Planeetan ja lajien uhkakuvia 2021

Chomsky ja Prashad: Nämä ovat maapallon elämän kannalta kolme suurinta uhkaa, jotka meidän on käsiteltävä vuonna 2021. 

Laajat maailmanosat, lukuun ottamatta Kiinaa ja muutamaa muuta maata, ovat vastatusten valloilleen päässeen viruksen kanssa. Viruksen, jota ei olla pysäytetty hallitusten rikollisen kyvyttömyyden vuoksi.  Näiden rikkaiden maiden hallitusten kyynisesti sivuuttamat Maailman terveysjärjestön (WHO) ja tieteellisten järjestöjen julkaisut ¹ perustieteellisistä menettelytavoista kertoo karua kieltä hallitusten tuhoisista käytännöistä.

Mikä tahansa muu, kuin kohdennettu huomio viruksen torjunnassa (testaamisella, kontaktien jäljityksellä, karanteenilla tai tarvittaessa järeämmillä sulkutoimenpiteillä) on tyhmänrohkeaa. On myös tuskallista, kun nämä rikkaammat maat ovat harjoittaneet “rokotenationalismia” ² varastoimalla rokotevaihtoehtoja sen sijaan, että olisivat mieluummin ajaneet  “kansojen rokotteen”³ kehittämistä. Ihmisyyden nimessä olisi järkevää luopua immateriaalioikeudellisista säännöistä ja alkaa kehitellä menettelytapaa yleisen rokotteen kehittämiselle kaikille ihmisille.

Vaikka pandemia onkin päällimmäisenä asiana mielessämme, muutkin suuret asiat uhkaavat lajiemme ja planeettamme pitkäikäisyyttä.

Ydintuho

Atomitutkijoiden tiedotteen mukaan tuomiopäivän kello on nyt 100 sekuntia keskiyöstä.⁴ Olemme aivan liian lähellä keskiyötä. Kello keksittiin kaksi vuotta sen jälkeen, kun atomiaseet kehitettiin vuonna 1945. Atomitutkijoiden tiedotteessa arvioidaan vuosittain liikutetaanko minuuttiviisaria vai pidetäänkö viisari paikoillaan. Kun viisaria seuraavan kerran siirretään, tuho voi olla jo lähempänä. Jo nyt [merkitykseltään] rajallisia aserajoitussopimuksia silputaan, kun suurvalloilta löytyy lähes 13 500 ydinasetta⁵. Pelkästään Yhdysvallat ja Venäjä pitävät hallussaan 90 % tuosta määrästä.

Sellaisella asemäärällä planeetasta tehtäisi helposti entistä elinkelvottomampi. Yhdysvaltain laivasto on ottanut käyttöönsä taktisia W76-2 ydinkärkiä.⁶ On vaadittava, että välittömät toimenpiteet ydinaseriisunnan hyväksi otetaan koko maailman agendalle. Hiroshima-päivää vietetään jokaisen elokuun 6. päivä. Siitä on tultava vielä vahvemmalla tavalla pohdiskelu- ja protestipäivä.

Uhka ei ole tulevaisuudessa vaan nykyhetkessä.

Ilmastokatastrofi 

Vuonna 2018 julkaistun tietellisen artikkelin otsikossa kerrottiin hätkähdyttävästi, että 2000-luvun puoliväliin mennessä suurin osa atolleista tulee olemaan asuinkelvottomia merenpinnan nousun aiheuttamien pahenevien tulvien takia.⁷ Tutkijat selvittivät, että atollit tulevat luultavasti katoamaan Seychelleiltä Marshallinsaarille ulottuvalta alueelta. YK:n vuonna 2019 julkaiseman raportin mukaan miljoonaa kasvi- ja eläinlajia uhkaa sukupuutto.⁸ Kun tähän lisätään vielä katastrofaaliset metsäpalot ja koralliriuttojen haaleneminen⁹, meidän tuskin tarvitsee juuttua toinen toistaan kuluneempiin kliseisiin “kaivoksen kanarialinnuista”* ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. Uhka ei ole tulevaisuudessa vaan nykyhetkessä.

