Luokkatietoista keskustelua Jyväskylässä

19.03.2014 - 13:59
(updated: 16.10.2015 - 10:39)

Suomen kommunistisen puolueen Porvaripeli poikki -kiertueen Jyväskylän etapilla järjestettiin helmikuussa paneelikeskustelu otsikolla Tiedä luokkasi lait. Tarkoituksena oli tuoda esille marxilaista luokkatietoisuutta.

Tilaisuuden juonsi jyväskyläläinen yliopistonopettaja, SKP:n eurovaaliehdokas Miguel López. Panelisteiksi oli saatu mukaan keskisuomalaisia vasemmistopoliitikkoja niin SKP:stä, SDP:stä kuin vasemmistoliitostakin. Yleisö otti myös ilahduttavan aktiivisesti osaa keskusteluun.

Panelistien pöydän oikealla pöydällä loisti punainen tähti. Hetki ennen tilaisuuden alkua salin täytti odottava puheenporina ja kotoisa kahvikuppien kilahtelu.

– Buenas tardes, Lopez aloitti keskustelutilaisuuden omaksuen heti puhetyyliinsä hänelle tavanomaisen humoristisuuden.

Luokkakysymyksen äärellä

Ensimmäisenä kysymyksenä panelisteille esitettiin tilaisuuden teeman kannalta keskeinen kysymys: mitä on luokka?

Mikrofoniin tarttui ensin äänekoskelainen kaupunginvaltuutettu, vasemmistoliiton Sirpa Martins. Hän totesi, etteivät yhteiskuntaluokat ole Suomesta suinkaan kadonneet ja parhaillaan luokkaerot vain kasvavat.

– Ollaan kaukana siitä, mitä hyvinvointivaltio parhaimmillaan oli, Martins summasi.

SKP:n Jyväskylän piirin puheenjohtaja Satu Kortelainen viittasi Helsingin Sanomien taannoiseen luokkaluokitteluun, jossa ihmiset jaettiin kuuteen yhteiskuntaluokkaan, joissa kyse oli yhteiskuntaluokkien sijasta pikemminkin sosiaalisista ryhmistä. Kortelaisen mielestä HS:n luokittelu kuvastaa tämän ajan luokkatietoisuuden hämärtymistä.

– Luokkatietoisuus on heikolla mallilla, Kortelainen kommentoi luokkatietoisuuden tilaa.

Tietotekniikan opiskelija, Vasemmistonuorten Mihail Seppälä näki ihmisen luokan määräytyvän sosiologisten, psykologisten ja taloudellisten suhteiden mukaan.

– Elämme muuttuvassa maailmassa ja edelleenkin pääoman ja työn ristiriita on tosi, Seppälä sanoi puheenvuorossaan.

Jyväskyläläinen SDP:n kaupunginvaltuutettu, linja-autonkuljettaja Jukka Hämäläinen totesi Suomessa työläisen aseman olleen globaalisti hyvä.

– Suomi on pitkään ollut hyvin samanarvoinen tai samanarvoisempi kuin muut globaalisti ajatellen, Hämäläinen esitti, mutta lisäsi, että luokkayhteiskunta ei ole hänen mielestään koskaan poistunut.

Hämäläinen näki median tehneen parhaansa yrittäessään hämärtää luokkatietoisuutta.

– Luokasta on tehty oikeistossa kirosana, demarikaupunginvaltuutettu latasi tiskiin.

Ketkä ovat työläisiä?

SKP:n sitoutumaton eurovaaliehdokas, Stop Talvivaara -liikkeestäkin tuttu kansalaisaktivisti Hannu Hyvönen otti osaa keskusteluun yleisön joukosta esittämällä panelisteille kysymyksen:

– Jos viisi hirsirakentajaa perustaa osuuskunnan, ovatko he työläisiä vai kapitalisteja?

Kuin yhdestä suusta kaikki panelistit sanoivat, että hirsirakentajat olisivat työläisiä. Jukka Hämäläisen mielestä kyse olisi osuuskunnan perustajien kohdalla siitä, miten he alkaisivat kokea asemansa yhteiskunnassa. Äänekoskelaisen Sirpa Martinsin vastaus oli marxilaisempi:

– Kaikki liittyy omistamiseen ja sen rakenteisiin.

