joka voi myydä tämän oikeutensa pois kapitalistille, joka taas kaapii nimenomaan työläisten työn tuottaman hyödykkeen itselleen. Näin työn arvoteoria olisi esimerkiksi ristiriidassa siihen, että kapitalistisessa yhteiskunnassa jokaisella on oikeus työnsä hedelmiin. Marxhan hyväksyy työn arvoteorian, mutta toisin kuin klassisessa taloustieteessä ajatellaan, hän ei pidä työläisen tekemän työn arvon riistoa oikeutettuna.

Kysynnän ja tarjonnan pakotteet

Juri Hiltunen muistuttaa myös, että marxilainen tutkimusperinne vastustaa kategorisia väitteitä ihmisten itsekkyydestä tai jotenkin lukitusta ihmisluonteesta.

”Marxilaisesta näkökulmasta ei ole olemassa harmonista yhteiskuntaa, joka olisi kapitalistinen.”

– Adam Smithille rationaalinen oman edun tavoittelu on ehtona markkinatalouden toimivuudelle. Näiden oletusten kaikuja näkee nykypäivänäkin näkee taloustieteen peruskurssien rationalistis-utilitaristisessa ihmiskuvassa. Marxilaisesta näkökulmasta ei ole olemassa harmonista yhteiskuntaa, joka olisi kapitalistinen, ja marxilaisessa kirjallisuudessa keskeistä onkin sekä kapitalismin vaikutusten analysointi sekä eettinen analyysi ideologiasta, väärästä tietoisuudesta, vapautumisesta ja sellaisista seikoista. Esimerkiksi ihmisen vieraantumista itsestään on käytetty argumenttina yksitoikkoista ja pakotettua työnjakoa vastaan. Voimme esimerkiksi kuvitella itsemme päivästä toiseen yksitoikkoisessa fordilaisessa liukuhihnatyössä valmistamassa puuvillakangasta tehtaanomistajan hyödyksi, jota taas viime kädessä määräävät markkinoiden kysynnän ja tarjonnan pakotteet.

Tämä on kaukana omaa elämäänsä hallitsevasta, luovasta ja vapaasta ihmisestä – ainakin Marxin mielestä.

Heiskasen Karl Marx filosofina

Juri Hiltunen on tietoinen siitä, että TA-Tieto ja Demokraattinen sivistysliitto ovat julkaisseet useita marxilaisia teoksia, muun muassa Marxin Pääoman uusintapainoksen. Erityisesti Jukka Heiskasen kirjaa Karl Marx filosofina hän pitää kiinnostavana kirjana. Hiltunen harkitsi sitä vaihtoehdoksi lukupiiriin, mutta sitä ei hänen mukaansa valitettavasti ollut kappalemäärällisesti tarpeeksi kirjastoissa ihmisille lainattavaksi.

– Toivottavasti ehdin joku päivä tähänkin kirjaan käsiksi pääsemään, sillä kirjan käsittelemät kysymykset tekniikan luonteesta sekä ekologiset kysymykset ovat ensinnäkin äärimmäisen ajankohtaisia. Marxilaisen ajattelun tulkinta ja laajentaminen näihin tematiikkoihin on tärkeää, sillä kuten Marx myös ajatteli, teoreettinen ajattelu on sidottu aina historiallisiin olosuhteisiin ja -ongelmiin.

Hiltunen korostaa, että muuttuvan luonteensa vuoksi marxilainen työ on myös work in progress -tyyppistä; se ei ikinä ole täysin valmista, sillä yhteiskunta muuttuu jatkuvasti. Näin ollen on Marxin hengen mukaista käsitellä esimerkiksi hyvin akuutteja ekologisia kysymyksiä ja yrittää marxilaisessa kaanonissa rakentaa uskottavia vastauksia näihin aiheisiin liittyen.

– Näistä syistä Marx on minun mielestäni äärimmäisen ajankohtainen. Jos Marx alkoi kiinnostaa, Vallilan kirjastolla on lukupiiri helmikuussa Marxin ajattelusta ja sen suhteesta nyky-yhteiskuntaan. Vaikka Marx ei olisi tuttu, niin tervetuloa kaikille mukaan! kehottaa Hiltunen.

Marx-lukupiirin ensimmäinen kerta keskiviikkona 8. helmikuuta klo 18-20 Vallilan kirjastossa (Päijänteentie 5) Helsingissä.

Tapahtuman Facebook-sivu >>>

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Teoria

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.