On elintärkeää, että suurvallat (jotka ovat täysin epäonnistumassa siitymisessä pois fossiilisista polttoaineista) sitoutuisivat maapallon kokouksessa (Earth Summit, joka pidettiin Rio de Janeirossa vuonna 1992) muodostettuun suuntaukseen,¹⁰ “yhteisistä, eriytetyistä tavoitteista”. On kuvaavaa, että sellaiset maat, kuin Jamaika ja Mongolia päivittivät niiden ilmastosuunnitelmat ennen vuoden 2020 loppua¹¹, kuten Pariisin ilmastosopimuksessa oli velvoitettu.

Tämä siitä huolimatta, että näiden maiden kasvihuonepäästöt ovat vain murto-osa maailman kasvihuonepäästöistä. Rahavarat, jotka lähetettiin kehitysmaille ovat käytännössä ehtyneet samalla kun ulkomaanvelka on kasvanut. Tämä osoittaa sen, ettei “kansainvälinen yhteisö” suhtaudu asiaan ollenkaan vakavasti.  

Uusliberalismin tuhoama yhteiskuntasopimus

Pohjois-Amerikan ja Euroopan maat ovat hankkiutuneet eroon julkisista tehtävistään, kun valtio on luovutettu keinottelijoille ja yksityiset säätiöt ovat tuotteistaneet kansalaisyhteiskunnan. Sosiaalisen muutoksen väylät on siis näissä osissa maailmaa groteskisti tukittu. Järkyttävä sosiaalinen eriarvoisuus on tulosta työväenliikkeen suhteellisesta poliittisesta heikkoudesta.

Tämä heikkous mahdollistaa sen, että miljonäärit ajavat sellaista politiikkaa, jolla kasvatetaan nälän määrää. Maita ei tulisi arvioida sen mukaan, mitä niiden perustuslakeihin on kirjoitettu vaan niiden vuosittaisten budjettien mukaan. Esimerkiksi Yhdysvallat käyttää menoistaan melkein tuhat miljardia sotakoneistoonsa (jos tiedustelupalvelun budjetti lisätään menoihin).¹² Samalla se käyttää vain murto-osan julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon (keskeinen asia näin pandemian aikaan). 

Läntisten maiden ulkopolitiikka näyttää asekauppojen voitelemalta. Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ja Marokko suostuivat tunnustamaan Israelin sillä ehdolla, että ne voisivat vastaavasti ostaa 23 miljardin ja miljardin arvoisia yhdysvaltalaistekoisia aseita.¹³ Palestiinalaisten, sahrawien ja jemeniläisten oikeudet eivät vaikuttaneet näihin sopimuksiin. USA:n asettamista laittomista pakotteista 30 maata (joihin lukeutuu Kuuba, Iran ja Venezuela) vastaan on tullut arkipäiväistä käytäntöä – jopa Covid-19 aiheuttaman terveyskriisin aikana. Poliittisen järjestelmän epäonnistuminen näkyy siinä, ettei kapitalistisen blokin väestö ole kyennyt painostamaan (monessa suhteessa vain nimellisesti demokraattisia) hallituksiaan ottamaan globaalia näkökulmaa tähän hätätilaan. Kasvava nälän määrä osoittaa, että selviytymiskamppailu on miljardien planeetan ihmisten horisonttina. Samaan aikaan Kiina pystyy poistamaan absoluuttisen köyhyyden ja laajalti myös nälän.^{14  15}

Vankka internationalismi on välttämätöntä.

Globaalia yhteistyötä

Ydintuho ja ilmastokatastrofin aiheuttama sukupuutto ovat kaksoisuhka planeetalle. Jo edellisen sukupolven kiusaama uusliberalismi keskittää uusliberalistisen politiikan uhrien huomion pelkkään olemassaolonsa ylläpitämiseen. Tämä vie huomiota perustavanlaatuisilta kysymyksiltä, lastemme ja lastenlastemme kohtaloilta.

Tämän mittakaavan globaalit ongelmat edellyttävät globaalia yhteistyötä. Suurvallat suostuivat vuonna 1968 allekirjoittamaan ydinsulkusopimuksen kolmannen maailman maiden painostamina.¹⁶ Vaikkakin ne torjuivat hyvin tärkeän ”Uusi kansainvälinen talousjärjestys” -hankkeen vuonna 1974.¹⁷ Sellaista voimatasapainoa, jolla voitaisi ajaa vastaavanlaista luokka-agendaa kansainvälisellä näyttämöllä ei ole enää olemassa.

