Vapaa-ajattelijain liitto esittää, että jatkossa koronapandemian tyyppisissä tilanteissa jumalanpalveluksia saisi rajoittaa kuten muitakin yleisötilaisuuksia. Nykyinen laki sallii muiden luento- ja yhteislaulutilaisuuksien rajoittamisen. Suomen tartuntatautilainsäädännön uudistaminen on käynnissä.
Keywords:
EU kutsuu Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan sotilasjoukot liikkumaan vapaasti rajojensa sisällä
06.05.2021 - 19:45
(updated: 21.05.2021 - 13:02)
USA:n tankki saapuu Saksaan Defender Europe 2021 -sotaharjoitukseen. Kuvakaappaus DefenceNewsin videolta
Euroopan unioni valtuutti Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan liittymään sotilaallisen liikkuvuuden (Military Mobility) projektiinsa tänään, kertoo Morning Star. Unioni sallii näin maiden sotilasjoukkojen esteettömän liikkumisen unionin sisällä.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell sanoi, että päätös "tehostaa EU:n puolustusta ja vahvistaa turvallisuuttamme" nopeuttamalla armeijoiden siirtämistä mantereelle. Yhdysvalloilla on Euroopassa yli 70 000 sotilasta, ja se johtaa tällä hetkellä lähes 30 000 sotilaan Defender Europe 2021 -sotaharjoitusta Venäjän rajoilla Itämereltä Mustallemerelle.
Sotilaallisen liikkuvuuden PRY-projekti mahdollistaa sotilashenkilöstön ja sotilaallisten voimavarojen nopean ja saumattoman liikkumisen kaikkialla EU:ssa joko rauta-, maa-, ilma- tai meriteitse. Se on osa EU:n ehdottamaa pysyvämpää rakenteellista sotilasyhteistyötä, Pescoa, jota pidetään joillakin tahoilla askeleena kohti EU-armeijaa.
Päätöksen kyseenalaisuutta lisää se, että virallisesti puolueettomat maat kuten Irlanti, Itävalta, Suomi ja Ruotsi ovat Naton ulkopuolella, mutta mukana Pescossa.
Britannian kommunistisen puolueen puheenjohtaja Robert Griffiths sanoo, että Yhdysvaltojen kutsuminen projektiin on "uuden kylmän sodan vaarallista kärjistymistä, mikä korostaa EU:n kasvavaa sotilaallista roolia". Hän kehottaa sosialisteja vahvistamaan rauhanliikettä Iso-Britanniassa ja kansainvälisesti Maailman rauhanneuvoston kautta.
EU-kriittisen, ammattiyhdistysaktiiveista koostuvan Trade Unionists Against the EU -liikkeen entinen puheenjohtaja Doug Nicholls sanoi Morning Starille, että ”EU:n lisääntyvä sotaisuus ja militarisointi" oli yksi syy siihen, että monet sosialistit Britanniassa äänestivät Brexitin puolesta.
Kirjoittajan artikkelit
On selvää, että työväenliikkeen kamppailun yhteydessä on tärkeää paljastaa porvarihallituksen politiikan todellinen karva, omistavan luokan ja suuryritysten voittojen kasaantuminen sekä heikennysten negatiivinen yhteiskunnallinen vaikutus.
Suomessa tuhansien ihmisten odotetaan osoittavan mieltään sunnuntaina 7. tammikuuta Gazassa tapahtuvaa palestiinalaisten kansanmurhaa vastaan. Helsingin lisäksi mielenosoituksia on luvassa ainakin Turussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Tampereella, Oulussa, Joensuussa, Porissa ja Lappeenrannassa. Maailman tiettävästi pohjoisin tulitaukomielenosoitus järjestetään Inarissa.
- ‹ edellinen
- 10 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.