Vastauksessaan Martins kommentoi keskiluokan hämärtynyttä luokkatietoisuutta todeten, ettei keskiluokka ole muuttunut omistavaksi luokaksi, koska se omistaa vain velkaa. Velan omistamisesta seuraa Martinsin mielestä harha muuttuneesta yhteiskunnallisesta asemasta. Läsnä kuitenkin tällaisessa ”omistamisessa” on alituinen pelko aseman horjumisesta esim. työpaikan menettämisen pelon vuoksi.

Yksimielisyys siitä, että osuuskunnan perustajat ovat työläisiä, jatkui Satu Kortelaisenkin vastauksessa. Hänestä pienyrittäjät ovat tavallisia työläisiä. Kortelaisen mielestä kuitenkin se, että tällaisia kysymyksiä esitetään, kertoo osaltaan luokkatietoisuuden vähentyneen.

– Kapitalisteja on vaikea tunnistaa, porvarit ovat monipuolistuneet, Kortelainen kiteytti yhden mahdollisen selityksen sille, miksi on niin vaikeaa olla tietoinen yhteiskuntaluokastaan. Kortelainen otti myös esille kysymyksen koulutuksesta, joka ei – toisin kuin HS:n luokkakoneessa – hänen mielestään vaikuta luokka-asemaan. Hänestä koulutus on kokenut inflaation, koska korkeakin koulutus on nykyään niin tavallista, ettei se voi olla luokkajaon peruste.

Vasemmistonuorten Mihail Seppälältä saatiin kuulla hänen määritelmänsä työläisestä:

– Työläisiä ovat ne, jotka tekevät sosiaalista pääomaa itselleen.

Käsitteelliseen keskusteluun lähti yleisön joukosta mukaan Suomen työväenpuolue STP:n Juhani Tanski, jonka mielestä suhde tuotantovälineisiin on ratkaiseva tekijä luokka-asemassa:

– Selvä määritelmä on, että työläisiä ovat ne, jotka elävät omasta työstään, kapitalisteja ne, jotka elävät toisten työstä.

Mitä vasemmiston tehtävä?

Keskustelu jatkui edelleen tarkemmalla pohdinnalla luokkatietoisuuden hämärtymisen syistä. Jukka Hämäläinen ihmetteli, miksi työtätekevä tuntee olevansa porvaristoa ja äänestää porvaria.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että luokkatietoisuus voi huonosti, koska käsitteet ovat hämärtyneet ja keskustelua käydään oikeiston termeillä. Oikeisto ja uusliberalismi ovat murentaneet työväen yhteisöllisyyden:

– Individualismi on ottanut otteen työläisen suurimmasta voimasta, Jukka Hämäläinen sanoi.

SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen otti osaa keskusteluun korostamalla työväenluokan oikeutta parempaan kuin mitä EU ja Jyrki Kataisen hallitus tarjoavat. Väisänen toi innostuneet terveiset Euroopan vasemmiston Rooman kokouksesta, jossa oli kerrottu esimerkkejä vasemmiston noususta Euroopassa. Lopuksi hän kysyi panelisteilta, missä he näkevät uuden vasemmiston voimaa.

SKP:n Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä kertoi myönteisenä esimerkkinä vasemmiston toiminnasta, että Jyväskylässä saatiin vastikään kokoomuksen palvelualoite tyrmättyä yhteisymmärryksessä yli puoluerajojen.

Panelistit näkivät vasemmiston nousulle olevan mahdollisuuksia siellä, missä luodaan verkostoja yhteisen asian puolesta. Peräänkuulutettiin selkeitä ja realistisia tavoitteita sekä läsnäoloa ihmisten arjessa, jossa suuremmankin tason poliittiset ongelmat tulevat esille käsin kosketeltaviksi. Vasemmiston on kyettävä sekä yhteistyöhön että katsomaan tarvittaessa peiliin. Yhteistyön henkeä osoitettiinkin tilaisuudessa jo heti käytännössä, sillä kutsuja eri tilaisuuksiin esitettiin puolin ja toisin.

Lopulta päästiin siis siihen, mistä SKP:n Porvaripeli poikki -kiertueessa todella on kysymys: radikaalin vasemmistolaisen yhteisrintaman rakentamiseen kaikkien niiden kanssa, jotka kokevat, että nykyinen leikkausten, kurjistamisen ja markkinadiktatuurin politiikka ei voi jatkua.

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Teoria

Kommentit (2 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.