On tärkeää, että poliittiset valtasuhteet muuttaisivat hallitusten luonnetta erityisesti läntisissä maissa, mutta myös kehittyvän maailman suuremmissa valtioissa (kuten Brasiliassa, Intiassa, Indonesiassa ja Etelä-Afrikassa). Vankka internationalismi on välttämätöntä, jotta voimme kiinnittää riittävää ja välitöntä huomiota sukupuuton vaaroihin: ydinsodan, ilmastokatastrofin ja sosiaalisen romahduksen aiheuttamiin sukupuuttoihin. Edessä olevat tehtävät ovat hyvin haastavia, eikä niitä voida enää lykätä.

NOAM CHOMSKY on legendaarinen kielitieteilijä, filosofi ja poliittinen aktivisti. Hän on kielitieteen laureaatti Arizonan yliopistolla. ”Climate Crisis and the Global Green New Deal: The Political Economy of Saving the Planet” on hänen tuorein kirjansa.

VIJAY PRASHAD on intialainen historioitsija ja toimittaja, joka työskentelee kirjoittajakumppanina ja pääkirjeenvaihtajana Globetrotterilla. Prashad toimii LeftWord Books -julkaisujen päätoimittajana ja pääylläpitäjänä Tricontinental-sivulla. Hän on vanhempana vierailevana tutkijana Chongyangin taloustieteellisessä instituutissa, Kiinan Renminin yliopistolla. Hän on kirjoittanut yli 20 kirjaa (joihin lukeutuu esimerkiksi The Darker Nations ja The Poorer Nations). Hänen uusin kirjansa, Washington Bullets pitää sisällään Evo Morales Ayman esipuheen.

Artikkeli julkaistu alunperin Globetotter-sivulla

https://independentmediainstitute.org/publisher-portal/?article_id=7319

Käännös HEIKKI EKMAN

Lähteet:

* Tekstissä mainitulla ”kaivoksen kanarialinnuilla” (canary in a coal mine) viitataan varhaisessa vaiheessa annettuihin varoituksiin (tässä kontekstissa ilmastonmuutokseen liittyen). Sanonta juontaa juurensa vanhan ajan hiilikaivosmiesten häkkilintuihin Englannissa. Mikäli kaivostunneleissa oli kaasua, kanarialinnut pyörtyivät tai kuolivat ensimmäisinä toimien näin varoitusmerkkeinä kaivosmiehille, joiden tuli poistua maan pinnalle ennen kuin kaasua tulisi lisää. 

¹ https://www.who.int/news-room/feature-stories/detail/a-guide-to-who-s-gu...

² https://www.sciencemag.org/news/2020/07/vaccine-nationalism-threatens-gl...

³ https://www.unaids.org/en/resources/presscentre/featurestories/2020/dece...

⁴ https://thebulletin.org/doomsday-clock/current-time/

⁵ https://www.armscontrol.org/factsheets/Nuclearweaponswhohaswhat

⁶ https://fas.org/blogs/security/2020/01/w76-2deployed/

⁷ https://advances.sciencemag.org/content/4/4/eaap9741

⁸ https://www.un.org/sustainabledevelopment/blog/2019/05/nature-decline-un....

⁹ https://peoplesdispatch.org/2021/01/01/you-dont-want-to-imagine-an-ocean...

¹⁰ https://www.un.org/en/development/desa/population/migration/generalassem...

¹¹ http://jamaica-gleaner.com/article/business/20201227/mohamed-nasheed-and...

¹² https://www.thetricontinental.org/dossier-36-twilight/

¹³ https://peoplesdispatch.org/2020/12/18/donald-trumps-final-act-snuffing-...

¹⁴ http://www.xinhuanet.com/english/2020-12/01/c_139556223.htm

¹⁵ http://www.fao.org/3/ca9692en/CA9692EN.pdf

¹⁶ https://www.un.org/disarmament/wmd/nuclear/npt/

¹⁷ https://digitallibrary.un.org/record/218450?ln=en